Supermehevä sitruunainen oliiviöljykakku (G)

”Kyllähän sinä täällä hyvin pärjäät, viisi päivää menee nopeammin kuin huomaatkaan,” sanoo puoliso ja hyppää moottoripyörän selkään. Vilkutan, kunnes pyörä katoaa mökkitien mutkan taakse. Vaikka tämä on jo kolmas kerta, sydän hakkaa heti kiivaammin. Yksin mökillä, mitähän tästä taas tulee. Astelen jyrkkää polkua alas mökkipihaan ja istun hetken puutarhakeinussa keräämässä itseäni. Sitten siirryn kesäkeittiöön. Tilanne vaatii lohturuokaa, joten vartin päästä uuniin sujahtaa sitruunainen oliiviöljykakku.

oliiviöljykakku

Lohturuokalistani on lyhyt. Ehdottomasti eniten kokkauskertoja on kertynyt ohrarieskalle, sillä mikään ei lohduta niin kuin tuore ja lämmin leipä. Kun maailma potkii päähän ja silmät ovat itkusta turvoksissa, leipominen auttaa. Kotiin leviävä uunissa paistuvan leivän tuoksu saa uskomaan, että minusta saattaa sittenkin olla johonkin, osaanhan ainakin leipoa maailman parasta leipää! Kakkossijaa pitää Anna-Leena Härkösen keittokirjan reseptillä keitelty sitruunapasta, jonka sekaan ennen heitin pari kanafilettä. Nykyään nautin sitruunapastani kaurapaloilla, tofulla tai kukkakaalilla – ja tietysti tuorepastalla. Ennen kulunutta kesää lista olisi loppunut tähän. Nyt pronssipallille kiipeää kirpeän sitruunainen ja supermehevä oliiviöljykakku, joka onnistuu lohduttamaan yksinäistä mökkiläistä kerta kerran jälkeen (paitsi silloin, kun korvasin maustamattoman jugurtin maustetulla ja kakusta tuli liian makea). Oliiviöljykakku on ovela kaveri, sillä se koukuttaa kerrasta, eikä paluuta ole.

oliiviöljykakku

Mikä kakusta sitten tekee niin koukuttavan? Vastaus on lopulta aika yksinkertainen: hapokkaan sitruunan, aromikkaan neitsytoliiviöljyn ja maltillisen makeuden ja mehevän koostumuksen yhdistelmä on nimittäin vertaansa vailla. Oliiviöljykakku sopii erityisesti aikuiseen makuun, mutta maistuu todistetusti myös mökin lapsivieraille. Jos vierastat voimakkaan neitsytoliiviöljyn makua, voit hyvin valita miedomman version. Minä käytän suoraan tuottajalta tilattua tiukkaa tavaraa. Ei oliiviöljykakku ole oliiviöljykakku, jos se ei maistu oliiviöljyltä. Lohturuokakategoriaan kakku keikahtaa myös siksi, että se ei kaipaa vaivaamista, vatkainta tai muutenkaan muuta kuin nopeaa sekoittamista. Kypsennykseen kuluu kolme varttia, joten pikaherkkua oliiviöljykakku ei kuitenkaan ole.

oliiviöljykakku

oliiviöljykakku

Jospa siirryttäisiin jo leipomishommiin, ajattelette varmaan. No hyvä on, käydään käsiksi itse reseptiin. Olen viilannut oman versioni Emilia Kolarin Soppa365-sivustolle kehittämästä oliiviöljy-sitruunakakun reseptistä. Vähensin sokerin määrää, käytin turkkilaista jugurttia (ja välillä ranskankermaa, kun jugurtti oli päässyt loppumaan), jätin sitruunamehun ja -kuoriraasteen määrän mittaamatta, vaihdoin vehnäjauhot gluteenittomaan kaurajauhoon ja pidensin paistoaikaa, sillä halusin pintaan kunnolla pitkän kypsennyksen mukanaan tuomaa paahteisuutta.

Mökkiolosuhteisiin oliiviöljykakku sopii siksikin, että sen voi hyvin paistaa valurautapannussa tai muussa uuninkestävässä vuoassa, kunhan sen voitelee ja jauhottaa hyvin. Irtopohjavuokaa ei siis mökkikeittiön varusterepertuaariin välttämättä tarvitse lisätä. Ja nyt vihdoin leipomaan!

Sitruunainen oliiviöljykakku

1,5 dl sokeria
2 dl kaurajauhoja
1 dl mantelijauhoa
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1/2 tl suolaa
1 1/2 dl neitsytoliiviöljyä
1 1/2 dl maustamatonta jogurttia tai ranskankermaa
1 sitruunan mehu ja kuori
1 kananmuna

Vuokaan tai valurautapannuun loraus oliiviöljyä & mantelijauhoa, koristeeksi tomusokeria

Väännä uunin nupit 175 asteeseen. Voitele n. 23 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka, valurautapannu tai muu paistovuoka, jota aiot käyttää ja jauhota se mantelijauholla.

Vispilöi oliiviöljy, jogurtti tai ranskankerma, sitruunan mehu ja kuoriraaste sekä kananmuna vatkaimella tai puuhaarukalla sekaisin. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet eli jauhot, sokeri, mantelijauho, sooda, leivinjauhe ja suola keskenään. Yhdistä sitten kulhojen sisältö ja sekoita tasaiseksi. Taikina on valmis.

Kumoa taikina paistoastiaan ja kypsennä uunin alatasolla noin 45 minuuttia. Uunit ovat erilaisia, joten odota, kunnes oliiviöljykakku on paahtunut toivottuun tummuuteen. Anna jäähtyä ja koristele siivilöimällä päälle tomusokeria. Jos paistoit kakun irtopohjavuoassa, irrota laidat varovasti ja siirrä kakku toiselle lautaselle. Jos taas käytit valurautapannua tai muuta astiaa, jossa on kiinteät laidat, älä turhaan yritä siirtää kakkua mihinkään vaan tarjoa se paistoastiasta. Varsinkin mökkiolosuhteissa valurautapannu sopii kahvipöytäänkin vallan mainiosti!

oliiviöljykakku

Seuraavalla kerralla oliiviöljykakku joutuu vegaaniseen tulikokeeseen, sillä aion testata kananmunan vaihtamista aquafabaan eli kikherneiden säilykeliemeen ja sekoitan taikinaan jogurtin sijaan vastaavaa kasvipohjaista tuotetta!

Mehevät munakoisorullat marokkolaisittain

Mökkikesä on muutamaa päivää vaille tässä. Viikonloppuna keräämme kimpsumme, korjaamme pienen puutarhamme sadon, tyhjennämme vesiastiat, nostamme laiturin, kokoamme kesäkalusteet varastoon, viritämme hiirenloukut ja valmistelemme muutenkin punaisen tuvan tulevaa talvea varten. Viikonloppuvisiittejä saatamme silti tehdä välillä, mutta viimeistään ensi viikon alussa palaamme pysyvämmin kaupunkiin. Menneen mökkikesän kohokohtia kokoan blogiin myöhemmin, mutta nyt, viimeisellä mökkihöperöviikolla, käydään vihdoinkin käsiksi ruokalehtiin, jotka raahasin mukanani kesäkeittiöön jo toukokuussa. Ensimmäisestä käteen tarttuneesta lehdestä silmiin osui marokkolaishenkinen resepti: aprikoosi-pistaasitäytteiset munakoisorullat!

munakoisorullat

Suunnittelin keväällä kokkaavani kesän aikana kaikki ruokalehtien reseptit, jotka olin vuosien varrella taittanut koirankorville. Toisin kävi. Etätyöläisten lounaiksi on lämmitelty hernesoppaa, mikrotettu äitien tekemää maksalaatikkoa ja popsittu säilöttyjä viininlehtikääryleitä. Työpäivän jälkeen kumpikaan ei välttämättä ole ollut kokkaustuulella, joten kesän ruokavalio on koostunut hyvin pitkälle uusista perunoista, kalasta ja grillimakkarasta. Ystävien vieraillessa mökillä olemme sentään tsempanneet myös kesäkeittiössä. Grillissä ovat kypsyneet niin jugurttikana, lämmin kasvissalaatti, halloumi-hasselbacka, sitruunamarinoidut perunavartaat kuin misomunakoisotkin, ja jälkiruoaksi on paistettu edellisiltä kesiltä tutuksi tullutta rapeaa raparperipaistosta. Ihan hyvä ruokakesä, vaikka ei yhtään sellainen, mitä suunnittelin.

Eilen suljin läppärin kahdelta iltapäivällä ja kurkkasin nälissäni jääkaappiin. Lounaaksi oli syöty edellisen päivän jämiä: kananmunakastiketta, pottuja ja kreikkalaista salaattia. Annos täytti vain puolet lautasesta, joten vatsa alkoi vaatia lisää syötävää jo kahden tunnin kuluttua. Voitelin ensihätään kuivan ruisleivän kannikan ja tutkin sitten tarkemmin jääkaapin sisältöä. Vajaa paketti fetaa ja viikko sitten vihanneslaatikkoon lykätty munakoiso. Tartuin Maku-lehteen, jonka kanteen olin liimannut lähmälapun, jossa luki munakoiso. Lempeään lyhtyjen valaisemaan iltaan stailatut munakoisorullat saivat veden herahtamaan kielelle. Siispä uuni päälle ja munakoisoa viipaloimaan!

munakoisorullat

munakosorullat

Munakoisorullien makumaailma on makeahko, mutta ei liian. Tästä varmistuin viimeistään siinä vaiheessa, kun makeutta suolaisessa ruoassa kartteleva mies ahmi kahdeksatta munakoisorullaansa hyvällä ruokahalulla. Täytteeseen tuunaamani feta pehmentää kivasti kanelin ja kardemumman voimakkaita makuja, minttu ja sitruunankuori raikastavat suutuntumaa sopivalla tavalla. Sitruunamehuakin kannattaa käyttää alkuperäistä reseptiä reilummalla kädellä.

Reseptistä valmistuu 15–20 rullaa riippuen munakoison koosta. Osana isompaa brunssipöytää tai illanistujaisten tarjoiluja Marokon mauista nauttii isompikin ystäväporukka, mutta munakoisorullat sopivat hyvin syötäviksi ihan vaan sellaisenaankin. Pikaruokaa ne eivät tosin ole, makuja tasataan uunissa tunnin verran ja esivalmisteluihinkin kuluu vähintään vartti. Voit tehdä munakoisorullat myös etukäteen esimerkiksi edellisenä päivänä, sillä maku vain paranee ajan kanssa!

munakoisorullat

Mehevät munakoisorullat marokkolaisittain

1 munakoiso
Oliiviöljyä
Suolaa

Täyte:
100 g pehmeitä kuivattuja aprikooseja
3/4 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä
Kourallinen tuoretta minttua tai korianteria
1/2 luomusitruunan mehu ja kuori
1 rkl oliiviöljyä
100 g fetajuustoa
1 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl jauhettua korianteria
1/2 tl suolaa
1/4 tl rouhittua mustapippuria
Oliiviöljyä, sitruunamehua ja tuoreita yrttejä viimeistelyyn

Naksauta uuni päälle ja väännä lämpötila 225 asteeseen. Leikkaa munakoiso pituussuunnassa ohuiksi, noin puolen sentin siivuiksi. Levitä munakoisosiivut pellille tai uunivuokaan limittäin ja lomittain. Hulauttele viipaleille öljyä, ripottele päälle suolaa ja paahda uunin keskitasolla vartin verran, jotta munakoiso pehmenee ja saa vähän väriä.

Pieni aprikoosit, rouhi vähän pistaaseja ja heitä sitten ne mintun tai korianterin kanssa monitoimikoneeseen, blenderiin tai sauvasekoittimen kulhoon ja pyöräytä ainekset karkeaksi massaksi. Lisää oliiviöljy, feta, puolikkaan sitruunan mehu ja hienoksi raastettu kuoren keltainen osa sekä mausteet ja surauta tasaiseksi seokseksi. Notkista sitruunamehulla tai oliiviöljyllä, jos massa tuntuu liian tymäkältä.

Ota paahtuneet munakoisot uunista ja anna niiden jäähtyä hetki. Lusikoi sitten jokaiselle viipaleelle nokare täytettä ja kääri siivut tiiviiksi rulliksi. Lado munakoisorullat vieretysten uunivuokaan ja pirskottele päälle öljyä sekä sitruunamehua. Paista 150-asteisessa uunivuoassa puolisen tuntia. Peitä sen jälkeen vuoka alumiinifoliolla, jotta munakoisorullat eivät tummu liikaa ja jatka paistamista toiset puoli tuntia.

Ota munakoisorullat uunista ja anna niiden vetäytyä vähintään vartin verran ennen tarjoilua. Valuta päälle vielä vähän öljyä ja sitruunamehua sekä pistaasirouhetta, jos sitä jäi yli. Koristele yrteillä ja kanna huumaavalta tuoksuva vuoka pöytään.

munakoisorullat

Syö sellaisenaan, salaatin ja vinegretin kera tai keitä kylkeen vaikka bulguria tai kuskusia, jos haluat ruokaisamman version. Tervetuloa makumatkalle Marokkoon!

Helppoa juhannuksen juhlaruokaa: sitruunamarinoidut perunavartaat ja sitruunainen jugurttikastike

Juhannusaattoon on enää kaksi yötä. Vatsanpohjalla kipristelee, sillä ensimmäistä kertaa saamme juhlia keskikesän kohokohtaa muualla kuin muiden nurkissa. On edelleen vaikea uskoa todeksi pitkäaikaisen haaveen toteutumista, meillä tosiaan on oma mökki – tänä kesänä ja kaikkina tulevina niin kauan kuin henki pihisee ja happi kulkee. Onnen tunne humahtaa päästä varpaisiin ja jää kihelmöimään jalkapohjiin. Ihanaa!

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Seuraavina vuosina kutsumme varmasti myös ystäviä yhteisen juhannuspöydän ääreen, mutta tänä kesänä kekkerit katetaan vain meille kahdelle. Aattona syödään hyvin, saunotaan ja uidaan ja sitten taas saunotaan ja uidaan. Tai sitten jätetään saunominen väliin, jos helteet jatkuvat näin hikisinä aattoon asti.

Saatan solmia tien pientareelta poimituista niittykukista seppeleen, jos vaan pään ympärillä pörräävät paarmat suovat. Mies sitoo saunavihdan oman tontin rauduskoivuista, minä kaadan laseihin kuplivaa ja sitten istahdamme laiturille seuraamaan luonnon luomaa juhannusnäytelmää. Auringonlaskua, kuikkien huutoa, laulujoutsenien ylilentoa, peipposten laulua ja sinitiaisten pesäpuuhia.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Ruokapuolta treenasimme jo viime viikonloppuna, kun sisko miehensä kanssa kurvasi mökkipihaan kahdeksi kokonaiseksi vuorokaudeksi. Kaksi kiloa uusia perunoita, pari pakettia makkaraa, kohtuullinen kasa karitsan karetta, grillatuista hedelmistä ja fetasta sekoitettu salaatti, sitruunamarinoidut perunavartaat sekä sitruunainen jugurttikastike katosivat parempiin suihin viimeistä kastikepisaraa myöten. Lopuksi nuoltiin lautaset.

Sitruunamarinoidut perunavartaat olivat hitti, samoin niitä ryydittänyt sitruunainen jugurttikastike, jonka nappasin uusimmasta Etiketti-lehdestä. Majoneesin tosin vaihdoin turkkilaiseen jugurttiin ja uskon, että kastikkeesta tuli sen vuoksi alkuperäistäkin parempi. Muut ainesosat löytyvät todenääköisesti valmiiksi myös sinunkin kesäkeittiöstäsi, sillä tarvitset jugurtin lisäksi vain sinappia, sitruunaa, sokeria ja suolaa. Sitruunamarinoidut perunavartaat eivät ole yhtään sen vaikeampia toteuttaa, hunajalla, öljyllä ja sitruunamehulla pääsee jo pitkälle!

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Olet ehkä huomannut, että sitruuna on yksi lempiraaka-aineistani. Senpä takia vaikka sekä perunavartaat että jugurttikastike maustetaan sitruunalla ei hapokkuutta ole ruoassa yhtään liikaa. Jotenkin nämä kaksi onnistuvat täydentämään toisiaan ja yhdistelmä maistuu suussa taivaalliselle. Sitruunainen jugurttikastike sopii erinomaisesti ellei jopa paremmin myös parsalle ja grillissä tai parilalla paahdetuille uuden sadon porkkanoille.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Sitruunaiset perunavartaat pelastavat myös edellisenä päivänä yli jääneet uudet perunat, potut nimittäin upotetaan marinadiin ja pujotetaan vartaisiin kypsennettyinä. Resepteistä riittää neljälle juhannuksen juhlijalle.

Sitruunamarinoidut perunavartaat

500 g keitettyjä uusia perunoita
3 rkl öljyä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa

Ihan ensimmäiseksi muista laittaa puiset vartaat likoamaan veteen, jotta ne eivät syty palamaan grillissä. Jos käytät metallisia, voit tietysti skipata tämän vaiheen. Keitä perunat tai käytä edelliseltä aterialta kattilaan jääneitä keitettyjä pottuja. Jos keität potaatit erikseen, voit jättää ne aavistuksen alle normaalin kypsyyden, sillä perunat jatkavat kypsymistään vielä vartaissa.

Puolita pienemmät perunat ja palastele isommat sopiviksi suupaloiksi. Sekoita marinadi öljystä, sitruunamehusta, hunajasta ja suolasta ja holauta se vielä lämpimien perunoiden joukkoon. Jätä maustumaan vähintään vartiksi, tuntikaan ei ole näille ihanuuksille liikaa.

Pujottele perunapalat vartaisiin ja kaada marinadi pieneen kippoon. Paista sitruunamarinoidut perunavartaat grillissä tai parilapannulla ja valele samalla marinadilla. Kun potut ovat saaneet kivasti väriä, rouhaise mausteiksi suolaa ja mustapippuria ja lusikoi vartaiden päälle reilusti alla olevaa sitruunaista jugurttikastiketta.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Sitruunainen jugurttikastike

1 dl turkkilaista jugurttia
1 tl (dijon)sinappia
1/2 sitruunan raastettu kuori
1 valkosipulin kynsi tai pari kunnon rouhaisua valkosipulimyllystä
Ripaus sokeria ja suolaa
(Mustapippuria ja tuoreita yrttejä)

Sekoita ainekset ja anna tekeytyä perunoiden marinoitumisen ja paistumisen ajan. Reseptiin sopii erinomaisesti miedomman valkosipulin maun antava kuivattu valkosipuli, jota meillä on aina maustekaapissa. Sappion luomutilalla kasvatettu valkosipuli on kuivattu ja ujutettu myllyyn, josta sitä on helppo rouhaista ruokaan tai vaikka leivän päälle. Tuore valkosipuli antaa vähän enemmän potkua, mutta sopii kastikkeeseen ihan yhtä hyvin.

Lusikoi sitruunainen jugurttikastike perunavartaiden päälle, rouhaise päälle vielä mustapippuria ja koristele halutessasi tuoreilla yrteillä kuten basilikalla tai korianterilla.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Sekä sitruunaiset perunavartaat että sitruunainen jugurttikastike tulivat jäädäkseen. Jäimme kerrasta koukkuun, joten näistä herkuista pääsevät nauttimaan myös tulevien kesien mökkivieraat – muulloinkin kuin juhannuksena!