Juhannus kaupungissa – laiskan kokin juhannusmenu

Keskikesän juhla saapuu joka vuosi jotenkin yllättäen. Varsinkin tänä kesänä se pölähtää täysin puskista. Madridin matkapölyt on hädin tuskin pudisteltu vaatteista, kun jo pitäisi olla suunnittelemassa yöttömän yön ruokajuhlaa. Eteen kiilaavat ovelasti isän 70-vuotisjuhlat, jotka siskojen kanssa suunnittelimme visusti sankarilta piilossa. Seuraavaksi suunnitelmallisen mielen harhauttaa Taste of Helsinki. Arkikin vaatii omansa, töitä painetaan toimistolla kuin viimeistä päivää ennen lomaa. Tunnit paukkuvat ja sähköposti laulaa aamusta iltaan. Yritä tässä sitten kursia kasaan juhannusta ja mittumaarin menukokonaisuutta.

omenankukat

Itse asiassa meidän piti matkustaa juhannukseksi Rovaniemelle. Järjestelyt jäivät kuitenkin niin viime tinkaan, että julkisilla junailu tai sinisin siivin lentäminen olisi tullut tuhottoman kalliiksi. Voi myös olla, että sääennusteella, joka lupaili Napapiirille 8 asteen kesäisiä mittarilukemia saattoi olla osuutta asiaan. Onneksi kaverit eivät katoa mihinkään joulupukin naapurista, kalenteria ja liikenneyhtiöiden tarjoussivuja selaillaan jo kuumeisesti.

Kaiken päälle puolisko otti ja kaatui punkan pohjalle pari päivää sitten. Miesflunssa tunkeutui häikäilemättä taloon. Vaikka tauti on pysynyt minusta loitolla, voimattomuus tarttuu. Onko siis ihme, että istun vasta nyt sohvalla ja pähkäilen mitä ihmettä juhannuksena syömme.

omenankukat

Se on selvää, että jäämme kaupunkiin. Mökkiä ei ole, ilmat ovat mitä ovat ja olotila jokseenkin vetämätön. Maanantaina hyppään koneeseen ja lennähdän kolmeksi päiväksi Göteborgiin, liput Coldplayn keikalle on ostettu jo viime syksynä. On siis syytäkin pysähtyä hetkeksi paikoilleen ja lopettaa hötkyily.

saunavihta

Haemme ehkä Hakaniemen torilta saunavihdan ja uusia perunoita, käymme Tukkutorin kalakaupassa ja korkkaamme saunan jälkeen kuohuvan. Saatamme pyörähtää Kivinokalla, kuten kahtena aiempanakin juhannuksena. Mutta vasta myöhemmin, sitten kun suurimmat väkijoukot ovat kaikonneet ja kokko alkaa hiipua. Silloin laskeva aurinko värjää taivaanrannan punaiseksi ja vedenpinta on peilityyni.

uudet perunat juhannusmenu

Sitä ennen syödään. Jotain yksinkertaisen hyvää. Yritetään toisintaa KGB Málagassa syöty supermaukas valkosipulikeitto. Paistetaan kalaa ja keitetään uudet perunat – voi-sipulikastikkeella tietenkin. Jälkiruuaksi ostetaan mansikoita, vaikka kotimaiset ovatkin myöhässä, kuten kesäkin. Parvekepuutarhan basilikat saavat seurakseen järkyttävän hyvän portugalilaisen oliiviöljyn ja turkkilaisen jugurtin.

ajo blanco valkosipulikeitto

Laiskan kokin juhannusmenu, se tulee tässä, ohjeet ovat kolmelle tai neljälle, riippuen nälän määrästä.

Ajo blanco de coco eli kylmä valkosipulikeitto (gluteeniton)

1 viipale vanhaa vaaleaa (gluteenitonta) leipää
100 g kuorittuja manteleita
2 pientä valkosipulinkynttä
1 1/2 dl kookosmaitoa
1/2 dl hyvää oliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikkaa
ripaus suolaa
3 dl kylmää vettä

Parhaimmalta keitto maistuu, jos mantelit ovat luomua ja vastakuorittuja. Kaada manteleiden päälle kiehuvaa vettä ja anna niiden liota hetki. Tämän jälkeen kuorien pitäisi irrota kevyesti painamalla. Laita kaikki ainekset kulhoon ja anna sauvasekoittimen hoitaa loput. Säädä maku veden, kookosmaidon, valkosipulin, suolan ja etikan avulla suuhusi sopivaksi. Jäähdytä jääkaappikylmäksi. Keiton voi tehdä vaikka edellisenä päivänä, se säilyy jääkaapissa hyvin. Jos olet hifistelijäluonne, koristele keitto mangogranitella.

Kalaa ja uusia perunoita

Paista kala ja keitä uudet perunat. Valmista perunoiden kiehuessa voi-sipulikastike. Pilko lautaselle muutama retiisi, pari palaa kurkkua ja ruohosipulia.

Mansikoita, jugurttia ja basilikakastiketta (gluteeniton)

Kauracrumble:
1 dl gluteenitonta kaurajauhoa
25 g voita
vajaa 1/2 dl sokeria

Basilikakastike:
1 dl basilikaa (puolikas ruukku)
1 rkl vettä
1,5 rkl hyvää oliiviöljyä
1 rkl tomusokeria
2 tl limemehua
puolikkaan limen kuori raastettuna

Lisäksi: mansikoita ja turkkilaista jugurttia (kermaa)

Resepti on mukaelma Juuli Hakkaraisen ja Kaisu Joupin Modernia maakuntaruokaa -keittokirjasta. Kuvakin on kirjasta, sillä kelvollista otosta ei omasta kamerasta tähän hätään löydy. Nyt selitykset sikseen ja hommiin.

Modernia maakuntaruokaa juhannusmenu

Tee ensin kauracrumble. Nypi ainekset muruksi ja levitä pellille. Paista 175 asteessa rapeaksi (n. 10 min), älä päästä kärähtämään. Anna jäähtyä. Käy sitten basilikakastikkeen kimppuun. Käytä oliiviöljyä, joka maistuu sellaisenaan hyvältä, kitkerä öljy pilaa kastikkeen. Meillä oli ilo lorauttaa jälkiruokaan Quinta do Crasto -viinitilan oliiviöljyä, joka oli kannettu kotiin taannoisesta Carelian portugalilaisten viinien illasta. Mittaa kaikki ainekset kapeaan astiaan ja surauta sauvasekoittimella sekaisin. Lisää sitten limemehu ja raastettu kuori.

Jos haluat, voit vatkata hieman kermaa, sokeria ja vaniljaa sekoitettavaksi jugurtin kanssa kermaisemmaksi kokonaisuudeksi. Minulle turkkilainen jugurtti on riittävän tuhtia, eikä se kaipaa lisää rasvaa. Kasaa annokset jälkiruokakuppeihin: ensin (kerma)jugurtti, sitten basilikakastike vihreäksi raidaksi, seuraavaksi mansikat ja päällimmäiseksi kauracrumble.

suomalaiset mansikat

Jos oikein innostutaan, marinoidaan seuraavan päivän brunssia varten muutama paprika ja herkkusieni ja saatetaan leipoa avokado-wasabilohipiirakka. Kannetaan juhannuspäivänä grilli Mustikkamaalle ja pakataan mukaan myös vesimelonimargaritat. Levitetään piknikliina suojaisaan kallionkoloon, pannaan päähän pipo ja käteen lapaset. Eiköhän se tästä, tämäkin juhannus.

omenankukat

Mahan täydeltä mökkiruokaa

Mökkirima asetettiin kesäkuussa korkealle. Viikko Porvoon saaristossa hipoi täydellisyyttä kaikella tapaa. Saari, jonka rannoilta löytyi aina tuuleton sopukka, mökin yksinkertainen estetiikka, loistava sijainti lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana, ilta-auringossa kylpevä rantasauna ja silokalliot, joilta avautui näkymä aavalle merelle. Alkukesän säät hellivät ja lempikin leiskui. Odotukset olivat ehkä liiankin korkealla ja heinäkuisen lomaviikon mökinvalintaprosessi sen tähden pitkä kuin nälkävuosi.

skumppaa laiturilla

Lomareissun yhteyteen oli tarkoitus ympätä pari muutakin mökkivisiittiä Savon sydämessä sekä vierailu miehen vanhempien luona Pohjois-Karjalassa. Siksi valinta kohdistui lopulta monen turhan mutkan kautta pieksämäkeläiseen saarimökkiin.

kulhollinen marjoja

Saapumispäivänä satoi vettä ja lämpötila keikkui 13 asteen nurkilla. Ajoasut olivat säilyneet jotakuinkin kuivina, mutta tunnelma oli nihkeä. Nälkäkiukkukin ilmoitteli jo itsestään. Ei auttanut kuitenkaan itku markkinoilla eikä venerannassa, moottoripyörälaukut oli purettava suojaan sateelta ja suunnattava ruokakauppaan ennen soutamista saareen.

Ostoslistaa ei kumpikaan ollut ehtinyt tekemään, joten haahuilimme ajokamoissamme marketin käytävillä ja laskeskelimme laukkujen tilavuuksia. Onneksi keskusta oli vain 18 kilometrin ajomatkan päässä, joten ihan kaikkea ei tarvinnut yhdellä kertaa osata tai muistaa hankkia. Nälkäkiukku taltutettiin Hesburgerissa, mitävaankunhansensaanopeasti-taktiikalla. Kun vihdoin laskimme airot veteen ja käänsimme kokan kohti seuraavan viikon kesäkotia, syke alkoi vähitellen tasaantua.

aamiainen laiturilla
aamiaisrahka

Vaikka seuraavana aamuna kurkkukipu taklasi epäonnisen mökkiläisen punkan pohjalle, ei ruokahalu onneksi kadonnut mihinkään. Kun laiturille katetusta aamiaisesta oli nautiskeltu hartaasti muutama tunti, alkoi lounaan suunnittelu. Ja kun myöhäinen lounas oli syöty, puhe kääntyi illalliseen.

nigellan gremolata
kootut grilliherkut

Niinpä me syötiin, keiteltiin kaffet, syötiin ihan pikkuisen, suunniteltiin seuraavaa syömistä ja sitten taas vähän syötiin. Jossain välissä saunottiin ja uitiin. Tuttu sapluuna.

suklaapala jälkiruuaksi

Siskonmies kysyi viikkoa myöhemmin, mitä me oikein teimme mökillä, jossa ei käytännössä ollut mitään tekemistä eikä aktiviteetteja. En ymmärtänyt kysymystä.

mustikassa

Mökillä vähemmän on enemmän, pienestä tulee suurta ja mautkin voimistuvat. Liekö syynä jatkuva ulkoilmassa oleilu vai mielen rauhoittuminen ja aistien herkistyminen. Kahvin kanssa riittää yksi keksi ja jälkiruuaksi kelpaa pala suklaata. Välipalaksi voilla voideltu ruisleipäviipale ja kuppi teetä. Muuhun makeanhimoon voi ahmia mökin seinustalla kasvavia mustikoita tai itse poimittuja marjoja soutumatkan päässä olevalta mansikkatilalta.

kannu pöydällä

Kotoa lähtiessä olin napannut viime tingassa mukaan muutaman reseptin, kuten ystäväni Suvin tietoisuuteeni tuoman Nigella Lawsonin hullun herkullisen mozzarella-gremolatan, mutta suurin osa sävellettiin omasta päästä. Nyhjättiin tarvittaessa lähes tyhjästä, kuten sinä sateisena päivänä, jolloin grillaamisesta ei oikein tullut mitään ja olo oli vielä kovin flunssainen.

kesäpasta kattilassa

Riivin herneet paloistaan, paloittelin tuoreet tomaatit ja pilkoin sipulit, kaadoin kattilan pohjalle oliiviöljyä ja siihen kuullottumaan silputun valkosipulin kynnen ja chilin. Heitin kasvikset sekaan ja holautin perään puolikkaan tomaattimurskapurkillinen ja viereiselle levylle kiehumaan pastat. Sekoitin pastan ja kastikkeen kattilassa ja ladoin vielä annoksien päälle muutaman palan edellisen päivän alkupalasta jäänyttä mozzarellaa. Kesämökkipasta oli syntynyt.

kesäpasta lautasella

Jääkaapissa oli oman maan raparperia, joka tällä kertaa lykättiin savustuspussiin yhdessä norjalaisen lohen kanssa. Mies poltti ulkogrilliin pienen punaisena hehkuvan koivuhalkohiilloksen, joka tasoitettiin savustuspussia varten.

raparperilla vuorattu lohi
savustuspussi grillissä

Lohen kaveriksi keitimme uusia perunoita, vaikka en kyllä tiedä, voiko niitä uusiksi enää tässä vaiheessa vuotta kutsua. Ainoa oikea lisuke keitetyille kesäperunoille on voi-sipuli-kastike, jonka toteutat kaikessa yksinkertaisuudessaan näin:

Voi-sipuli-kastike uusille perunoille

50–100 g voita syöjä ja perunamäärän mukaan (kahdelle riittää 50 g)
yksi pieni kesäsipuli varsineen
4–6 rkl perunoiden keitinvettä

Ihan ensiksi, muista laittaa viini kylmään. Sulata sitten voi pienessä kasarissa. Voit käyttää myös metallista desin mittaa tai vastaavaa, jonka laitat perunankeitinkattilaan yhdessä perunoiden kanssa. Kun voi on palttiarallaa sulanut, lisää pilkotut sipulit. Viitisen minuuttia ennen perunoiden valmistumista lusikoi (hyvin suolattua) keitinvettä voisulan ja sipuleiden joukkoon. Keitinvedestä ja voista kehkeytyy muutamassa minuutissa lähes kermainen kastike, ihanaa! Itse lisäsin voisulan joukkoon vettä suoraan hanasta, kunnes kerran eräässä jyväskyläläisessä ruokapöydässä minulle opetettiin tämä keitinvesikikka. Siispä kiitos Sirpa! Valele valmista kastiketta perunoiden päälle ja jos kehtaat, muussaa haarukalla muhjuksi. Niin minäkin teen.

kesäperunoiden voikastike

Älä suotta santsaa ja syö itseäsi ähkyyn vaan säästä loput savulohet ja käytä ne seuraavana päivänä salaattiin yhdessä keitetyn kananmunan ja avokadon kanssa. Tai syö leivän päällä vuohentuorejuuston, avokadotahnan tai fetajuuston kanssa. Jos oikein riehakkaaksi rupeat, grillaa myös ylijääneet perunat ja syö ne tsatsikin ja lohen kera vaikka kevyeksi iltapalaksi.

savulohisalaatti
savukalajämät lautasella

Oi mökkiruoka! Pyhä yksinkertaisuus ja selkeät makuparit! Ylihuomenna kohtaamme jälleen, en millään malttaisi odottaa!

laiturikattaus

ps. Laiturikattaukset eivät olleet pelkkää fiilistelyä varten. Laituri oli nimittäin ainoa paikka, jonka saarella sikiävät hyttyset jättivät rauhaan.