Giniä, tonicia ja greippimehua – aperitiivit Happy Hamletin tapaan

Kuukausi sitten minun oli tarkoitus matkustaa Ranskaan viimeistelemään kirjaani. Seitsemän päivän ajan aioin nukkua pitkään, kirjoittaa viikunapuun vihreässä katveessa, loikoilla riippumatossa ja istua pitkillä illallisilla Happy Hamletin viinikellarin aarteita lasistani siemaillen. Hengittää ranskalaista maalaisilmaa ja kuljeskella pitkin metsäpolkuja omissa ajatuksissani.

aperitiivit

Joka päivä kuuden jälkeen, tai ehkä lähempänä seitsemää, olisin sulkenut muistikirjani sivut ja painanut kannettavan tietokoneeni kannen kiinni. Peiliin vilkaistuani ja huulipunaa lisättyäni sujauttaisin sandaalit paljaisiin jalkoihini ja kävelisin kivetyn pihan poikki patiolle, jossa isäntä jo sekoittelisi aperitiivejä. Etkot eli aperitiivit – tai ranskalaisittain aperot –  ovat alkamassa. Drinkkien lisäksi tarjolla on pientä suolapalaa sekä viiniä kuplilla tai ilman. Jokaiselle makunsa mukaan.

Sattuneesta syystä heräsin huhtikuuhun omassa natisevassa sängyssäni. Ikkunasta näkyi oliivipuiden ja auringonnousun sijaan vastapäisen talon seinä. Taivas oli sentään yhtä sininen kuin Happy Hamletissa. Kukaan ei kuitenkaan kattanut aamiaista valmiiksi tai annostellut soppaa lautasille lounasaikaan. Lähimetsässä ei kasvanut villiparsaa eikä karhunvatukkaa, bambupuista puhumattakaan. Iltapäiväpuhlahdukset ja aperitiivit jäivät nekin kaukaiseksi haaveeksi.

aperitiivit

aperitiivit

Onneksi on internet. Maaliskuun viimeisenä kohtaamme kännykän ruudulla. Isäntä sekoittaa aperitiivit, niihin tulee sopivasti kaikkea. Vähän giniä, vähän greippilikööriä ja vähän martinia biancoa. Sitten laimennellaan tonicilla ja mehulla. Tarkkoja mittoja ei ole, näppituntumalla mennään. Väri on houkuttelevan oranssi, maku raikas ja kirpeä. Skoolaamme kukin kotonamme, kertaamme kuulumisia, puhumme toistemme päälle ja höpöttelemme hyvän tovin. Eihän se sama ole, mutta helpottaa ikävää.

aperitiivit

Nyt sinäkin voit matkustaa mielessäsi Ranskan maaseudulle ja nauttia maailman parhaan aperitiivin. Seuraat vain alla olevaa reseptiä, ja kun juoma on lasissa suljet silmät ja annat ajatusten viedä. Alkuperäiseen cocktailiin kuuluvaa martini biancoa ei meidän baarikaapista löytynyt, joten jätin sen suosiolla pois. Jos kaupasta ei löydy valmista verigreippimehua, osta 1–2 verigreippiä ja purista mehu itse. Parhaan tuloksen saat, jos kaikki ainesosat ovat valmiiksi viilennettyjä, mutta pärjäät kyllä huoneenlämpöisilläkin, jos lisäät vähän enemmän jäitä.

Giniä, tonicia ja greippimehua – aperitiivit Happy Hamletin tapaan

2 cl giniä
2 cl verigreippilikööriä, esim. Summer Ruby Grapefruit (Lignell & Piispanen)
1/2 dl verigreippimehua
1 dl tonic
jäitä

Jäähdytä ensin pitkät lasit muutamilla jääpaloilla. Lorauta jääpalojen päälle kaksi senttilitraa giniä ja saman verran verigreippilikööriä. Kaada sekaan puoli desiä verigreippimehua ja desilitran verran tonicia. Sekoita lusikalla ja koristele mintulla, timjamilla tai rosmariinilla. Voit lisätä sekaan myös viipaleen tuoretta greippiä, jos haluat. Nautiskele pillillä tai siemaile sellaisenaan – ja kuvittele itsesi ranskalaisen auringon alle.

aperitiivi

Otan lasin käteeni ja suljen silmät. Jostain leijailee laventelin ja tuoreiden viikunoiden tuoksu, lämmin tuulenvire heiluttaa olkihatun alta karanneita hiussuortuvia. Punaiseksi lakattujen varpaiden alla tuntuu nurmikko ja oliivipuun oksalla laulaa pesäpuuhissaan pikkulintu. Keittiöstä kuuluu kolinaa, illallinen on vartin päästä valmis. Laskeva aurinko värjää pitsiverhot vaalean oranssiksi, maaseudun valo on ihmeellinen. Imen pillillä viimeiset pisarat, kuivaan silmäni ja toivon hartaasti maailman palaavan pian ennalleen.

aperitiivi

Sitä odotellessa kippistetään keväälle, tulevalle kesälle ja valoisammalle tulevaisuudelle. Santé, ystävät!

Lue myös: Klassikkodrinkki Gin & Tonic – näin sekoitat sen oikein

Paluu Happy Hamletiin – lempeää lepoa ja marraskuun valoa

Neljä toisilleen tuntematonta, yksi edessä ja kolme takana vieri vieressä. Ilma niin sakeanaan syviä vesiä, että auton ikkunatkin huurtuvat. Suora tie muuttuu mutkaiseksi, ja tauoton puhe katkeaa. On pakko keskittyä tuijottamaan vehreitä kukkuloita kauempana horisontissa. Pieni Fauroux’n ranskalaiskylä on kymmenien kaarteiden takana.

happy hamlet

happy hamlet

Huoneet jaetaan jo lentokentällä. Ihminen on (tai ainakin minä olen) paikkauskollinen, ja hakee turvaa tutusta ympäristöstä. Varaan vihreän huoneen, sen saman, jossa elokuussa sain asustaa Hannan kanssa. Siitä asti olen kaivannut pitsiverhojen välistä siivilöytyvää valoa, kylpyhuoneen ikkunasta avautuvaa puutarhanäkymää, jossain kaukana kiekuvaa kukkoa ja lintuja, jotka laulavat herkeämättä.

happy hamlet

happy hamlet

happy hamlet

Suska kävelee kuistille kumisaappaat jalassa. Juuri nyt ei sada, mutta maa on lätäköitä tulvillaan. Happy Hamlet ottaa vanhat ystävät avosylin vastaan. Kylmä kuohuva poksahtaa auki, lasit kilisevät toisiaan vasten. Miten tuntuukin siltä, että olisin lähtenyt täältä vain muutama päivä sitten?

happy hamlet

happy hamlet

happy hamlet

Oi, kuinka olen odottanut marraskuun ensimmäistä viikkoa! Höyrynnyt hiki hatussa ja tiristänyt itsestäni viimeisetkin mehut, takonut uutiskirjeitä, suunnitellut somepäivityksiä ja työstänyt asiakkaan tilaamia tekstejä, jotta voisin seitsemän päivän ajan keskittyä vain itseeni. Unohtaa herätyskellon, nukkua pitkään, syödä häkellyttävän hyvää ruokaa ja nauttia Happy Hamletin ehtymättömästä viinivarastosta. Luova mieli tarvitsee lepoa, ja aikaa, jolloin voi vain olla.

happy hamlet

happy hamlet

Jokaisella on roolinsa tässä kohtalon kokoamassa residenssissä. Yksi kirjoittaa kirjansa viimeisiä sivuja, toinen suunnittelee yrityksensä tulevaisuutta ja kolmas käyttää kameraa. Seura säteilee energiaa ja se tarttuu. Lopulta käy niin, että luova laiskottelu jää vähemmälle blogitekstejä valmistuu viisi ja SEO-projekti etenee. Saan jopa vastattua kaikkiin rästiin jääneisiin kommentteihin ja viesteihin.

happy hamlet

happy hamlet

happy hamlet

Teen minä muutakin. Luen kolme kirjaa, kuuntelen musiikkia ja saunon tynnyrisaunassa, jonka seinän kokoisesta ikkunasta näkyy tähtitaivas. Tai näkyisi, jos sadepilvet eivät olisi purjehtineet paikalle. Rapsuttelen karvakavereita, jotka muistavat minut. Makaavat vieressä, jolkottavat mukana iltalenkillä ja huolehtivat, että käännyn polulta oikeaan suuntaan.

happy hamlet

happy hamlet

happy hamlet

sitruunainen kesäkurpitsasalaatti

Yhtenä iltana kokkaan koko poppoolle pienen alkusalaatin. Seuraavana päivänä käytän neljä tuntia pelkkään ruokakuvaukseen. Mitä luksusta! Kukaan ei kurki selän takana, eikä ketään haittaa, vaikka jätän kuvaussetin hetkeksi oman onnensa nojaan. Pihapensaan granaattiomenat hehkuvat punaisina. Oliivipuu ja mantelipensas ovat kypsyttäneet hedelmänsä sopivasti meitä varten.

Kesken kuvauksien aurinko pilkahtelee pilvien välistä, ja vapauden tunne huojahtaa hetkessä päälaelta suoraan pikkuvarpaisiin. Olen onnellinen – juuri tässä ja juuri nyt.

happy hamlet

happy hamlet

happy hamlet

Pöytä on katettu joka päivä käsittämättömän kauniiksi. Lounaaksi tarjoillaan keittoa, illalla pöytään kannetaan isännän itse savustamaa ankkaa, paikallista kalaa, mieletöntä munakoisopaistosta ja burgundinpataa. Viimeisenä iltana kumoamme kupuihimme kaksi pulloa samppanjaa. Ennen ratkiriemukkaita yhteiskuvia skoolaamme täyttyneille tavoitteille, toteutuneille unelmille ja tulevalle yhteistyölle. Ja sille energialle ja hyvälle karmalle, joka meistä kaikista hehkuvana huokuu ulospäin. Raclette-illallinen ja mekkobileet päättyvät kikatukseen ja kyyneliin, kun emme enää tiedä itkeäkö vai nauraa. Olemme löytäneet toisistamme yhdistäviä tekijöitä ja kun palaamme kotimaan kamaralle, aiomme valloittaa maailman.

happy hamlet

happy hamlet

happy hamlet

Lähtiessäni kotiin olen täynnä intoa, iloa ja inspiraatiota. Kiitos Happy Hamlet, palaan suloiseen syliisi taas maaliskuussa!

ps. Viimeisestä kuvasta kiitos Jonna Hietala!

Ruokakuvausretriitti – ranskalaisia illallisia, viiniä ja valokuvausvinkkejä

Elokuun lopussa pakkasin pakaaseihini muutaman hellemekon, uima-asun ja varvastossut. Vaatteiden lisäksi kassiin löysivät tiensä tietokone, kännykkä, kamera, laturit ja liuta vara-akkuja. Olin lähdössä Ranskan maaseudulle ruokakuvausretriittiin yhdessä yhdeksän muun innokkaan kanssa. Tuoreita raaka-aineita, yhdessä tehtyä ruokaa, paikallista viiniä, auringossa hohtavia värejä ja visuaalista ilotulitusta Happy Hamletin pittoreskissä pihapiirissä kuuden päivän ajan. Kerrankin on aikaa keskittyä valokuvaamiseen kokonaisen viikon ajan – täydellistä!

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

Hallitsen valokuvauksen periaatteet, ja otan mielestäni kelvollisia kuvia ruuasta, ihmisistä ja kaikesta siltä väliltä. Siksi hämmästyinkin, kuinka paljon ruokakuvausretriitti antoi, ja kuinka nopeasti kehityin kuvaamisessa yhden ainoan viikon aikana. Uskalsin vähentää valoa, jaksoin panostaa sommitteluun, maltoin etsiä erilaisia kuvakulmia ja käsitellä rohkeammin kuvia. Ja koska minäkin pystyin siihen, pystyt sinäkin. Listasin muutaman oppimani asian alle, ehkäpä niiden avulla sinustakin tulee piirun verran parempi ruokakuvaaja!

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

Suunnittele ja sommittele!

Pysähdy, ajattele ja sommittele. Älä sohi menemään, vaan mieti, mitä olet tekemässä. Etsi hyvä kuvakulma, siirtele kuvassa olevia asioita ja katso asetelmaa kameran kautta, kunnes olet tyytyväinen kompositioon. Jos kuvaat ihmisiä, puhu kuvattaville ennen kuin painat laukaisinta. Puhuminen hidastaa meneillään olevaa liikettä ja saat todennäköisesti paremman ja terävämmän kuvan.

Hyödynnä tyhjää tilaa, muista kultainen leikkaus ja kolmanneksen sääntö. Käytä tyhjää tilaa korostamaan kuvattavia kohteita. Koko kuvausalan ei siis välttämättä tarvitse olla ripoteltu täyteen kaikkea mahdollista, vaikka runsaudellekin on paikkansa. Kokeile erilaisia tyylejä, mieti, mikä miellyttää sinun silmääsi. Joitan perussääntöjä kannattaa kuitenkin yleensä noudattaa. Sommittele kuva niin, että kuvattava kohde on kultaisessa leikkauksessa tai kolmannesten risteyskohdassa. Käytä hyväksesi kameran näytön ja kännykkäkameran ristikkoa kuvatessasi ja huomioi asia myös rajatessasi kuvaa myöhemmin.

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

Huomaa yksityiskohdat. Katso ympärillesi, tutki tekstuureja ja kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, joita on joka puolella. Yksi ruskan värjäämä lehti on usein kiinnostavampi kuin kauempaa kokonaisesta puusta otettu kuva. Käytä suurta aukkoa, tarkenna siihen, mitä haluat korostaa ja anna vähemmän tärkeän taustan rauhassa sumentua.

Leiki väreillä. Kokeile sävyttää kaikki kuvassa olevat astiat, rekvisiitta ja alustat samaan sävyyn. Etenkin vastaväreissä hehkuva ruoka saattaa nousta paremmin esiin, kun taustan värimaailmassa tapahtuu vähemmän. Kokeile valkoista lautasta valkoiselle alustalle ja sinistä siniselle ja vihreää vihreälle.

Kuvausastian koko ratkaisee. Käytä aina pieniä astioita, sillä suuriin on vaikeampaa asetella annosta nätisti. Pienet astiat mahtuvat myös paremmin kuvaan. Astioiden ja raaka-aineiden muodollakin on väliä: pitkulaiset astiat, ohuet ja terävät juustopalat, rullat, pötköt ja kaikki muukin pitkänmallinen kannattaa joko asetella niin, etteivät ne ole kokonaan kuvassa tai sitten murentaa muoto pienemmiksi palasiksi.

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

Valolla ja sen suunnalla on väliä. Kuvaa ruokaa mieluummin vastavaloon tai niin, että valo tulee sivusta. Näin saat kuvaan muotoja, kontrasteja ja kolmiulotteisuutta. Suora auringonpaiste on vaikea kuvattava, joten käytä himmennintä tai vaikka valoverhoja pehmentämään valoa. Tyylejä on monenlaisia, ja välillä kannattaa koettaa kuvata tunnelmallisemmassa valossa. Dark and moody on keikkunut pitkään ruokavalokuvaustrendien harjalla. Lisäesimerkkejä tummemmasta tyylistä voit vakoilla Vaimomatskuu-blogista ja blogin instatililtä.

Järjestelmäkameraa ei aina tarvita, kännykkäkin riittää

Mieti suuntaa ja kuvakulmaa. Kännykkäkuva toimii erityisesti läheltä ja tarpeeksi kaukaa otettuna. Kuva kannattaa ottaa suoraan sivusta tai lintuperspektiivistä – muutkin kuvakulmat saattavat toimia, mutta nämä toimivat varmasti. Kännykkäkuvaamisessakin kannattaa muistaa kunnollinen kuvausasento ja kahdella kädellä operoiminen, varsinkin jos käytät kännykkäkameraa silloin, kun valoa on vähän. Paina kädet kiinni kylkiin ja muista hengittää.

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

Seuraavaksi ärsyttävän helppo jippo, jonka ruokakuvausretriitti minulle opetti. Säädä valotus jo kuvattaessa. Kun tarkennat kännykän kameralla kohteeseen, ilmestyy ruutuun tarkennusneliön viereen viiva, jonka keskellä on aurinko. Vetämällä aurinkoa ylöspäin valotus voimistuu, alas vetäminen taas vähentää sitä. Nerokasta! Miksi kukaan ei kertonut tätä minulle aiemmin?

Jos luonnonvaloa on vähän tai kohde on valaistu pelkillä keinovaloilla, mustavalkokuva saattaa toimia paremmin kuin värikuva. Muuten valmiita filttereitä kannattaa välttää ja säätää kuvaa mielummin jälkikäteen.

Lataa puhelimeesi helppokäyttöinen kuvankäsittelysovellus, kuten Snapseed. Korjaa tarvittaessa kirkkautta, kontrastia, kylläisyyttä ja lämpöä. Poista häiritsevät roskat, korosta niitä värejä, valoja ja varjoja, joiden haluat kiinnittävän katsojan huomion. Vinjetillä, eli kuvan laitoja tummentamalla korostat automaattisesti kuvan keskikohdassa olevia asioita. Kokeile, leiki ja ole luova!

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

ruokakuvausretriitti

Ruokakuvaajan tarpeellisia tavaroita

Kirjoitin kuvauspäivien perusteella itselleni muistilistan asioista, jotka pitäisi hankkia tai muuten vain hoitaa kuntoon. Kirjaan senkin nyt tähän, ehkäpä sinäkin saat listasta ideoita itsellesi.

Ryhdistäydy ja nikkaroi viimeinkin itsellesi uudet kuvausalustat. Käytä maalaamisessa viileitä kalkkivärejä ja mattamaaleja. Muista pinnan rosoisuus, jota voi korostaa esimerkiksi sekoittamalla maaliin hieman hiekkaa. Kunnosta ja maalaa myös vanhat kuvausalustat!

Käytä diffuusoria pehmentämään suoraa luonnonvaloa etenkin juomien kuvauksessa. Vastaavasti, jos valoa on liian vähän, valoa heijastavasta pinnasta voi olla hyötyä. Verkkokauppa.comista kokoontaiteltavan diffuusorin/heijastimen saa alle 50 eurolla.

Tsekkaa erään nimeltämainitsemattoman pikamuotiketjun puuastioiden hinta, laatu ja valmistusmaa. Hanki muutama, jos omatunto ei soimaa liikaa.

Muista myös ruokavalokuvauskilpailut, niihin kannattaa osallistua muidenkin kuin ammattivalokuvaajien. Tsekkaa ainakin Pink Lady Food Photographer -kilpailu!

ruokakuvausretriitti

Bonusvinkki: kun matkustat ulkomaille, kolua paikalliset kirpputorit ja vanhan tavaran liikkeet läpi. Etenkin maaseudun pikkukylistä saatat löytää aarteita ja rouheaa kuvausrekvisiittaa pilkkahintaan. Vai mitä sanotte yllä olevan kuvan astiapinosta, josta Moissacin pikkukaupungin laitamilla sijaitsevan brocanten eli antiikkikirppiksen myyjä pyysi käsiään levitellen kolme euroa?

Ruokakuvausretriitti Happy Hamletissa

Happy Hamletin ruokakuvausretriitti järjestetään myös vuonna 2020. Hintaan kuuluu opetuksen ja valokuvausvinkkien lisäksi majoitus mielettömän kauniissa huoneissa, runsaat ranskalaiset ateriat aamiaisesta illalliseen, viinit, aperitiivit, drinkit ja kaikki ruokajuomat, retkiä viinitiloille ja paikalliselle ruokatorille sekä kirsikkana kakun päällä visiitti yllämainitulle, ruokakuvaajan taivaaksikin kutsutulle antiikkikirppikselle. Retriitin ohjaavat ruokakuvausguru Mari Moilanen ja huippukokki Teresa Välimäki.

Osallistumispaikkoja on rajallinen määrä, joten jos innostuit, klikkaile kipin kapin lukemaan lisää retriitistä – ja ilmoittaudu pian. Sanomattakin on selvää, että suosittelen lämpimästi!