Lahjaksi DIY kokkikoulu – parsaa, lohta ja piparjuurta

Polkiessani eilen töihin huomasin, että koivujen lehdet olivat puhjenneet nupuistaan. Tuosta vain varoittamatta. Nurmikin viheriöi, ihan kuin kesällä. On toukokuun puoliväli, ilma on sakeana sumusta ja lämpömittari näyttää juuri nyt 8 astetta plussaa. En vielä kutsuisi edes Suomen kesäksi.

Kylmänkin kesän faktaa kuitenkin on se, että kahden viikon päästä on kesäkuu. Kulman takana odottavat ylioppilasjuhlat, valmistujaiset, kesähäät ja mitä näitä nyt on. Juhlia ja juhlittavia, joille pitää keksiä lahja. Siinäpä pulma, jolle itse Antero Vipunenkin puistelisi päätään.

parsa lohi piparjuuri

Olen ennenkin liputtanut aineettomien lahjojen puolesta ja jatkan ilosanoman levittämistä edelleen. Aikana jälkeen Konmarin kukaan ei halua nurkkiinsa lisää tavaraa notkumaan. Korkeintaan kotoa muuttavaa teiniä voi lahjoa astiastolla tai aterinsetillä. Muille suosittelen vahvasti keksimään jotain aineetonta – siis syötävää, juotavaa, konserttilippuja, ravintolaelämyksiä, helliviä hemmotteluhoitoja tai vaikka hotellilahjakortteja.

Jos kauha pysyy kädessäsi ja olet joskus jopa saanut kehuja keittotaidoistasi, ehdotan seuraavaa. Lahjoita valmistuneelle nuorelle, kouluikäiselle kummilapselle, tuoreelle ylioppilaalle, onnelliselle hääparille tai kolmekymppisiä juhlivalle kaverille yhden illan kokkikoulu. Eikä mikä tahansa kokkikoulu vaan sellainen, jonka pidät itse! Kylkeen voit liittää vaikka viinilasit tai kunnon keittiöveitsen, jos tuntuu siltä, ettei aineeton lahja riitä.

Kirjoita kutsu, suunnittele menu sankari(e)n mukaan, tulosta reseptit, etsi esiliina, osta ainekset ja olet valmis vastaanottamaan innokkaat oppijat. Ei haittaa vaikka astiat olisivat eriparia tai keittiö pikkuruinen, tärkeintä on yhteinen aika ja yhdessä syöminen.

kokkikoulu lahjakortti

Niin oli myös syksyllä 2014, kun ex-aviomieheni kanssa matkasimme Maununnevalle ruokaystäväni Lotan keittiöön. Eropaperit oli jo ehditty yhteistuumin jättää, mutta yhteinen kokkikoulu kiinnosteli siitä huolimatta. Erinomaista seuraa, loistavaa ruokaa ja pari lasia laadukasta viiniä, voiko ilta ystävien kesken paremmaksi muuttua?

Olimme saaneet valita kolmesta eri menuvaihtoehdosta. Annoin siippani vapaasti valita, sillä minulla kokkauspuoli oli jotakuinkin hanskassa. Alkupalaksi kokkasimme tomaattikeittoa, pääruuaksi pastaa parsan, lohen ja piparjuuren kera, jälkiruuaksi avokadojäätelöä. Emäntä oli varannut keittiöön myös drinksutarpeet kahvilla ja appelsiinilla maustettuun rommikolaan. Jos jäätä olikin rikottavana ohuelti, tällä cocktaililla se murrettiin muutamassa sekunnissa.

Viime viikolla reseptikansiota selatessani törmäsin kyseiseltä illalta peräisin olevaan ruttuiseen reseptiin. Kylmäsavustettua lohta, parsaa ja piparjuurta. Jos olen rehellinen, en muista tuon elokuisen illan ruuista juuri mitään. Ajatukset olivat muualla, yhteinen tekeminen oli paljon tärkeämpää kuin se mitä syötiin.

parsaa lohta ja piparjuurta

Siksi päätin verestää makumuistia, kun parsaakin oli sattumalta jääkaapissa (kuten aina toukokuussa). Alkuperäisen reseptin piparjuurituorejuusto korvattiin tällä kertaa ranskankermaan sekoitetulla tuoreella piparjuuriraasteella ja keittämisen sijaan parsat paistettiin al denteksi pannulla. Alan toistaa jo itseäni, mutta suosittelen ja vahvasti. Vesi herahtaa kielelle väkisinkin.

Parsaa, lohta ja piparjuurta

150 g kylmäsavulohta
1 nippu vihreää parsaa
Pari senttiä piparjuurta raastettuna
1 prk ranskankermaa
Tagliatelle-pastaa
voita ja/tai rypsiöljyä paistamiseen
suolaa
pippuria

Raasta piparjuuri ja sekoita se ranskankermaan. Laita jääkaappiin maustumaan. Viipaloi kylmäsavulohi sopiviksi suupaloiksi. Pese parsat ja napsauta pois puinen tyviosa. Kuori nuppuun saakka, jos haluat, minä syön kuorineen. Paista parsoja pannulla muutamia minuutteja käännellen, kunnes saavat väriä. Mitä paksumpia parsat ovat, sitä kauemmin kypsyminen kestää. Jätä parsat napakoiksi, lötköiksi kypsennetyt eivät maistu niin hyvälle. Pilko muutaman sentin paloiksi.

Keitä pasta al denteksi ja sekoita sen joukkoon ranskankerma, parsat ja lohi. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada lasiin rieslingiä tai raikasta suomalaista hanavettä ja nauti. Yksinkertaista ja hullun hyvää!

parsa lohi ja piparjuuri

Kylmäsavulohiostoksilla kävimme Teurastamolla, vasta avatussa Tukkutorin Kalassa. Lohta oli savustettu 48 tuntia ja maku oli taivaallinen. Tukkutorin kalatiskien ääreen on palattava pian, valikoima oli ilahduttavan laaja, jäämurskan keskellä lepäsi varkautelainen sampi ja kampasimpukoita myytiin kuorineen. Laitahan korvan taa!

Kesäkuntoon 2016

Juuri kun tuli vannottua, että tästä ei ikinä tule treeniblogia, päätin kuitenkin kirjoittaa aihetta vähän sivuten. Älkää peljästykö, en ole hurahtanut crossfitiin tai Jutan superdieetteihin, mutta jotain muutosta on silti omissa liikuntarutiineissa ja ruokavaliossa tapahtunut.

Mietin ennen vapaalle jäämistäni, millä keinoin säilyttäisin aktiivisen liikkumisen, kun työmatkaliikunta jää pois ja salille tai jumppaan pitäisi erikseen lähteä. Olen ties kuinka pitkään aikatauluttanut liikuntani työmatkan varrelle, sillä kotisohva on liian mukava ja syvä, eikä sen uumenista pysty ponkaisemaan enää illalla mihinkään. Olen muutaman kerran osallistunut erinäisten liikuntakeskusten ilmaisiin somehaasteisiin, jossa treeni tehdään kehonpainolla HIIT-tyylisesti (HIIT = High Intensity Interval Training). Treeni on lyhyt, mutta äärimmäisen tehokas. Alkukevään kyykkyhaasteeseen sain työkaverinkin mukaan. Kyykkääminen pari kolme kertaa työpäivän aikana nosti sykettä, tehosti verenkiertoa ja aktivoi työvirettä.

WP_20160409_16_22_02_Pro

Ruokavalion muutosta näihin nettihaasteisiin ei ole sisältynyt, mutta mielestäni olen syönyt suhteellisen terveellisesti tähänkin asti. Kroppaa ja mieltä kuunnellen, uskoen siihen, että mielihalut ovat kehon keino kertoa, mitä se juuri nyt tarvitsee. Missään nimessä en pidä itseäni lihavana, mutta parisuhde on kuitenkin tuonut mukanaan viitisen lisäkiloa, joista haluaisin päästä eroon. Lempivaatteet kiristävät ja vatsamakkaroissa on kiinteytymisen varaa. Kuten varmaan olen aiemminkin maininnut, minua on onneksi siunattu hyvillä geeneillä, enkä ole elämäni aikana dieeteille tai kaloreiden laskemiselle kovin montaa ajatusta suonut. Hyväkin aineenvaihdunta vaan taitaa hidastua iän myötä, joten ihan pellossa tässä ei varmaan enää kovin pitkään voi elellä.

Kyykkyhaasteen innoittamana aina niin fiksu facebook tarjosi minulle porilaisen Motivireen* organisoimaa kahdeksan viikon kesäkroppa-valmennusta. Aikaisen linnun hinta oli alle kaksikymppiä. Olen ollut kovin skeptinen näitä maksullisia nettivalmennuksia kohtaan, sillä ne tuntuvat äkkiseltään rahastukselta, enkä oikein uskonut, että ostamalla moisen saisi rahalleen vastinetta. Tässä tapauksessa hinta oli kuitenkin niin alhainen, että uteliaisuus voitti. Kiinnosti tietää, mitä tapahtuu, jos seuraan ruokavalio- ja treeniohjeistuksia tarkalleen. Motivoiko pienikin rahallinen panostus noudattamaan tiukemmin annettuja ohjeita? Näkyykö valmennus oikeasti kropassa, putoaako paino ja syntyykö tuloksia?

WP_20160404_18_02_40_Pro

Mies lähti leikkiin mukaan. Parisuhdekiloja oli kertynyt molemmilla ja yhteinen tavoite tuntui hyvältä motivaattorilta. Voi olla, että etenkin ruokavalion muuttaminen yksin olisi ollut mahdoton tehtävä, mutta yhdessä onnistumisen mahdollisuudet olivat paremmat. Valmennuksen aluksi suoritettiin kuntotesti ja luovuttiin sokerista ja muista makeutusaineista sekä lähes kaikista hiilihydraatin lähteistä parin ensimmäisen viikon ajaksi. Proteiinia ja hiilareita annosteltiin nyrkkimitalla. Marjoja, kasviksia ja juureksia sai syödä rajattomasti, mutta hedelmät, peruna, bataatti ja viljat olivat kiellettyjen listalla. Myös maitotuotteet rahkaa ja raejuustoa lukuun ottamatta olivat pannassa. Meille hedelmämehujen hörppijöille, leivän mussuttajille ja pastan suurkuluttajille muutos oli suuri, mutta paljon helpompi kuin olimme etukäteen kuvitelleet. Valmennuksen edetessä hiilareita saa luvan kanssa lisäillä etenkin treenipäiville, mutta leivän ja pastan kulutus on silti tipahtanut radikaalisti ja mehujen juonti loppunut kokonaan.

WP_20160409_13_36_03_Pro

Myös alkoholi jäi kokonaan pois. Perjantaiset saunaoluet ja vappuskumpan olemme itsellemme kaikesta huolimatta sallineet sekä lasin viiniä ruuan kanssa silloin tällöin. Baarissakin olen käynyt, mutta soodaveden voimalla. On kummallista, että alkoholitonta juomaa pitää edelleen perustella. Jopa erään suositun olutravintolan tarjoilija paheksui ääneen, kun siskoni kanssa tilasimme soodavettä ja teetä. Olisi kuulemma pitänyt ottaa Jallua.

Liikunnassa on kaksi viikoittaista lepopäivää, muina päivinä suoritetaan keskiraskas HIIT-tyyppinen lihaskuntotreeni. Kaikkina päivinä herätellään kroppaa n. 5 min aamutreenillä. Varsinaisen treenin kesto on lämmittelyineen ja jäähdyttelyineen 15-20 minuuttia – nopeaa, mutta riittävän tehokasta ja hikistä. Systeemi on sopinut etenkin minulle paremmin kuin hyvin. Joku muu on päättänyt päivän liikkeet ja toistomäärät, minun tarvitsee vain seurata ohjeita. Kaikki lihasryhmät kuormittuvat ja positiivisen muutoksen huomaa peilistä katsomalla. Välineitä ei vaadita, hotellihuoneestakin löytyy kaikki tarvittava. Alkulämmittelyt voi hoitaa vaikka rappukäytävän portaissa. Harmittaa, kun ei ymmärretty ottaa ennen-potretteja.

WP_20160416_21_17_04_Pro

Pakko myöntää, että ruokavalion rajoitteet ovat vaikuttaneet kokkaamiseen. Kun ruoka-aineita rajoitetaan, syö se ainakin minun kohdallani kokkausmotivaatiota. Jääkaappi on viime aikoina täyttynyt paitsi kasviksista, myös proteiininlähteistä, kuten kanasta, lampaasta, possusta, lehmästä ja lohesta. Niiden kylkeen paistellaan tai keitetään kahdesti päivässä juureksia ja kehitellään vihersalaatti. Aamuisin syödään rahkaa, raejuustoa, pähkinöitä ja marjoja. Välipalaksi keitetty kananmuna ja pala lanttua tai parsakaalia. Iltaisin lasi smoothieta, kuppi teetä ja palanen täysjyväruisleipää. Ruoan valmistuksesta on tullut rutiini, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. On kuitenkin aika todennäköistä, että nämä rajoitteet ovat oman pään sisällä ja niistä pääsee eroon oikealla asenteella.

Valmennusta on jäljellä vielä kolme viikkoa. Vaaka näyttää 2,9 kiloa vähemmän, miehellä paino on tippunut jo reilut neljä kiloa. Senttejäkin on lähtenyt – vyötäröltä eniten, reisistä vähiten. Nettivalmennus on yllättänyt iloisesti! Olemme miettineet mitä valmennuksen jälkeen tapahtuu. Palaammeko samoihin ruokailutottumuksiin vai muuttuuko ruokavalio pysyvästi? Tekevätkö parisuhdekilot paluun? Treeneistä ajattelin koostaa itselleni kuukausittaisen liikuntakalenterin, poimia liikkeistä ne, jotka sopivat itselleni parhaiten. Ruokavalion suhteen aion jatkossakin kuunnella kehoa ja syödä sitä mitä tekee mieli, mutta pastapäivinä saatan korvata iltapalavoileivät smoothiella tai hedelmillä. Miehen aamupala vaihtuu kuulemma pysyvästi juustoleivistä ja mehulasillisesta rahkaan. Kasvikset pursuilevat jääkaapin kylmälokeroista myös jatkossa, sillä niiden syömisestä on tullut jo rutiini. Viikonloppuisin otetaan rennommin, juodaan lasit appelsiinimehua ja paistetaan aamupalapöytään lettuja. Hyvälle ruualle kaadetaan lasi hyvää viiniä. Elämä on nauttimista varten.

Elämästä voi nauttia valmennuksenkin aikana esimerkiksi tämän lammasherkun äärellä:

Haudutettua lampaanpotkaa ja vihreää parsaa

4 lampaan- tai karitsanpotkaa
voita tai öljyä
suolaa
mustapippuria
puoli litraa vettä
4 rkl lihafondia
4–5 dl punaviiniä (tai mustaherukkamehua)
pari oksaa rosmariiniä
pala parlsternakkaa
pala selleriä
4–5 pientä sipulia
4–5 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa

nippu vihreää parsaa

Ruskista lampaanpotkat voissa ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Nosta lihat pataan. Kaada pannulle nesteet ja fondi ja anna kiehahtaa. Kun alkoholi oli kielletty, mies korvasi sen itse tehdyllä mustaherukkamehulla (en sitten tiedä, kummassa sokeria loppupeleissä olisi ollut vähemmän). Kaada nesteet pataan ja lisää rosmariini. Laita uuniin 150 asteiseen uuniin vähintään tunniksi. Lisää sitten kasvikset ja anna hautua uunissa vielä pari tuntia, kunnes liha irtoaa luista haarukkaa näyttämällä. Nosta lihat ja kasvikset pois ja keittele liemi kokoon kastikkeeksi. Paista samalla parsat pannulla öljyssä tai grillaa pari minuuttia molemmin puolin. Kokoa jääkaapin vihannesosastolta lisäkesalaatti. Lyö lihat lautaselle ja nauti.

WP_20160412_20_14_10_Pro

Vasta tänä vuonna sain maistaa paistettua vihreää parsaa ja rakastuin siihen. En ole oikein koskaan ymmärtänyt parsahehkutusta, koska ilmeisesti olen syönyt sitä aina keitettynä, lötkönä ja ylikypsänä. Pannulla tai grillissä paistettuna rakenne jää napakammaksi ja minun suuhuni sopivaksi. Olen koukussa.

*järjestävän tahon maininnasta huolimatta tämä ei ole yhteistyöpostaus.