Hävikkiviikon omena-salviapiirakka + 5 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

Tiesittekö, että jokainen suomalainen heittää 24 kiloa ruokaa roskiin joka vuosi. Siis 2 kiloa kuukaudessa! Ja kun otetaan huomioon, että ruokakunnassa on usein enemmän kuin yksi suu, kertautuu tuo luku vieläkin hurjemmaksi. Valtakunnan tasolla se vastaa 100 000 henkilöauton vuosittaisia päästöjä. Huh, huh ja vielä kerran huh.

omena-salviapiirakka

Kuluttaja-lehden julkaisemien Hävikkiviikko-nettisivujen mukaan ruokaa hukataan myös ravintoloissa, kaupoissa ja teollisuudessa. Osa menee haaskuuseen jo alkutuotannossa eli esimerkiksi pelloilla, kasvihuoneissa ja teurastamoilla, mutta lukujen perusteella suurimmat syypäät löytyvät kuitenkin kotikeittiöstä. Toivuttuani tilastojen aiheuttamasta järkytyksestä aloin kelata mennyttä viikkoa taaksepäin. Olenko itse heittänyt ruokaa roskiin ja kuinka paljon?

Ensin ei tullut mieleen mitään. Viikonloppuna ostetusta tuoreesta hauesta käytettiin kaikki osat. Fileet paistettiin pannulla ja loppuosasta keitettiin kalaliemi. Vihanneslaatikkoon unohtuneet kaalit pilkottiin wokkiin ja samalle pannulle paloiteltiin myös pari päivää aiemmin tähteeksi jäänyt pihvi. Röyhistelin jo ylpeänä rintaani, kunnes muistin.

omena-salviapiirakka

Sain siskoltani kaksi pussillista sieniä jo viikko sitten. Kanttarellit olin syönyt viikonlopulta jääneen kalapalan kanssa, mutta mustatorvisienet olivat edelleen jääkaapissa. Olivat penteleet piiloutuneet kaapin takaosaan ja menneet pilalle. Eivät onneksi kaikki, mutta suurin osa. Bioroskis sai jälleen täytettä. Sinne jouduin heivaamaan myös pastataikinan jämän, jonka pinta oli tummunut epämiellyttävän ruskeaksi ja hajukin oli sen mukainen.

Yhteenlaskettuna sienistä ja pastataikinasta tuskin tulee 400 grammaa enempää, jäämme siis reilusti alle keskiarvon ja hyvä niin. Kuluttaja-lehden mukaan niissä talouksissa, joissa käytetään eniten rahaa ruokaan, syntyy myös eniten hävikkiä. Meillä kuukauden kauppalaskulle kertyy noin 300 euroa, summaan sisältyvät myös satunnaiset viinipullot sekä saunajuomat. Työpaikkalounaat ja ulkona syöminen ynnätään tuon summan päälle.

omena-salviapiirakka

Tilastokeskuksen tuorein tilasto on vuodelta 2012. Sen mukaan lapseton, alle 65-vuotias pariskunta käytti viisi vuotta sitten ruoka- ja alkoholiostoksiin keskimäärin 491 euroa. Vaikka ruoan ja viinin hinta on noussut, jäämme todennäköisesti edelleen reilusti alle keskiarvon. Silti jääkaappi, pakastin ja kuivakaapit ovat pullollaan syötävää.

Emme erityisesti kiinnitä huomiota ostosten edullisuuteen, mutta keräämme koriin satokauden tuotteita ja vertailemme välillä kilohintoja. Pyrimme ostamaan jauhot ja kananmunat suoraan tuottajalta REKO-ruokapiirien kautta. Käymme kaupassa vain pari kertaa viikossa ja päätämme jo siellä, mitä ruuaksi tehdään. Heräteostoksia teemme harvoin ja viiniksi kelpaa hyvin kympin punainen tai valkoinen.

Ruokakaupassa yritämme pitää mielessä, mitä kotona jo on, ja keksiä, mihin jääkaapin sisältöä voisi käyttää. Etenkin mies on näissä asioissa tarkka, minäkin olen koettanut petrata. Hävikin minimointi on loppujen lopuksi yksinkertaista, ja näillä vinkeillä se on vieläkin helpompaa.

5 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen

1. Mene kauppaan kylläisenä. Silloin et sorru heräteostoksiin, jotka myöhemmin homehtuvat hedelmäkoriin tai unohtuvat jääkaapin perimmäiseen nurkkaan. Jos on vaikea muistaa, mitä jääkaapissa olikaan, ota ennen kauppareissua kännykällä kuva jääkaapin sisällöstä.

2. Usko omia aisteja, älä päivämäärää. Jos purkissa tai purnukassa on painettuna parasta ennen -päiväys, se ei tarkoita sitä, että tuote pilaantuu kyseisenä päivänä. Etenkin hapanmaitotuotteet säilyvät kuukausia käyttökelpoisina. Pari viikkoa sitten käytin piirakkataikinaan kermaviilipurkin, joka valmistajan mukaan oli parasta ennen juhannusta. Tuote tuoksui edelleen raikkaalta, näytti hyvältä ja maistui normaalilta. Piirakastakin tuli varsin maukas.

3. Hyödynnä nahistuneet hedelmät ja kasvikset. Tee kasvissosekeitto, paahda uunijuureksia, paista munakas tai sekoita vegewokki. Nuhjaantuneen salaatin ja kuivahtaneen kurkun voi vielä heittää smoothien sekaan, kun seuraksi surauttaa tuoreempaa tavaraa.

4. Anna leivälle uusi elämä. Herkuttele köyhillä ritareilla, paloittele ruisleipä paistinpannulle yhdessä valkosipulin ja öljyn kanssa tai kuivaa leipä ja jauha se korppujauhoiksi. Lämpimät voileivät tuoreuttavat kuivankin leivän ja samalla voi tyhjentää jääkaapin vihanneslaatikkoa leipien päälle.

5. Älä ahnehdi. Osta ruokaa vain sen verran kuin tarvitset. Vaikka alhainen kilohinta houkuttelee, mieti, syötkö oikeasti yksin kilon kanaa vai riittäisikö vähempikin. Lusikoi ruokaa lautaselle vain sen verran kuin jaksat syödä. Syö ensin pienempi annos ja santsaa, jos siltä tuntuu. Loput voit säästää seuraavalle päivälle tai pakastaa.

omena-salviapiirakka

Nahistuneet omenat, parhaat päivänsä nähnyt mascarponepurkki, kermapurkin jämät ja kuolemaa tekevä salvia-ruukku taipuivat viikonloppuna syksyn ensimmäiseksi omenapiirakaksi. Täytteen resepti on sovellettu uusimmasta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä, pohjan sävelsin kestosuosikkini salottisipulipiirakan ohjeesta. Tuloksena oli hieman erilainen omenapiirakka, joka maistuu erityisesti kaltaiselleni salvia-fanille.

Omena-salviapiirakka

Pohja:
3 dl vehnäjauhoja
1/4 tl suolaa
2 rkl ruokosokeria
1 omena raastettuna
150 g kylmää voita
2–3 rkl tuoretta salviaa hienonnettuna
1 rkl viinietikkaa

Täyte:
250g mascarponea, tuorejuustoa, kermaviiliä, rahkaa tai ranskankermaa
3/4 dl kermaa
1 kananmuna
1/2 dl sokeria
1/2 vaniljatanko tai 1 tl vaniljasokeria
2 rkl salviaa silputtuna
4–5 omenaa

Tee ensin taikina, jotta se ehtii jähmettyä jääkaapissa. Nypi voi raastetun omenan, jauhojen, suolan, sokerin ja salvian joukkoon. Lisää viinietikka ja sekoita tasaiseksi, älä vaivaa. Lisää vähän jauhoja, jos taikina tuntuu kovin löysältä. Kääri taikina elmukelmuun ja laita jääkaappiin jähmettymään vähintään täytteen valmistamisen ajaksi. Taikinan voi myös pakastaa, jos käykin niin, että herra Murphy astuu peliin, eikä leipomaan ehdi.

Ennen täytteen sekoittamista, väännä uuni 175 asteeseen. Sekoita mascarpone (tai se hapatettu maitotuote, mitä sinulla sattuu jääkaapissa olemaan), kerma, kananmuna, sokeri ja vaniljatangon siemenet tai vaniljasokeri keskenään. Silppua salvia ja lisää seokseen. Leikkaa kuorimattomat omenat puoliksi ja poista siemenkodat. Viipaloi ohueksi puolikuun muotoon.

omena-salviapiirakka

Ota sitten jähmeentynyt taikina jääkaapista ja painele se voidellun n. 25 x 25 cm vuoan pohjalle ja reunoille. Kaada taikina päälle ja asettele omenat shakkiruutuja mukaillen täytteen päälle. Jos haluat, voit keitellä koristeeksi kiilteen esimerkiksi aprikoosihillosta tai jostain muusta kullankeltaisesta marmeladista. Ilmankin pärjää oikein hyvin, joten tätä varten ei kannata hillopurkkia ostaa, jos et sitä muuten käytä.

omena-salviapiirakka

Kestosuosikki: salottisipulipiirakka

Harva suolainen piirakka saa veden herahtamaan kielelleni. Kahviloissakaan en yleensä uskalla valita piirakkapalaa lautaselleni, sillä pelkään pettyväni jälleen kerran. Ehkä olen syönyt liian monta kinkku-juustopiirasta, jossa on mauton pohja, liian paksu juustokerros ja täytteenä käytännössä pelkkää rasvaa. Suolaiset piirakat ovat taiteenlajina vaikea – ainakin omassa keittiössäni niistä tulee helposti mitäänsanomattomia ja tunkkaisia. Maistuakseen raikkaalle ne vaativat vähintään vihersalaatin kaverikseen.

Aina silloin tällöin täytyy hankalallekin ruokalajille antaa mahdollisuus, sillä uuden reseptin takaa saattaa paljastua kielenvievä herkkuruoka, johon muotoutuu elinikäinen suhde. Näin kävi salottisipulipiirakan kanssa.

Glorian Ruoka ja Viini julkaisi useita vuosia sitten nettisivuillaan lukijoiden äänestämien parhaiden reseptien TOP 50 -kokoelman. Ainakaan silloin lehti ei muuten julkaissut reseptejään netissä, eikä tuota listaustakaan ole enää vuosiin nettisivuilta löytynyt. Tulostelin sieltä muutaman ohjeen ja talletin reseptikansioni uumeniin. Näiden tulosteiden joukossa oli myös salottisipulipiirakan ohje, tai kuten nimi kokonaisuudessaan kuului: Sherryviinietikalla maustettu sipulipiirakka. (Kuva: Glorian Ruoka ja Viini)

Salottisipulipiirakka

Kansioni pursuilee lehtileikkeitä, käsin kirjoitettuja ruokaohjeita ja printattuja aanelosia, eikä sen sisältä ole kovin helppoa löytää sitä tiettyä reseptiä. Hiljattain sain ystävältäni kaksi uutta kansiota ja erinäisiä järjestystä helpottavia välilehtiä ja tarroja, sillä hän oli kauhistellut reseptiarkistoani jo muutaman kerran kylässä käydessään. Lippulappuset ovat silti edelleen onnellisesti epäjärjestyksessä, vähän niinkuin omistajansakin.

Aikojen saatossa etikkatahroilla somistettu reseptipaperi hukkui jonnekin. Ehkä lainasin sitä jollekin tai sitten nakkasin vahingossa keittiössä kärsineen paperin roskakoriin. Keväällä 2015, kun suunnittelin erojuhlien tarjoilua kaipasin piirakan reseptiä jälleen kerran. Googlettamalla sitä ei löytynyt, enkä enää tiennyt mistä etsisin. Päätin lähestyä lehteä ja kysyä rakasta reseptiä suoraan sieltä.

sipulit pannulla

Eipä aikaakaan kun sain facebook-viestiini vastauksena lehdestä skannatun reseptin, mahtavaa asiakaspalvelua! Vastalahjaksi lupasin kirjata ohjeen silloin vielä suunnitteluasteella olevaan blogiini ja tässä se nyt tulee!

Parasta suosikkipiiraassa on makeaksi haudutetun sipulin ja etikan hapokkuuden suloinen liitto. Meidän taloudessa rakastetaan etikkaa ja tälläkin hetkellä keittiön tasoilla seilaa kymmenisen erilaista etikkalaatua. Viinietikkana voit käyttää muutakin kuin sherrypohjaista, esim. balsamico käy mainiosti. Pohjaan tulee etikan lisäksi kirpeää omenaa ja lempiyrttiäni salviaa, maku ja suutuntuma on siis kaukana perusmurotaikinasta. Taikinan jääkaappijähmettämisen ja sipuleiden pitkän haudutusajan vuoksi piirakka ei ihan muutamassa minuutissa valmistu, vaikka resepti muuten onkin suhteellisen simppeli.

valmis piirakka

Sherryviinietikalla maustettu sipulipiirakka

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1/2 tl suolaa
1 keskikokoinen kirpeä omena (esim. granny smith)
150 g kylmää voita
2–3 rkl tuoretta salviaa hienonnettuna
1 rkl (sherry)viinietikkaa

Täyte:
n. 700 g salottisipuleita
1/2 dl hyvää oliiviöljyä
4 timjaminoksaa
2 tl sokeria
1/2 dl (sherry)viinietikkaa
1/2 tl suolaa

Lisäksi:
Kananmuna voiteluun
manchego- tai zamorano-juustoa

Sekoita jauhot, suola, karkeaksi raastettu omena, kuutioitu voi ja silputtu salvia keskenään ja nypi taikina tasaiseksi. Lisää viinietikka ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kääri taikina elmukelmuun ja laita jääkaappiin jähmettymään täytteen valmistamisen ajaksi.

Kiehauta kattilallinen vettä, ota kattila pois hellalta ja laske sipulit veteen. Anna niiden liota 10 minuuttia kuumassa vedessä, jotta kuoret irtoavat helpommin. Kuori ja halkaise sipulit, mutta älä poista kantaa kokonaan, niin puolikkaat pysyvät paremmin kasassa. Kuumenna öljy pannulla, lisää timjaminoksat, sokeri ja sipulin puolikkaat. Paistele sipuleita keskilämmöllä n. 10 min, kunnes ne saavat vähän väriä. Sekoittele välillä. Laske sitten lämpöä ja hauduta kannen alla toiset 10 min. Muista taas sekoitella. Kaada viinietikka pannulle ja jatka hauduttamista, kunnes neste on kokonaan haihtunut. Mausta suolalla.

Laita uuni lämpeämään 225 asteeseen. Ota jähmettynyt taikina jääkaapista ja kauli se jauhojen kanssa pyöreähköksi, noin 2–3 mm ohueksi levyksi. Helpoimmalla pääset, jos kaulit taikinan suoraan leivinpaperin päällä, mutta muista jauhottaa myös se. Vaihtoehtoisesti voit painella taikinan sormin piirakkavuokaan. Levitä sipulit taikinan päälle niin, että laidoille jää 2–3 cm tyhjää. Nosta reunat sipulien päälle ja voitele ne kananmunalla. Paista piirakkaa keskitasolla 20–25 min tai kunnes taikina ruskettuu kauniisti. Syö sellaisenaan tai tarjoa juuston ja vihreän salaatin kanssa.

Tätä piirakkaa on taiteiltu erojuhlien lisäksi ainakin uudenvuoden juhliin alkupalaksi ja ruokapiirin illanistujaisiin yöherkuksi. Syötiinpä sitä myös tämän vuoden Flow-brunssilla. Jokaisella kerralla se on ahmittu viimeistä murua myöten, sellaistenkin toimesta, jotka eivät sipulista edes pidä. Hittituote siis! Poseeraamaan piirakasta ei ole, vaikka yritetty on. Maistuu siis ehdottomasti paremmalta kuin näyttää!

piirakka brunssipöydässä

Maailman nopein etäpäivälounaspasta!

Olen ammatiltani pilkunviilaaja. Joskus myös terapeutti, äiti, opettaja, tukihenkilö, tsemppari ja kirjamessutipu. Normipäiviä ei ole ja töitä tehdään välillä vuorokauden ympäri. Nykytoimistotermein ilmaistuna olen mobiili. En tarvitse kiinteää työpistettä vaan naputtelen läppärillä, luen käsiksiä, oikoluen taittoja ja tsekkaan painovedoksia siellä, missä kullakin hetkellä satun olemaan. Toimistolla, kahvilassa, junassa, osakunnalla, mökkilaiturilla tai vaikka omalla parvekkeella. Jos minulta kysytään, etätyöpäivät ovat vähintään tuplasti tehokkaampia kuin avokonttorissa vietetyt.

Oma rauha ja työtahti on tosi jees, mutta ylivoimaisesti parasta etäpäivissä on omalla hellalla kokattu lounas! Vaikka amicoiden ja sodexhojen joukossa saattaa olla helmiäkin, yleensä linjastolounastelu pitää sisällään eineksiä ja lähiruuan sijaan toiselta puolelta maapalloa roudattua Tilapiaa tai muuta eksoottista kalaa. Kun vastavalmistetun lautasellisen nauttii aurinkoisella parvekkeella ja riipii päälle yrttilaatikoista tuoretta vihreää, ei lounasruokaloita todellakaan tule ikävä.

Jottei lounastauko venähtäisi suhteettoman pitkäksi, pyöräytän usein pikapastakastikkeen. Tänään lounaslistalla oli ehkä pikaisinta pastaa koskaan.

Voi-salviapastaa kahdelle

Pari rkl voita
10-20 salvianlehteä
suolaa
pippuria
(tuore)pastaa

Kiehauta vesi ja laita pastat kiehumaan. Sulata voi kattilassa ja anna sen vähän ruskistua. Heittele sitten sekaan salvianlehdet. Salvian maku on aika voimakas, jos käytät tuoreita lehtiä ensimmäisen kerran, testaa ensin pienemmällä määrällä. Voin pitää olla kiehuvan kuumaa, että salviasta tulee rapsakkaa, älä kuitenkaan käräytä lehtiä. Rouhi päälle myllystä suolaa ja pippuria. Valuta pastat ja kaada ne kattilaan voikastikkeen sekaan. Haarukka käteen ja kohti ääntä! Syötyäsi ota 20 minuutin tehopäiväunet ja jatka töitä.

WP_20150925_13_30_50_Pro

WP_20150925_13_36_51_Pro

ps. Kiitos ihanista kommenteista edellisiin postauksiin! Vaikka en ole vielä ehtinyt vastata niihin, ovat ne todella tärkeitä, ihan kaikki. Tuntuu mielettömän hyvältä, että lyhyet hetkeni herkistävät ja koskettavat teitä. 🙂