Mutkatonta mökkiruokaa: nektariinigazpacho

Makeaa ja suolaista samalla lautasella – mitä tuumaatte, onko se uhka vai mahdollisuus? Vielä muutama vuosi sitten olisin pudistanut tiukasti päätäni ja kallistunut uhkan puolelle, mutta nykyään ryntään kokeilemaan reseptiä heti, kun tuollaiseen yhdistelmään törmään. Niinpä, kun kylmän tomaattikeiton somekommenteissa muisteltiin Vaimomatskuu-blogin viileää nektariinikeittoa, etsiydyin välittömästi ruokaohjeen äärelle. Nektariinigazpacho on mitä parhainta helleruokaa, ja hellepäiviähän on heinäkuussa taatusti tulossa, vaikka ennuste nyt näyttääkin lähinnä kolealta toukokuulta.

nektariinigazpacho

nektariinigazpacho

Nektariinigazpacho on erinomaista mökkiruokaa, sillä se valmistuu nopeasti eikä vaadi kuumentamista. Ainekset heitetään kulhon pohjalle, sitten sauvasekoitin surraamaan ja lopuksi maustetaan. Tadaa – makuhermoja hivelevä keitto on valmis! Parhaimmalta soppa maistuu viilennettynä, mutta menee alas kyllä huoneenlämpöisenäkin, etenkin jos heittää sekaan muutaman jääpalan.

Juhannusaatto helli meitä helteillä, joten siitähän se ajatus sitten lähti. Lounas valmistui alta aikayksikön ja siihen saatiin upotettua niin auringon pehmentämät nektariinit kuin vesimelonin jämätkin. Viimeksi mainittu ei alkuperäiseen reseptiin sisälly, sen verran uskalsin säveltää omiani. Kurkkua piti säästää tsatsikiin, joten keksimme korvikkeeksi vesimelonin, sisältäväthän molemmat pääosin vettä. Sisko toivoi keittoon ruokaisuutta, joten paistoimme oheen pienen kulhollisen kuutioitua halloumia. Sitä saivat nälkäisimmät lusikoida mielin määrin keiton päälle.

nektariinigazpacho

nektariinigazpacho

nektariinigazpacho

Koristelussa luovuus rokkaa. Meillä esteetisten elementtien virkaa toimittivat nektariinisiivut, syötävät ruohosipulin ja orvokin kukat, silputut kevätsipulin varret sekä kämmenellä murskattu rosepippuri. Tuoretta chiliäkin olisin halunnut käyttää, mutta toinen punaisista hedelmistä oli jo hukkunut marinoidun kaalin mausteliemeen. Nättiä oli näinkin. Reseptistä riittää lounaslautasellinen neljälle, alkukeittona se sopinee jopa kahdeksalle!

nektariinigazpacho

nektariinigazpacho

Nektariinigazpacho neljälle

5 nektariinia
2 keltaista paprikaa
1 sipulin valkoinen osa
3 pientä valkosipulin kynttä
n. 5 cm siivu vesimelonin neljänneksestä
n. 15 cm pätkä kurkkua
1 tuore punainen chili
Loraus eli n. 1 rkl viinietikkaa
Reilu loraus eli puoli desiä oliiviöljyä
Sopivasti suolaa
Tujaus rosépippuria
(halloumia)

Puolita nektariinit ja poista kivet. Lohko paprikat, pilko sipulivesimeloni ja pätki kurkku pienemmäksi. Silppua chili ja valkosipuli ja heitä kaikki edellämainitut syvän kulhon pohjalle tai tehosekoittimeen. Lorauta perään viinietikkaa (käytä sherryversiota, jos on!) ja hyvää oliiviöljyä. Surauta sileäksi sauvasekoittimella tai blenderillä, mausta ja nosta jääkaappiin vähintään tunniksi viilentymään.

nektariinigazpacho

Jos nälkä ei odota, kaiva pakastimesta tai kylmälaukusta reilusti jääpaloja ja annostele keitto niiden kanssa lautasille. Kuutioi ja paista halutessasi kuivalla pannulla yksi paketti halloumia. Koristele soppalautaset ja nautiskele mausta ja silmänruoasta!

Viisaan viininystävän vastuulliset valinnat

Kaupallinen yhteistyö: S-ryhmän ravintolat / Raflaamo

Kauas on tultu niistä ajoista, kun kyykättiin alimmalta hyllyltä se edullisin chileläinen. Tuijotettiin hintaa ja mahdollisesti väriä, lihalle perinteisesti punainen ja kalalle viileä valkoinen. Kuohuvaa nautiskeltiin muuten vaan ja rose kuului ainoastaan valoisiin kesäiltoihin. 2010-luvulla kaikki on toisin. Ravintoloissa istuu tiedostavia asiakkaita, ja alkoholiliikkeiden henkilökunnan osaamista testatataan joka päivä. Ilmastonmuutoksen aikakaudella etsitään vegaanista tai vähähiilistä vaihtoehtoa, suositaan luomua tai biodynaamista ja vaaditaan reilua kauppaa.

vastuulliset viinit

Niin teen minäkin, enkä pelkästään viinien kanssa. Vastuullisuudesta on punottu valintojeni punainen lanka, sitä seuraan ruokaostoksilla, vaatekaupassa, viinihyllyillä ja etenkin ravintoloissa. Haluan tietää, mitä lasiini kaadetaan ja lautaselleni päätyy. Mietin, missä oloissa viini ja ruoka on tuotettu, onko viljelyn vaikutukset ilmastoon otettu huomioon, mistä kaukaa raaka-aineet on kuljetettu ja mikä niiden hiilijalanjälki mahtaa olla. Viini ei ole koskaan vähäpäästöisin valinta, mutta kuluttamalla luomua ja kestävän kehityksen periaatteilla valmistettuja juomia, voi vaikuttaa siihen, miten maailma tulevaisuudessa makaa ja mihin suuntaan tuotanto kehittyy.

Viinien vastuullisuus on nostettu valokeilaan myös S-ryhmän ravintoloissa, sillä seuraavan vuoden ajan kolme neljästä asiakasomistajaviinistä on vastuullisesti tuotettu. Vastuullisemmat vaatimukset viineille asetettiin jo valintaprosessin alussa, eli tällä kertaa kisaan hyväksyttiin vain juomat, joiden tuotannossa vastuullisuusnäkökulma oli huomioitu. Luomusta, biodynaamisuudesta, reilusta kaupasta ja kestävän kehityksen mukaisista tuotantotavoista sai lisäpisteitä. Päätökselle on syytä nostaa hattua kerran jos toisenkin, sillä vastuullisuusteko on Suomen mittakaavassa kunnioitettavan suuri. Asiakasomistajaviinejä nimittäin myydään puoli miljoona pulloa vuodessa.

vastuulliset viinit

Näillä kriteereillä voittajiksi valikoituivat pohjois-italialaisen Cielo e Terran Ekuò-luomuviinit Veneton viinialueelta. Asiakasomistajahintaisena samppanjana jatkaa tuttuun tapaan Nicolas Feuillatte. Roseviiniä ei valikoimassa tänä vuonna nähdä siitä yksinkertaisesta syystä, että vastuullisesti tuotetut ja hyvällä hinta-laatusuhteella varustetut vaaleanpunaiset luomuviinit ovat valintaraadin mukaan kiven alla. Samppanjalla yhtälö on vieläkin vaikeampi.

Kiertotalouden ja paremman maailman puolesta, ilmastonmuutosta vastaan

Istun kuuntelemassa Ekuò-viinien maahantuojan puheenvuoroa kaupungin kattojen yllä, Sokos Hotel Vaakunan saunakabinetin terassilla. Teeman mukaisesti pöytiin on kerätty luonnonkukkia ja maljakkoina toimivat käytetyt viinipullot. Ruokatarjoilu on kasvispainotteinen ja osittain vegaaninen. Aurinko paistaa ja puitteet ovat muutenkin viimeisen päälle kunnossa.

vastuulliset viinit

vastuulliset viinit

Neljännessä polvessa toimivan perheyrityksen viinit valmistetaan luomuviljellyistä rypäleistä niin, että luonto kuormittuu mahdollisimman vähän. Kemialliset torjunta-aineet ja lannoitteet ovat pannassa, ja viinin luontaisten sulfiittien määrää on tavanomaisiin viineihin verrattuna rajoitettu. Hienoa ja eritoten vastuullista on sekin, että Ekuò-viinien taustalla on hyväntekeväisyysjärjestö, joka jakaa osan jokaisen myydyn viinipullon hinnasta mm. syrjäytymisuhassa olevien nuorien opiskelun tukemiseen ja työllistymiseen. Jälleen yksi syy lisää valita viinilistalta vastuullisempi vaihtoehto.

Maailmanpelastajaluonteeni ilahtuu, kun kuulen, että myös pakkausten hiilijalanjäljen minimointia on ajateltu. Ekuòn puna- ja valkoviinit on pullotettu kevyimpiin mahdollisiin lasipulloihin, joiden paino on maksimissaan 420 grammaa. Mitä kevyempi pullo, sitä pienempi kuljetusaikainen polttoaineen kulutus. Myös viinit maahantuova Winestate on törkännyt lusikkansa soppaan ja kuljetuttaa viinit Italiasta Suomeen meriteitse. Vaikka rahtialusten päästöt ovat samaa luokkaa kuin lentämisen, viinit saadaan kuljetettua todennäköisesti suuremmissa erissä, ja kasvihuonekaasut pulloa kohden ovat näin ollen pienemmät.

vastuulliset viinit

Kuplajuomiin mieltynyt suuni tykästyy erityisesti kuohuvaan, Garganega ja Chardonnay -rypäleistä valmistettuun Ekuó-kuohuviiniin. Se sopii moneen menoon: skoolattavaksi, aperitiiviksi tai salaattien ja kasvisruokien kaveriksi. Vähän kursaillen käyn pyytämässä pienen lisäkaadon ja ihailen korkeuksista avautuvaa kesäistä Helsinkiä.

Luomua, biodynaamista vai reilua kauppaa?

Lopuksi saamme tiiviin tietopaketin vastuullisista vaihtoehdoista. Biodynaamiset viinit ovat aina luomua, mutta ne käyvät tiukemman seulan läpi. Viinitilalle asetetaan vaatimuksia, jotka harva tuottaja täyttää. Tilan tulee olla itsenäinen tuotantoyksikkö. Sen alueella tulee pitää eläimiä ja viljellä kasveja niin, että ne ovat symbioosissa toistensa ja maaperän kanssa. Minkäänlaiset kemialliset lannoitteet, torjuntamenetelmät tai lisäaineet eivät ole sallittuja.

vastuulliset viinit

Reilun kaupan tunnuksella merkityn viinin tuotannossa on kiinnitetty huomiota etenkin viljelijän ja työntekijöiden olosuhteisiin. Kaikille osapuolille maksetaan oikeudenmukainen korvaus tehdystä työstä ja noudatetaan työolosuhteita valvovia kansainvälisiä sopimuksia ja kansallisia lakeja. Euroopassa viinitilat ovat tarkan valvonnan alla, eikä laiminlyöntejä juurikaan ole, mutta maailmalla tilanne saattaa olla toinen.

Viinin vegaanisuuteen kiinnitetään toistaiseksi erityistä huomiota vain täällä Euroopan pohjoisimmassa kolkassa. Viini itsessään on tuotteena tietysti kasviperäinen, mutta sen kirkastamisessa saatetaan käyttää liivatetta, maitoproteiinia tai munanvalkuaista. Valmistusprosessi voidaan kuitenkin hoitaa myös ilman eläinperäisiä aineita. Moni viinintuottaja näin tekeekin, mutta ei ymmärrä tai näe tärkeäksi ilmoittaa asiasta etiketissä tai erillisellä tunnuksella. Varmasti vegaanisen viinin tunnistaa myymälässä veg- tai vegan-tunnuksesta, ravintolassa vegaanisia vaihtoehtoja kannattaa tiedustella sommelierilta.

vastuulliset viinit

Jaloillaan äänestäminen on yksi tehokkaimmista keinoista vaikuttaa markkinoihin ja siihen, millaisia tuotteita meille tulevaisuudessa tarjotaan. Kysyntä kasvattaa painetta siirtyä kestävämpiin tuotantotapoihin myös viinitarhoissa ja maatiloilla. Valitse siis viisaasti ja suosi vihreämpiä viinejä!

Lue lisää vastuullisista viineistä ja kestävästä viinintuotannosta Raflaamon sivuilta.

Ps. Muistathan, että alkoholin mainitseminen kommenteissa kaupallisen yhteistyön yhteydessä on Suomen lainsäädännön mukaan kiellettyä, joten keskitytään siis keskustelemaan vastuullisista valinnoista yleisemmällä tasolla!

Helpotusta hellepäiviin: Gazpacho eli ihanan kylmä tomaattikeitto

Esitän heti aluksi epäsuositun mielipiteen. Rakastan kesää, lempeän lämpimiä aamuja ja pitkiä valoisia iltoja, mutta helteestä en perusta. Kun helleraja, joka Suomessa on +25 astetta, paukkuu, oloni muuttuu tukalaksi. Vaellan varjosta toiseen, sillä auringon polttavat säteet tuntuvat iholla epämiellyttäviltä. Minua ei kuuna päivänä saisi rannalle palvomaan aurinkoa, istun mielummin puiden katveessa lukemassa tai pelaamassa vaikka korttia.

kylmä gazpacho

Kuumalla yritän parhaani mukaan keksiä viilennyskeinoja. Käyn uimassa ohuesta kankaasta tehty mekko päällä (vilvoittaa muuten ihanasti kuivuessaan!), imeskelen jääpaloja ja pidän päässäni vilpoisaa olkihattua. Yöt nukun pelkällä lakanalla ja ennen nukkumaanmenoa pesen jalat jääkylmällä vedellä. Olen kuullut sanottavan, että kuumalla pitäisi syödä kuumaa ja kylmällä kylmää. Näin kroppa ei kuumalla tuottaisi kylmää ruokaa lämmittäessään energiaa, mikä talvella saattaisi olla erittäinkin tarpeellista.

kylmä gazpacho

Kuulostaa loogiselta, mutta ei toimi käytännössä. Kun mittari paukkuu 30 asteessa, ei todellakaan tulee mieleen juoda kupillista kuumaa tai hörppiä kielen polttavaa keittoa. Silloin haalitaan pakkasesta jäätelöä, kaadetaan laseihin huurteisia juomia, herkutellaan jääpalojen viilentämällä vedellä ja ahmitaan vatikaupalla vesimelonia.

kylmä gazpacho

Siksi gazpacho on yksi lempiruoistani kesällä. Tomaattia kulutan sen kaikissa muodoissaan, siis myös kylmänä ja keitossa. Gazpacho oli pelastus heinäkuun paahtavassa helteessä keskellä Andaluciaa, Ubedan pikkukaupungissa vuorten välissä, siellä missä järjestettiin legendaarinen elokuvamusiikkifestari. Asteita oli varjossa yli 40 ja niitä varjoja oli keskipäivällä yhtä vähän kuin keskellä Saimaata kello 12. Ravintolan terassilta löytyi pieni viileämpi kulmaus. Olimme ainoat asiakkaat, sillä kuka hullu liikkuu ulkona pahimman paahteen aikaan.

Gazpacho palveli eväänä myös Hietsun kirppiksellä, kun hiki valui ja lentomuurahaiset jäivät kiinni nihkeään ihoon. Termariin sitä on kaadettu myös puistossa loikoilua varten. Mikään ei virkistä paremmin, ja kun kaupan päälle saa vielä vitamiinit ja kivennäisaineet helteessä haihtuneiden tilalle, on kylmä tomaattikeitto täydellinen helleherkku.

kylmä gazpachoo

Reseptistä riittää kahdelle kunnon kulhollinen, ja vähintään neljälle alkupalakeitto. Käytä niitä tomaatteja mitä kaapissa tai kaupassa sattuu olemaan. Mitä kypsempiä ja makeampia, sen parempi. Maistele ja lisää öljyä, etikkaa ja mausteita mielesi mukaan. Yrttejäkin voit silputa mukaan, basilika toimii tomaatin kanssa aina. Gazpachon kanssa voi leikkiä ja olla luova. Ota mallia vaikka Vaimomatskuu-blogin nektariiniversiosta!

Gazpacho eli ihanan kylmä tomaattikeitto

500 g tomaatteja
2 valkosipulinkynttä
1 oranssi paprika
1/2 kurkku
1 pieni sipuli
1 viipale vaaleaa leipää
1 rkl sherryviinietikkaa
1,5 rkl oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
jääpaloja

Resepti on hyvin yksinkertainen. Pilko ja heitä kaikki ainekset mausteita ja jääpaloja lukuunottamatta korkeareunaiseen kulhoon, jos käytät sauvasekoitinta, tai suoraan tehosekoittimeen jos sinulla sellainen on. Lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Plumpsauta kulhoon reilusti jääpaloja ja siirrä gazpacho jääkaappiin viilentymään pariksi tunniksi. Voit lisätä jääpalat vasta tarjoiluvaiheessakin, ideana joka tapauksessa on se, että ne ohentavat keiton suuhun sopivaksi. Jääpaloilla voit siis säädellä gazpachon paksuutta.

Kaada tai lusikoi ihanan viileä gazpacho laseihin, kuppeihin tai kulhoihin ja koristele halutessasi yrteillä ja makusuolalla. Gazpacho on myös erinomainen eväs piknikille tai vaikka rantapäivää viilentämään. Silloin se kannattaa lorauttaa termospulloon tai -mukiin.

kylmä gazpacho

Nautitaan hellepäivistä ja auringosta kohtuudella. Muistetaan juoda vettä ja peittää iho ohuella vaatekerroksella pahimman paahteen ajaksi. Pelkkä aurinkorasva ei nimittäin keskipäivällä riitä, vaikka kertoimia olisi 50. Iho on ihmisen suurin elin, hoidetaan sitä sen mukaisesti!