Kurpitsa-kookoskeittoa ja ensikohtaamisia

Hyvä ystäväni oli tulossa meille syömään. Illallinen oli sovittu kahta kuukautta aiemmin sellaiseksi viikonlopuksi, jolloin lapset olisivat isällään. Tapaisimme vihdoinkin myös hänen uuden kumppaninsa. Jännitti.

Menua suunnitellessa mopo lipesi taas kerran käsistä ja päätyi jonnekin marraskuiseen metsikköön. Piti syödä ihan vaan rennosti jotain pientä. Ehkä nopeaa ja yksinkertaista italialaista, siihen päälle jotain helppoa jälkiruokaa. Siinä sivussa hörppiä sitten vähän viiniä. Kuohuvaa tietysti ja kenties vähän valkoista. Tai punaista, jos ruoka niin vaatii.

kurpitsa-kookoskeitto

Kävikin niin, että lopulta pöytään kannettiin neljä ruokalajia ja glögiä, kuohuviiniä, olutta sekä hapokasta valkoista. Saatettiinpa jälkkärin ohessa nauttia tilkkanen Montenegron tuliaisina tuotua päärynärakijaa. Seuraavana päivänä saattoi särkeä hieman päätä.

Kutsu oli käynyt iltakuudeksi. Ovikello pärähti vaativasti jo kymmentä vaille – kokit olivat juuri ja juuri ehtineet vaihtaa pieruverkkarit salonkikelpoisempiin vaatekappaleisiin. Meille tyypilliseen tapaan keittiö oli vielä kaaoksessa, pasta veivaamatta ja kala putsaamatta. Onneksi glögikattila oli kuitenkin tulilla.

kurpitsa-kookoskeitto

Kurpitsa-kookoskeitto oli onneksi tehty valmiiksi jo aamutuimaan. Niinpä istutimme odotetut vieraat sohvalle ja aloimme kattaa pöytää. Uuden puoliskon silmissä ensivaikutelma oli todenmukaisempi kuin olisin toivonut. Ei kiillotettuja kulisseja vaan pöliseviä jauhoja ja likaisia esiliinoja. Ehkä ihan hyvä niin. Jännityskin katosi sen siliän tein.

Keitot ovat kiitollisia alkuruokia. Ne voi useimmiten valmistaa hyvissä ajoin etukäteen ja lämmittää ennen tarjoilua. Samoin on hyydytettyjen jälkiruokien laita. Voi esimerkiksi herätä aamuseitsemältä kiehauttamaan kermaseosta ja ehtiä vielä kymmeneksi brunssille toiseen kaupunkiin.

kurpitsa-kookoskeitto

Tällä kertaa kurpitsa-kookoskeitto syntyi kahden eri reseptin sopusointuisasta liitosta. Peruspohjan reseptiä kurkittiin Hesarin Ruoka-sivuilta, maustamiseen ja koristeluun haettiin inspiraatiota Hannan soppa -blogista. Ras-el-hanout-mausteseosta ei kannata pelästyä, se koostuu tutuista itämaisista mausteista ja sekoitusta saa valmiina ihan tavallisesta S-marketista ainakin pääkaupunkiseudulla.

Jos käytät pelkkää kookoskermaa ja/tai -maitoa, on keitto vegaaninen. Meillä taisi lorahtaa soppaan noin puolet ja puolet kookosta ja normikermaa. Gluteeniton kurpitsa-kookoskeitto on joka tapauksessa. Annoksesta riittää hyvin neljälle pääruuaksi ja jopa kahdeksalle alkuruuaksi.

Kurpitsa-kookoskeitto

Kurpitsan paahtaminen:
1 iso myskikurpitsa
0,5 dl rypsiöljyä
1 rkl ruokosokeria
mustapippuria
sormisuolaa

Keittoon lisäksi:
1 sipuli
0,5 tl kuivattua chiliä
pieni pala tuoretta inkivääriä raastettuna
5 dl kasvislientä
2,5 dl kookoskermaa, -maitoa tai tavallista kermaa
1 rkl ras-el-hanout-mausteseosta
puolikkaan limen mehu

Koristeluun:
tuoretta minttua
paahdettuja kurpitsasiemeniä
granaattiomenaa
kookosmaitoa tai -kermaa

Väännä uunin nupit 200 asteeseen. Kuori kurpitsa, halkaise se ja poista siemenet. Leikkaa kurpitsa viipaleiksi ja mausta ne isossa kulhossa öljyllä, ruokosokerilla ja mustapippurilla. Asettele leivinpaperoidulle pellille yhteen kerrokseen ja ripottele päälle vielä sormisuolaa. Paahda n. 30 min tai kunnes kurpitsat ovat silminnähden hieman paahtuneita. Valmistele sillä aikaa keiton muut ainekset.

Silppua sipuli ja kuullottele sitä ison kattilan pohjalla tilkassa öljyä. Lisää mausteseos, chili ja inkivääri ja sekoittele parin minuutin ajan. Lisää paahdetut kurpitsapalat sekä kasvisliemi. Kuumenna ja annan kiehua viitisen minuuttia. Ota kattila hellalta ja soseuta keitto sitten sauvasekoittimella. Siirrä kattila takaisin liedelle ja lisää kerma/maito. Kuumenna ja lisää sitten joukkoon limemehu. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Annostele kurpitsa-kookoskeitto lautasille ja koristelle sipauksella kermaa. Silppua keiton pinnalle tuoretta minttua ja ripottele annosten päälle myös kurpitsansiemeniä sekä granaattiomenan siemeniä. Ihaile käsiesi aikaansaannoksia ja kanna lautaset ylpeydellä pöytään.

kurpitsa-kookoskeitto

Alkukeiton jälkeen illallisen ruokalistalla oli tryffeli-salvia-voipastaa sekä pannulla paistettu merianturaa ja peruna-lehtikaalipaistosta. Puolukan omalla hapolla hyydytetty puolukkaposset kruunasi aterian. Nämäkin reseptit tulen jakamaan teille vielä tämän vuoden puolella, mutta nyt hyppään yöjunaan ja puksutan pöllölakanoissa kohti Kemijärveä. Tunturifiilis, sinua onkin jo ollut ikävä!

Kestosuosikki: helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Kysyin männäviikolla, mitä haluaisitte blogista lukea. Ylivoimaisesti eniten kaipailitte tavallisia, satokauden mukaisia reseptejä ja kasvisruokaa. Vaikka olemmekin molemmat sekasyöjä, suositaan tässä taloudessa yhä enemmän kasviksia. Siksi vegeohjeita piisaa jatkossakin, sen lupaan. Yritän myös muistaa erikseen vinkata, miten ruuasta saa vegaanisen tai gluteenittoman, sillä tiedän, että näitä ruokavalioita noudattavia on siellä ruudun toisella puolella enemmän kuin muutama.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Matkakertomusten ja ruokatarinoiden ystävät, olkaa huoleti, teitäkin on tarkoitus muistaa. Ruokamaailman ilmiöt pääsevät niin ikään käsittelyyni, kuten myös kiinnostavat (keitto)kirjat. Aion avata sanaisen arkkuni ja kertoa rehellisen mielipiteeni rennoista ravintoloista, kivoista kahviloista ja kutkuttavista kuppiloista, kuten tähänkin asti olen tehnyt. Persoonaanikaan en piilottele ja saatanpa sepitellä silloin tällöin juttuja myös jokapäiväisestä elämästäni, kun sitä kerran kovasti toivotte.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Tämän postauksen sankari on kuitenkin punajuuri. Helppo ja halpa, mutta mielettömän monipuolinen raaka-aine. Punajuuri loistaa niin suolaisten kuin makeidenkin ruokien supertähtenä ja taipuu piirakkaan, pastaan, soppaan, salaattiin ja säilykkeeksi. Se rakastaa fetaa, auraa ja vuohenjuustoa. Punajuuren voi paahtaa, keittää, paistaa, raastaa, pikkelöidä, soseuttaa, kuivata tai syödä sellaisenaan. Se sopii jopa sherryyn, suklaakakkuun ja kinuskikastikkeeseen.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto on kulkenut reseptikansioni välissä ainakin kymmenen vuotta. Ohje on repäisty joskus Hesarista, ajan saatossa se on rypistynyt ja punajuurimehun täplittämä. On siis aika kirjata resepti blogiin ja päästää paperinpala vaivoistaan. Jos hyvin käy, se kiertää keräysastian kautta jonkin uuden ja trendikkään ruokapalstan tai keittokirjan painopaperiksi. Reseptistä riittää neljälle pääruuaksi ja jopa kahdeksalle alkukeitoksi.

Helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

500 g punajuuria
1 iso punasipuli
loraus oliivi- tai rypsiöljyä
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 dl luomukermaa
200 g pehmeää vuohenjuustoa
mustapippuria ja suolaa
pinnalle basilikaa tai rucolaa

Vegaanisen annoksesta saat, kun korvaat kerman kaurakermalla ja vuohenjuuston vegaanisella tuorejuustolla.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Suojaa itsesi essulla ja keittiöhanskoilla ja aloita. Kuori punajuuret, pilko ne pienemmiksi palasiksi ja jätä odottamaan. Pese leikkuulauta ja punajuuriroiskeet pinnoilta saman tien, ettei punajuurimehu ehdi imeytyä ikuisiksi tahroiksi. Silppua punasipuli ja kuullota sitä hetki öljyssä. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio, kiehauta. Lisää sitten punajuuret ja anna porista kannen alla, kunnes juurikaspalat ovat kypsiä.

Soseuta sauvasekoittimella sileäksi, lisää vuohenjuusto ja anna sen sulaa. Kaada joukkoon kerma. Jos soppa tuntuu liian paksulta, lisää vettä tai kermaa. Kuumenna keitto uudelleen, tarkista suola, mausta mustapippurilla, kauho lautasille ja koristele suikaloiduilla yrteillä.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Punajuurien ja muiden kotimaisten juureksien sesonki kestää elokuusta lokakuuhun, mutta oikein varastoituna ne säilyvät jopa huhtikuulle saakka. Juurikkaita saa siis kaupoista koko pitkän talven ajan. Niitä kannattaa popsia pimeimpään aikaan, sillä mehevä punajuuri on oikea terveyspommi. Se nimittäin sisältää runsaasti kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, rautaa ja sinkkiä sekä A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Erityisen paljon pienessä punaisessa ihmeessä on folaattia, jota elimistö tarvitsee punasolujen tuotantoon, solujen jakautumiseen ja aineenvaihduntaan. Kaiken kukkuraksi punajuuressa on energiaa vain 30 kilokaloria sadassa grammassa. Ja tämä kaikki alle kahden euron kilohintaan – hinta-laatusuhde ei voisi paremmin kohdallaan olla!

Satokausiruokaa: Karamellisoitu mustajuurisalaatti

Olen todella iloinen siitä, että ketjumarketitkin huomioivat nykyään satokauden. Joissain ruokakaupoissa on jopa erilliset laarit satokauden aarteille – hedelmille, vihanneksille ja juureksille, jotka ovat juuri sillä hetkellä parhaimmillaan. Saatan lähteä kauppaan ilman suunnitelmia ja ideoida tulevien päivien ruuat sen mukaan, mitä satokausilaareista sinä päivänä löytyy. Silloin tiedän, että lautasella on tuoretta ja edullista ruokaa.

mustajuuret

Viime viikkoina olen lastannut ostoskoriini mustajuurta, maa-artisokkaa, avokadoa ja keräkaalia. Kaalin rouskuttelen menemään raakana, avokadot surautan smoothieksi yhdessä kiivin, banaanin, inkiväärin ja puolukoiden kanssa ja maa-artisokat paahdan uunissa kuorineen iltanaposteltavaksi.

Mustajuuri on tässä keittiössä uusi tuttavuus. Olen toki syönyt sitä ennenkin, useimmiten upotettuna keittolautaselle. Itse en kuitenkaan ole päässyt tuota pitkänhuiskeaa juurikasta koskaan kokkaamaan, joten olihan jo aikakin.

mustajuuret pannulla

Halusin tehdä jotain muuta kuin soppaa. Yllätyin, kun kaupassa suoritettu pikainen googlehaku toi tulokseksi lähinnä keittoja ja parsan tapaan tarjottuja lisäkkeitä. Jatkoin etsimistä, kunnes löysin Hesarissa julkaistun karamellisoitujen mustajuurten reseptin, jota myös Gurmee-blogissa oli taannoin kokeiltu. Päätin sekoittaa hieman pakkaa ja lisätä makeat juurenpalaset salaattiin. Lopputulos oli oivallinen. Jopa mies, joka on salaateistaan tarkka, eikä koskaan itse lisäisi niihin (tai mihinkään muuhunkaan suolaiseen ruokaan) makeita elementtejä, tykkäsi. Tuuletin salaa.

Karamellisoitu mustajuurisalaatti

300 g mustajuuria
2 rkl voita
vajaa rkl muscovadosokeria
pari kunnon ripausta kanelia

Ruukullinen tammenlehväsalaattia
puoli rasiaa kirsikkatomaattia
1–2 avokadoa

Pähkinä-yrttimuru

2 dl kuivahtanutta murennettua leipää
2 rkl öljyä
1/2 dl cashewpähkinöitä rouhittuna
1/2 dl pinjansiemeniä rouhittuna
2 rkl tuoretta korianteria
sormisuolaa

Kuori mustajuuret lavuaarissa veden alla, jotta vältyt juurien mustumiselta ja leikkauspinnoista pulppuavalta tahmaiselta maidolta. Pätki ne kattilaan sopivaksi (edelleen veden alla) ja keitä suolalla maustetussa vedessä lähes kypsiksi n. 10 min. Valuttele kypsät juuret ja pätki ne noin viisisenttisiksi paloiksi.

mustajuuren maito

Sulata voi ja paista mustajuuria pannulla keskilämmöllä, kunnes ne saavat hieman väriä. Lisää sokeri ja kaneli ja kääntele mustajuuria vielä muutama minuutti, kunnes sokeri sulaa voin kanssa siirappiseksi.

Pähkinä-yrttimuruun käytin ruispainotteista sekaleipää, mutta vaaleakin varmasti sopii. Paista murennettu leipä öljyssä rapeaksi, heitä hetken päästä mukaan myös pähkinät, ja anna niiden paahtua pannulla minuutti, pari. Yhdistä leipämuruun yrttisilppu, jos et tykkää korianterista, vaihda se suosikkiyrttiisi. Mausta merisuolalla.

Revi salaatti kulhon tai lautasten pohjalle, pilko kirsikkatomaatit ja avokado. Kokoa ainekset kerroksittain, päällimmäiseksi mustajuuret ja muruseos. Kastikkeeksi voit halutessasi puristaa vähän sitruunamehua. Toimii parhaiten heti nautittuna, kun pähkinä-yrttimuru on vielä lämmintä ja rapeaa, mutta varsin maukasta salaatti oli vielä seuraavanakin päivänä.

valmis mustajuurisalaatti

Kannattaa siis katsella satokauden antimia uteliain silmin ja avoimin mielin. Halpuutettujen kasvihuonetomaattien ja kurkkujen välissä saattaa piileskellä herkkujen herkku tai juuresten kunkku!