Elossa!

Kunpa vuorokaudessa olisi tunteja edes muutama lisää. Pää pursuilee ideoita ja ranskalaisia viivoja, mutta aikaa kirjoittamiseen ei ole. Elämä on toisaalla, ei koneen ääressä ja siksi blogikin hiljenee aika ajoin. Tämä kaikki muuttuu viimeistään huhtikuussa, kun hyppään hetkeksi hengästyttävästä oravanpyörästä omilleni. Keskityn kirjoittamiseen, tanssin sydämeni kyllyydestä, haastan ruuanlaittotaitoni, uppoudun kirjahyllyn lukemattomiin klassikoihin, eksyn kotikaupunkini sivukaduille, istun kahviloissa, herään hitaisiin aamuihin, opettelen olemista ja luon itse päivieni rytmin.

WP_20160122_12_30_34_Pro

Sitä ennen nautin pakkasesta ja lisääntyvästä valosta, kevättalvi ottaa jo ensimmäisiä askeleitaan. En minä täältäkään häviä, päivitän blogia aina, kun elämältäni ehdin. Hengailkaa mukana, kärsivällisyys palkitaan. 🙂

WP_20160122_12_31_53_Pro

ps. Vaikka Periscope tuntuu tällä hetkellä olevan teinien temmellyskenttä, kokkailen satunnaisesti livenä siellä. Seurata saa, tunnus on tuttu piapas. Lupasin eilisessä livestreamissa lisätä blogiini suppilovahveropastan ohjeen ja se tulee tässä:

Suppispasta (kahdelle)

Pilko sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota niitä sopivassa määrässä oliiviöljyä. Heitä mukaan rosmariinin- ja timjaminoksat (tai kuivattuja yrttejä) ja sienet. Myös kanttarellit tai mustatorvisienet käy hyvin. Minä pakastan suppikset puolen litran minigrip-pusseissa. Kuivatutkin metsäsienet käyvät, mutta muista laittaa ne turpoamaan hyvissä ajoin. Lisää lopuksi vähän kermaa ja mausta suolalla ja pippurilla. Maistele. Jos kastike kaipaa lisää suolaa, kokeile ensin lisätä jotain happoa, esim. sitruunamehua. Keitä pastaa kaveriksi.