Mittumaari mökkikeittiössä – juhannusmenu vuosimallia 2018

Muistan viime vuonna vannoneeni suureen ääneen, että seuraavaa juhannusta vietetään jossain muualla kuin kaupungissa. Mökkikuume taisi tehdä tuloaan jo silloin, ja tuntui siltä, että kaupunkijuhannus Kuudennen linjan tansseineen, Kivinokan kokkoineen ja holtittomasti päihtyneine juhlavieraineen oli nähty. Edellisestä järven rannalla vietetystä mökkijuhannuksesta oli jo kulunut vuosikymmen. Halusin takaisin yöttömän yön, peilityynen järvenpinnan, yöuinnin hiljaisuuden, lintujen laulun ja pikkutunneilla lämmitetyn savusaunan.

Asian eteen en tietenkään tehnyt elettäkään, sillä ajattelin, että kyllä elämä järjestää. Ja järjestihän se, vaikka viime tippaan jättikin organisoinnin. Koko kesän vuokramökki Rantasalmella on juhannuksen ajan vuokraemännän omassa käytössä, mutta mepä matkaammekin vanhan ystävän kutsumina Saimaan aalloille Anttolaan. Saareen, josta löytyy paitsi perinteinen sähkötön mökki, savusauna, palju, sekä erinomainen kesäkeittiö. Vesikin juoksee järvestä tiskialtaaseen.

peilityyni järvi

Selaillessani vuokramökillä vanhoja aikakauslehtiä, löysin avotakkojen ja omatalojen seasta yhdeksän vuotta vanhan Viini-lehden. Ruoan ja viinin yhdistämiseen erikoistunut numero piti sisällään grilliherkkuja sekä ohjeet omatoimiseen suklaan ja viinin tastingiin. Nappasin aviisin mukaani ja päätin kokeilla ainakin muutamaa sen resepteistä, ehkäpä järjestää myös yllä mainitun maistelun. Etenkin, jos juhannus joudutaan viettämään sisätiloissa.

sitruunainen graavisiika

Juhannusmenua hiotaan siis vielä, mutta todennäköisesti se koostuu seuraavan kaltaisista kesäklassikoista – yksinkertaisista ja helpoista, mutta ah, niin maistuvista. Poimi listasta omat suosikkisi ja taio yhdessä perheen, ystävien tai suvun kanssa juhannuksen juhlapöytä. Jos juhlit yksin tai kahdestaan, suosittelen kokeilemaan ainakin sitruunaista graavisiikaa ja uusia perunoita. Vaikka resepti on tuttu jouluisesta kalapöydästä, se sopii erinomaisesti myös keskikesän kohokohtaan.

Juhannusmenu 2018

Mansikkagazpacho ja basilikakreemi

Sitruunainen graavisiika

Halstratut tai paistetut muikut, ahvenet tai pikkusiiat

Kevätsipuli-tsatsiki

Uudet perunat ja voi-sipulikastike

Savulohi ja kurkku-retiisisalaatti

Mintulla marinoitua ananasta

Jos et omista halsteria, kalat valmistuvat hyvin myös muurikassa, pannulla, pellillä tai uunivuoassa. Kaikki muutkin ruuat ovat toteutettavissa kaikenmoisissa keittiöissä, sisällä tai ulkona. Sauvasekoitintakaan ei välttämättä tarvita, jos pienet mansikka- ja basilikasattumat eivät syöjiä haittaa. Joten ilmoista viis, vaikka juhannuksena räiskisi taivaan täydeltä kissankokoisia rakeita, ainakin ruoka on hyvää.

juhannusmenu mansikkagazpacho

Mansikkagazpachon ohjeen löysin samaisesta Viini-lehdestä. Mansikan ja basilikan liitto on loppuiäksi luotu, mutta suolaisena alkuruokana tämä yhdistelmä oli ainakin minulle uusi, mutta mielenkiintoinen tuttavuus. Minä kokeilin reseptiä pakastetuilla mansikoilla, jolloin keittoajaksi riitti 10 minuuttia. Juhannuksena tätä kuitenkin kokeillaan tuoreista suomalaisista mansikoista, kuten alkuperäisessäkin ohjeessa on tehty. Resepti on neljälle.

Mansikkagazpacho ja basilikakreemi

1/2 litraa mansikoita
1/2 sitruunan mehu
2 tl balsamicosiirappia
5 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
ripaus jauhettua kardemummaa
2 dl vettä

Kreemi:
1 nippu tuoretta basilikaa
1 dl ranskankermaa
mustapippuria myllystä

Perkaa ja puolita mansikat. Pane kaikki gazpachon ainekset kattilaan ja keittele miedolla lämmöllä n. 25 min tai kunnes mansikat ovat täysin pehmeitä ja niistä on irronnut nestettä. Jäähdytä ja surauta sauvasekoittimella tasaiseksi. Anna gazpachon viilentyä kunnolla jääkaapissa. Minä aion kokeilla tätä myös valmiiksi kylmänä keittona, siis tuoreista mansikoista soseutettuna. Tekotapahan on samanlainen kuin smoothieissa, nyt kyseessä on vain suolainen soppa, joka ei aineksiensa puolesta vaadi kypsentämistä.

Tee ennen tarjoilua kreemi. Irrota basilikan lehdet ja sekoita ne ranskankermaan sauvasekoittimella. Voit myös silputa lehdet käsin ja sekoittaa ne ranskankermaan yksinkertaisesti sellaisenaan. Kaada mansikkagazpacho pieniin laseihin tai kippoihin ja valuta lusikalla keskelle kreemisilmä. Rouhi päälle vielä mustapippuria ja lusikoi menemään.

kevätsipuli-tsatsiki

Tsatsiki on meidän perheen ikuinen kestosuosikki. Sitä on tarjolla piknikillä, pääsiäisenä ja uutena vuotena – oikeastaan aina, kun haluamme herkutella. Suosion syy juontaa juurensa 90-luvulla Kreikan merellä vietetyille jokavuotisille lomaviikoille. Jokainen pikkukylä teki jugurttisoosin omintakeisella tavallaan. Niinpä mekin uskalsimme soveltaa alkuperäistä reseptiä ja sotkimme mukaan sesongissa olevaa kevätsipulia ja pienen palan raastettua inkivääriä, joka oli jäänyt yli edellisen päivän ruuasta.

Kevätsipuli-tsatsiki

2 dl paksua turkkilaista jugurttia
pieni pala tuoretta inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
reilu 10 cm pätkä kurkkua
kevätsipulin varsi
ruohosipulia
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria

Raasta ja valuta kurkku. Silppua valkosipuli, ruohosipuli ja kevätsipulin vihreä varsi. Raasta inkivääri. Sekoita jugurttiin valutettu kurkku ja sipulit, mausta suolalla ja pippurilla. Kaada päälle ennen tarjoilua hyvää oliiviöljyä. Syö kalan ja perunoiden lisukkeena tai vaikka sellaisenaan leivän päällä. Maistuu erityisesti tumman saaristolaisleivän tai ruisleivän kaverina.

juhannusmenu kevätsipuli tsatsiki

Näillä mennään, jos muuta ei keksitä. Vielä on neljä päivää aikaa selailla reseptiarkistoja, muotoilla juhannusmenua ja pitää peukkuja sille, että perinteinen juhannussää väistyy ja antaa tilaa auringolle. Jos kuitenkin suomen vähäluminen kesä pitää pintansa, täytyy pukeutua villapaitaan, kumisaappaisiin ja oikeaan asenteeseen. Sillä suomalainenhan juhlii, vaikka väkisin.

Mansikkamaitoa ja -margaritaa

Tuoretta mansikkaa! Eilen poimittua, vain 19,90 laatikko! Vain 500 laatikon erä! Pakasta nyt, huomenna voi olla jo liian myöhäistä! Vähemmästäkin nousee paniikki, ehdinkö ja saanko parasta laatua parhaaseen hintaan?

melkein täysi laatikko

Joka vuosi tarjoukset alkavat lähinnä ahdistaa. Kesä pitäisi pakastaa synkän vuodenajan iloksi, mutta autottomana edullisimmat markettitarjoukset ovat saavuttamattomissa. Siksi marssin torille, ostan sitä mitä tarjolla on ja maksan mitä pyydetään. Useimmiten vähintään viisi euroa enemmän kuin hypermarketissa, mutta marjat ovat taatusti tuoreita, edellisiltana poimittuja. Sidon laatikon pyörän tarakalle ja rullailen varovasti kotiovelle.

puolityhjä laatikko

Ensimmäinen anoppiehdokkaani leipoi ensimmäisistä mansikoista aina mansikkakakun. Muhkean täytekakun, jonka kermavaahtokerrosta tuskin erotti mansikoiden alta. Meillä kotona punaposket upotettiin maitoon tai syötiin vaniljajäätelön kanssa. Raparperi-mansikkakiisseliä kutsuttiin meillä sopaksi, ja siitä tehtiin juotavan juoksevaa.

pakasterasiat

Mansikkakausi on pari viikkoa etuajassa. Maanantaina torilta lähti mukaan laatikollinen sunnuntai-iltana poimittua mansikkaa Taivassalosta. Mansikkasouvi ehdittiin urakoida ennen mökkireissua ja ensimmäistä kertaa minun ei tarvinnut hoitaa sitä yksin. Entisille siipoilleni oli ihan sama onko pakkasessa marjoja vai ei. Minä en selviäisi talvesta ilman, ja onnekseni mies on samaa maata. Polka saatiin pakkaseen ennätysnopeasti, kun perkaamassa oli neljä kättä. Kanta pois, marja puoliksi ja täyteen rasiaan teelusikallinen sokeria väriä ja makua säilömään.

roskat

Ennen kuin tämän kesän marjat mahtuvat pakastimeen, täytyy se tyhjentää edellisen vuoden rasioista. Se käy kätevästi surauttamalla blenderissä tai sauvasekoittimella kannullinen mansikkamargaritaa!

Pakastemansikkamargaritat

Litra edellisen vuoden pakastemansikoita
2–3 rkl tomusokeria maun mukaan
2 rkl limemehua
1 dl tequilaa (myös rommi toimii)
2 rkl cointreau-likööriä
Mintunlehtiä

Surauta kaikki sekaisin ja kaada laseihin. Alkoholiton versio toimii yhtä hyvin, silloin sekaan voi lorauttaa vaikka desin persikkamehua. Ah.

Ps. Jos himoitset mansikkakakkua, sen voit tehdä suklaakakun ohjeella korvaamalla raparperihillon survotuilla mansikoilla.

Vielä on kesää jäljellä!

Tänä aamuna ajoin pyörällä töihin ja melkein jäädyin. En tahdo luopua vielä kesämekosta ja niinpä huristelin sellainen päälläni fillarilla aamunraikkaassa pohjoistuulessa. Koska kesää silti vielä on jäljellä, aurinko paistaa ja viikonlopuksi luvassa taas täydellinen pikniköintisää, ylpeänä esitän: Tie miehen sydämeen käy eväiden kautta vol. 2!

artisokkatahna

Kuten niin monet vakiorepertuaariini kuuluvat suosikit, myös latva-artisokkatahna on ruokapiirisyöminkien peruja. Ystäväni Anski tarjosi tuota samettisen ihanaa levitettä focaccialeivän kylkiäisenä ja tuosta hetkestä lähtien olen tehnyt sitä melkein jokaisiin kekkereihin. Gluteeniton, laktoositon, lihaton ja kalaton – sopii siis kaikille. Ohje on alunperin Fazer Amican ruokalehdestä vuodelta 2007. Testiryhmänä on toiminut myös EA-perhe, sillä tätä on ahmittu niin Suomenlinna-piknikillä, kutosten karonkassa kuin meidän erojuhlissakin. Approved, kysykää vaikka Violalta tai Maaretilta!

Artisokkatahna (riittää levitteeksi n. pellilliseen focacciaa)

Purkillinen säilöttyä artisokkaa (250g)
1 sitruunan kuori raastettuna
1/2 sitruunan mehu
1 dl HYVÄÄ oliiviöljyä (ei Rainbow)
1/2–1 tl sokeria
1/2 tl suolaa
(kylmäsavustettua leikkelettä: possu/härkä/heppa)

Puristele artisokan sydämistä neste pois. Raasta sitruunan kuori (varo ettet raasta mukaan valkoista osaa, se kitkeröittää maun) ja purista mehu. Yhdistä ja soseuta sauvasekoittimella tahnaksi. Lorottele sekaan vähitellen oliiviöljyä sauvalla samalla surautellen. Mausta. Suolan kanssa pitää olla varovainen, etenkin jos artisokat ovat lilluneet suolavedessä. Olennaista on, että maistelet lopputulosta ja lisäät sitruunaa/öljyä/suolaa/sokeria tarpeen mukaan. Sipaise focaccian tai muun leivän päälle ja nautiskele. Jos syöt lihaa, ilmakuivatut/kylmäsavustetut leikkeleet maistuvat tämän kanssa älyttömän hyvälle. Alkuperäinen ohje käskee paahtamaan parmankinkkuviipaleita uunissa 200 asteessa hetken ja imeyttämään ylimääräiset rasvat talouspaperiin, mutta minä olen ostanut ihan suomalaista possua tai härkää kylmäsavustettuina leikkeleinä. Toimii vallan mainiosti niinkin!

leivät

Bonuksena vielä hellepäivän herkku: skumpalla höystetty mansikka-melonisalaatti! (Montakohan huutomerkkiä saan tähän postaukseen vielä  mahtumaan?) Ohje on kopioitu sellaisenaan ruokaraamattuni Pastanjauhantaa-blogin kommenttiboksista, koska en osaisi itse tätä paremminkaan sanoittaa. Resepti äänitehosteineen, olkaapa hyvät!

Ihan ässä hedelmäsalaatti on sellainen, johon tulee verkkomelonia, cantaloupe-melonia ja vesimelonia sekä mansikanpuolikkaita. Sitten (*lor*) lorautetaan inkiväärisiirappia (saa ainakin Stockalta… mitäpä ei saisi Stockalta!) ja kuohuviiniä kostukkeeksi. Miksipä ei vähän ehkä sitruunamehua (*splösh*), että tulee lisää särmää. Laitetaan laukkuun spray-kermavaahtoputelin kanssa ja nautitaan puistossa kylmän kuohuviinin (*glug*) kera.

Mansikkasalaatti

Ps. Pahoittelut korvamadon istuttamisesta ja hieman epäesteettisestä melonisalaattikuvasta. Paremman foton löydät ylempänä linkatulta Pastanjauhantaa-sivustolta.