Kotitoimistopäivän kohokohta – arkilounaaksi sieni-punajuuriohratto

Viidestä arkipäivästä kolmena teen töitä kotona. Yleensä istun huonossa ryhdissä sohvalla, läppäri sylissäni ja villasukat jaloissani. Muuttaessani nykyiseen kotiini, askartelin asentamattomien kaappien paikalle työpisteen. Isä höyläsi pöytälevyn mittojen mukaan ja minä sisustin, sen minkä taisin.

Tuossa pienessä syvennyksessä kirjoitin loppuun myös graduni. Se oli hidasta, sillä en tahtonut nähdä tietokoneen näyttöä kyyneleiltäni. Elämänmittaisen parisuhteen päättymisestä oli pari kuukautta. Gradumuistiinpanot ovat edelleen siistissä pinossa nurkkauksessa, mutta läppäriä ei pöydälle enää mahdu laskemaan.

sieni-punajuuriohratto

Työsyvennyksestä on tullut nykyisen mieheni valtakunta. Pöydän pintaa koristavat sulassa sovussa fillarin paikkausvälineet, varakännykät, suksivoiteet ja muut tarpeelliset tavarat, joita diplomi-insinööri voi vapaa-ajallaan tarvita. Minä kasaan keittiön pinnatuoleille tyynypinoja, jotta ergonomiset edellytykset täyttyisivät edes joten kuten. Sohvalla vedän viltin korviini, valun makuuasentoon ja siristelen silmiäni. Ikänäkö on alkanut hiipiä tähänkin talouteen.

Etätyöläisen päivä on hiljainen. Radiota kuuntelen vain aamupalan aikana, sen jälkeen se on pakko sulkea, sillä puhe ja biisit häiritsevät keskittymistä vaativaa kirjoitustyötä. Ensimmäiseksi tarkistan sähköpostit ja siirrän kalenteriin tai muistivihkon to do -listalle reagointia vaativat viestit. Sitten sormet alkavat juosta näppiksellä, kirjaprojektit etenevät, tarjouksia syntyy ja päivän blogipostauskin alkaa hahmottua. Puolen tunnin välein pidän mikrotaukoja, juon lasin vettä, vilkaisen facebookiin ja pelaan ehkä yhden erän candy crushia.

Normaalien ihmisten lounasaikaan tekeminen on yleensä kesken, siksi nautin keskipäivällä vain pienen välipalan. Rouskutan porkkanaa tai parsakaalia ja syön keitetyn kananmunan. Kahden kolmen maissa murina vatsassa yltyy ja on ryhdyttävä etsimään jääkaapista tuhdimpaa tarjontaa. Usein sieltä löytyy aiemmin samalla viikolla kokattua ruokaa, sillä teen aina isomman annoksen kerralla, kun kauhan varteen tartun.

sieni-punajuuriohratto

Tällä kertaa valmista lounasta ei ole, joten päädyn penkomaan pakastimen ja jääkaapin sisältöä, jotta ei tarvitsisi lähteä lähikauppaan. Vihanneslaatikosta löytyy vajaa punajuuripussi, kuivakaapista avattu ohrasuurimopaketti ja pakkasesta pussillinen mustatorvisieniä. Upouutta reseptikansiota selaillessani silmiin tarttuu työväenopiston suomalaista superruokaa -kurssin monistenipusta repäisty sieni-punajuuriohratto. Siispä tuumasta toimeen.

Punajuurien pinnassa on hiukan hometta, mutta päätän kokeilla onneani ja pesen homeen pois. Mukulat ovat kiinteitä, eivätkä kuorimisen jälkeen haise maakellarille vaan raikkaalle punajuurelle. Raastan juurikkaat karkeaksi raasteeksi ja pyörittelen niitä pannulla yhdessä sipulin ja sienten kanssa. Maku on oivallinen. Välillä kannattaa luottaa omiin aisteihin, eikä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä parasta ennen -päivämääristä tai viikkotolkulla jääkaapissa majailleiden ainesten ulkonäöstä. Hävikki muuttuu herkuksi käden käänteessä!

Sieni-punajuuriohratto

5 dl vettä
1 dl esikypsennettyjä ohrasuurimoita
1 tl suolaa
oliiviöljyä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 pientä punajuurta
3-4 dl tuoreita sieniä tai vastaava määrä pakastettuja tai kuivattuja
puolikkaan sitruunan mehu
(parmesaania tai pecorinoa)
suolaa ja pippuria

Keitä ohrasuurimot pakkauksen ohjeiden mukaan. Ohrasuurimot kypsyvät hitaasti, varaa tähän ainakin 30 min. Silppua sillä aikaa sipulit, kuori punajuuret ja raasta ne karkealla terällä. Jos käytät tuoreita sieniä, paista ne ensin, kunnes kaikki neste on haihtunut pannulta. Siirrä sienet hetkeksi syrjään ja kuullota pannulla sipuleita hetki oliiviöljyssä ja lisää sitten sekaan punajuuriraaste. Hauduttele 5–10 minuuttia ja lisää paistetut (tai sulatetut/liotetut) sienet. Lisää kypsät ohrasuurimot ja pyöräytä sekaisin. Mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Valkosipulin ystävänä pyöräytin päälle vielä pari kierrosta kuivattua valkosipulirouhetta myllystä. Jos haluat, raasta päälle parmesaania tai pecorinoa.

sieni-punajuuriohratto

Myöhäinen lounas on etätyöpäivän kohokohta. Lautasella on itse tehtyä ja omaan makuun maustettua, ja jos jää nälkä, santsata saa. Viime viikolla helmikuinen aurinko lämmitti lasitetun parvekkeen reiluun 20 asteeseen – luksusta, jota ei toimiston työpaikkaruokala todellakaan tarjoa. Sitten onkin aika pienen päivälevon, puolen tunnin nokosten jälkeen vatsa on täynnä ja akut ladattuna. Sekatyöläisen iltavuoro voi alkaa.

Kestosuosikki: helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Kysyin männäviikolla, mitä haluaisitte blogista lukea. Ylivoimaisesti eniten kaipailitte tavallisia, satokauden mukaisia reseptejä ja kasvisruokaa. Vaikka olemmekin molemmat sekasyöjä, suositaan tässä taloudessa yhä enemmän kasviksia. Siksi vegeohjeita piisaa jatkossakin, sen lupaan. Yritän myös muistaa erikseen vinkata, miten ruuasta saa vegaanisen tai gluteenittoman, sillä tiedän, että näitä ruokavalioita noudattavia on siellä ruudun toisella puolella enemmän kuin muutama.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Matkakertomusten ja ruokatarinoiden ystävät, olkaa huoleti, teitäkin on tarkoitus muistaa. Ruokamaailman ilmiöt pääsevät niin ikään käsittelyyni, kuten myös kiinnostavat (keitto)kirjat. Aion avata sanaisen arkkuni ja kertoa rehellisen mielipiteeni rennoista ravintoloista, kivoista kahviloista ja kutkuttavista kuppiloista, kuten tähänkin asti olen tehnyt. Persoonaanikaan en piilottele ja saatanpa sepitellä silloin tällöin juttuja myös jokapäiväisestä elämästäni, kun sitä kerran kovasti toivotte.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Tämän postauksen sankari on kuitenkin punajuuri. Helppo ja halpa, mutta mielettömän monipuolinen raaka-aine. Punajuuri loistaa niin suolaisten kuin makeidenkin ruokien supertähtenä ja taipuu piirakkaan, pastaan, soppaan, salaattiin ja säilykkeeksi. Se rakastaa fetaa, auraa ja vuohenjuustoa. Punajuuren voi paahtaa, keittää, paistaa, raastaa, pikkelöidä, soseuttaa, kuivata tai syödä sellaisenaan. Se sopii jopa sherryyn, suklaakakkuun ja kinuskikastikkeeseen.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto on kulkenut reseptikansioni välissä ainakin kymmenen vuotta. Ohje on repäisty joskus Hesarista, ajan saatossa se on rypistynyt ja punajuurimehun täplittämä. On siis aika kirjata resepti blogiin ja päästää paperinpala vaivoistaan. Jos hyvin käy, se kiertää keräysastian kautta jonkin uuden ja trendikkään ruokapalstan tai keittokirjan painopaperiksi. Reseptistä riittää neljälle pääruuaksi ja jopa kahdeksalle alkukeitoksi.

Helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

500 g punajuuria
1 iso punasipuli
loraus oliivi- tai rypsiöljyä
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
1 dl luomukermaa
200 g pehmeää vuohenjuustoa
mustapippuria ja suolaa
pinnalle basilikaa tai rucolaa

Vegaanisen annoksesta saat, kun korvaat kerman kaurakermalla ja vuohenjuuston vegaanisella tuorejuustolla.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Suojaa itsesi essulla ja keittiöhanskoilla ja aloita. Kuori punajuuret, pilko ne pienemmiksi palasiksi ja jätä odottamaan. Pese leikkuulauta ja punajuuriroiskeet pinnoilta saman tien, ettei punajuurimehu ehdi imeytyä ikuisiksi tahroiksi. Silppua punasipuli ja kuullota sitä hetki öljyssä. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio, kiehauta. Lisää sitten punajuuret ja anna porista kannen alla, kunnes juurikaspalat ovat kypsiä.

Soseuta sauvasekoittimella sileäksi, lisää vuohenjuusto ja anna sen sulaa. Kaada joukkoon kerma. Jos soppa tuntuu liian paksulta, lisää vettä tai kermaa. Kuumenna keitto uudelleen, tarkista suola, mausta mustapippurilla, kauho lautasille ja koristele suikaloiduilla yrteillä.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Punajuurien ja muiden kotimaisten juureksien sesonki kestää elokuusta lokakuuhun, mutta oikein varastoituna ne säilyvät jopa huhtikuulle saakka. Juurikkaita saa siis kaupoista koko pitkän talven ajan. Niitä kannattaa popsia pimeimpään aikaan, sillä mehevä punajuuri on oikea terveyspommi. Se nimittäin sisältää runsaasti kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, natriumia, rautaa ja sinkkiä sekä A-, E-, C- ja B-ryhmän vitamiineja.

helppo punajuuri-vuohenjuustokeitto

Erityisen paljon pienessä punaisessa ihmeessä on folaattia, jota elimistö tarvitsee punasolujen tuotantoon, solujen jakautumiseen ja aineenvaihduntaan. Kaiken kukkuraksi punajuuressa on energiaa vain 30 kilokaloria sadassa grammassa. Ja tämä kaikki alle kahden euron kilohintaan – hinta-laatusuhde ei voisi paremmin kohdallaan olla!

Joulukalenteri – luukku 23: Joulupöydässä

Huomenna se on taas edessä – jouluähky. Ensin syödään vatsa täyteen riisipuuroa, sitten keitetään kahvit ja syödään vähän pullaa ja pipareita. Eipä aikaakaan kun glögihammasta jo kolottaa, pöytään katetaan samalla uunituoreita joulutorttuja. Sitten päästään varsinaiseen asiaan.

2015-12-24_17-42-15

Puuhella pöhisee ja poronkäristys tirisee padassa. Kattilassa kiehuvat puikulaperunat, uunissa paistuu ohrarieska. Laatikot lämmitetään juuri ennen illallisaikaa. Sinappihunnutettu kinkku haetaan lasiverannalta.

wp_20141224_18_28_23_pro

Pöytään kannetaan purkkia ja purnukkaa: puolukkaa, tintintaikaa, marinoituja porkkanoita, punajuuria, suolakurkkuja, sinappia, juustoa, voita. Leipäkori täytetään tuoreella rieskalla, mallasleivällä ja karjalanpiirakoilla.

2015-12-24_17-43-15

Huojuvaan kynttelikköön sytytetään elävä tuli. Kalapöytä notkuu. Kuohuviinipullo poksahtaa auki, lasit kilahtavat yhteen. Lapset eivät malta syödä, koska lahjavuori on ilmestynyt kuusen alle joulusaunan aikana. Pukki on tänä vuonna kiireisempi kuin koskaan ja tontut ovat jättäneet lahjasäkin oven pieleen.

2015-12-24_17-43-41

Aikuiset ovat vasta aloittamassa ruokailua, santsikierros kalapöydässä alkaa. Sitten pidetään hetki taukoa, maistetaan viiniä ja kotikaljaa, kunnes käristyksen tuoksu kutsuu keittiöön. Puuhellan lämpimillä levyillä ovat vieri vieressä laatikot, poronkäristys ja muusi. 13 kilon kinkulle on varattu oma pöytä. Ähky piileskelee jo nurkan takana, mutta ei välitetä siitä vielä tässä vaiheessa.

wp_20141224_18_29_16_pro

Lapset avaavat ensimmäiset lahjat, aikuiset jonottavat kolmatta kertaa käristyksen äärelle. Kohta on pakko aukaista nappi. Onneksi osaan jo varautua tähän, olen pukeutunut joustavaan mekkoon, joka ei kiristä tai purista. Jälkiruokavatsassa on vielä tilaa mustikkapannacotalle ja konvehdeille.

2015-12-25_20-14-26

Viisaammat ovat kertoneet, että kun ähky iskee, ei kannata jäädä aloilleen. Makaamalla olo vain pahenee. Liikkuminen auttaa, niinpä nousen rappuset yläkertaan ja palaan alas. Eiköhän tämä tästä.

2015-12-25_17-59-57

Jos haluat välttää jouluähkyn, keskity kevyempään kalapöytään. Syö sinappisilakoita, viivy valkosipulisilakoiden parissa, täytä lautanen graavilohella ja -siialla. Vältä perunaa ja leipää. Paitsi mallasleipää voit syödä, koska mikään muu ei kelpaa mädin ja smetanan kaveriksi. Punajuuret ja rosolli ovat nekin sallittujen listalla.

img_2875

Niin on myös meksikolainen joulusalaatti, jota sain maistaa ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten ruokapiiritapaamisessa. Uutta ja erilaista, mutta mainiosti joulupöytään sopivaa.

Meksikolainen joulusalaatti

2 punajuurta
1 porkkana
1 omena
1 päärynä
1 banaani
1 dl saksanpähkinöitä
1 granaattiomena
1 rkl sitruunamehua
3 rkl rypsiöljyä
0,5 tl sokeria
ripsaus suolaa

Keitä punajuuret ja porkkana kypsiksi. Irrota granaattiomenan siemenet, pilko kaikki hedelmät, punajuuret ja porkkana. Asettele ne vadille erikseen tai sikin sokin. Paahda pähkinöitä muutama minuutti uunissa, tee sillä aikaa kastike sitruunamehusta, rypsiöljystä, sokerista ja suolasta. Pirskota kastike salaatin päälle ja koristele paahdetuilla pähkinöillä.