Salama McQueen -kakku – synttärisankarin toiveiden täyttymys

Kohta nelivuotias synttärisankari on päättäväinen. Haluan Salama-synttärit, hän toteaa ja palaa takaisin pikkuautojensa pariin. Äitinsä, pikkusiskoni, ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja soittaa minulle. Kun viime vuonna teit sen metrokakun, onnistuisiko tänä vuonna vähän haastavampi leivonnainen?

Pikaisen googletuksen jälkeen vastasin kyllä. Salama-kakkuja näytti olevan netti pullollaan ja jos muutkin pystyvät muotoilemaan kilpa-auton omin käsin, minäkin saatan onnistua. Puhelun jälkeen unohdin lupaukseni useammaksi viikoksi ja buukkasin juhlia edeltävät päivät täyteen tekemistä. Oh well.

salama McQueen -kakku

Syntymäpäiväkutsut olivat sunnuntaina. Perjantaina hummailin Haikossa Pekka Terävän ja kumppaneiden valmistamalla illallisella, kotiin saavuin yhdentoista aikaan illalla. Lauantaina päätä hieman kivisti, siitä huolimatta nousin aamukahdeksalta kirjoitushommiin, myöhemmin pyörähdin vielä GoExpo Winter -messuilla. Salama McQueen -kakku oli vasta suunnitteluasteella.

Samalla viikolla olin esittänyt muutamalle kaverille kutsun saapua lauantai-iltana glögikauden avajaisiin. Yksi vastasi, ettei varmaankaan saa lastenhoitoa järjestymään, toinen epäili olevansa liian väsynyt työpäivän jälkeen, kolmas suunnitteli mökkiviikonloppua ja neljäs oli viimeisillään raskaana. Mieskin oli ostanut itelleen lipun jazz-keikalle. Päätin avata glögipullon joka tapauksessa, maistelisin sitä vaikka yksin. Siinä sivussa leipoisin herkut siskonpojan synttäreille.

Lauantain aikana jokainen kutsutuista lähetti viestin. Hei, pääsen sittenkin! Tulen töiden jälkeen! Jäinkin kaupunkiin! Vauva ei taidakaan tänään syntyä, me tullaan molemmat! Sain juuri ja juuri kakkupohjan uuniin, kun ovikello jo soi. Päätin täyttää kakun vasta kun vieraat ovat lähteneet. Tosi hyvä ajatus!

Ilta kului varsin rattoisasti. Kuuma juoma maistui ja vuoden ensimmäiset joulutortut täyttivät vatsan. Juttua riitti ja viimeisten vieraat poistuivat vasta puolilta öin. Hain kakkupohjan parvekkeelta, jonne olin kiikuttanut sen jäähtymään.

epäonnistunut kakkupohja

Veitsi oli terävä, mutta siitä huolimatta pohja mureni käsiin. Olin valinnut reseptin, jota en ollut aiemmin kokeillut – virhe numero yksi. Taikina näytti jo sekoitusvaiheessa omituiselta, mutta jatkoin veivaamista silti – virhe numero kaksi. Oli pakko aloittaa alusta.

Mies kysyi olenko tosissani. Kello nakutti kohti aamuyötä ja minä vastasin jälleen kyllä. Hätäpäissäni ja epätoivoisena kaivoin blogin uumenista suklaakakkupohjan, joka onnistuu vuorenvarmasti. Munia oli jäljellä vain viisi, joten oli pakko improvisoida. Kun ensimmäinen kakkupohja oli saatu uuniin, kävin täytteen kimppuun. Puoli kahdelta molemmat kakkupohjat oli paistettu ja täyte lusikoitu niiden väliin. Väänsin kellon herättämään kahdeksalta ja painuin pehkuihin.

Aamulla alkoi kakun muotoileminen. Mallia otin Doron kakku -blogin ilahduttavan havainnollisista vaihekuvista. Leikkasin muotin mukaan auton rungon muodon. Ohjaamo, puskurit ynnä muut tärkeät muotoseikat askartelin jämäpaloista. Eristävän voikreemikerroksen levittämisen jälkeen kakku alkoi jo muistuttaa etäisesti autoa. Seuraavaksi ryhdyin kaulintahommiin.

salama McQueen -kakku

Punaista sokerimassaa kului noin 400 grammaa. Olen kohtuullisen kokematon kakkumaakari, joten en ihan vielä ole sinut kaulittavien massojen kanssa. Citymarketin hyllystä löytyi sekä Sallisen että Dr. Oetkerin sokerimassaa, niinpä ostin kokeeksi molempia. Jälkimmäinen oli huomattavasti pehmeämpää ja tarttuvampaa kuin ensimmäinen, joten jatkossa pitäydyn kotimaisessa vaihtoehdossa. Kaulia kannattaa silikonisen leivonta-alustan päällä tai sitten käyttää tomusokeria, jotta taikina ei takerru kiinni alustaan.

Jos haluaa tavoitella täydellisyyttä, voi ostaa sokerimassaa kaikissa tarvittavissa väreissä. Mallisuorituksessa oli käytetty punaisen lisäksi valkoista, mustaa, keltaista ja sinistä massaa. Etenkin kahta viimeksi mainittua tarvitaan niin vähän, että 250 gramman paketista olisi jäänyt valtaosa käyttämättä, joten päätin soveltaa. Jätin renkaat ja ikkunat kokonaan pois, silminä saivat toimia laksitsinapit. Keltaiset koristeet leikkasin vapaalla kädellä valkoisesta massasta ja maalasin keltaisella elintarvikevärillä oikean värisiksi. Nestemäisessä karkkivärissä on paljon vettä, joten tuloksena oli lötköjä koristeita, joiden kiinnittäminen tomusokeriliimalla oli vaikeaa. Nestemäisten värien sisään pro-leipurit suosittelevat pastavärejä, joita saa erikoisliikkeistä kuten helsinkiläisestä Chez Mariuksesta. Lopputuloksesta tuli kuitenkin varsin tyydyttävä, vaikka ärräpäät lentelivätkin koristeita kiinnitettäessä.

Yöllinen aherrus ja aikainen herätys palkittiin ylitsevuotavin kehuin, kun sankari syöksyi kakun ääreen huutaen: Se on Salama!! Kakkumaakari keräsi kunnioitusta myös aikuisilta juhlijoilta ja pakko sanoa, että olin aikaansaannoksestani ylpeä itsekin. Kun Salama McQueen -kakku oli kannettu pöytään, kuusivuotias siskontyttö tuli kysymään, voisinko tehdä yhtä hienon kakun hänenkin syntymäpäivilleen. Parempaa kiitosta tuskin voisi toivoa. <3

salama McQueen -kakku

Vaihekuvat jäivät kaikessa kiireessä ottamatta, mutta voit käydä kurkkaamassa samankaltaisia otoksia jo aiemmin mainitussa Doron kakku -blogissa!

Salama McQueen -kakku

Tee ensin riittävän suuri kakkupohja, halkaisijaltaan vähintään 24 cm. Minun Salamani pituusmitta oli n. 30 cm ja siitä riitti mainiosti viidelle lapselle ja 12 aikuiselle. Jos valitset suklaakakkupohja-reseptini, tee kaksinkertainen taikina tai kaksi erillistä pohjaa.

Appelsiini-suklaamousse ilman liivatetta:
4 dl vispikermaa
125 g mascarponea
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g tummaa suklaata
1 appelsiinin raastettu kuori
1,5 rkl appelsiinin mehua

Voikreemi:
125 g suolatonta voita
200 g tomusokeria
1 rkl maitoa tai kermaa

Lisäksi:
400–500 g punaista sokerimassaa
vähän valkoista sokerimassaa
vähän keltaista sokerimassaa (tai elintarvikeväriä valkoisen massan värjäämiseen)
2 lakritsipastillia
pätkä lakritsinauhaa

Sulata suklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä. Vatkaa sillä aikaa vispikerma löysähköksi vaahdoksi ja lisää sitten tuorejuustot. Pese appelsiinin kuori huolellisesti ja raasta pinta hienolla terällä. Varo, ettei kuoren valkoista osaa pääse joukkoon, se kitkeröittää maun. Lisää raaste ja appelsiinimehu täytteeseen. Sekoita joukkoon vielä sulanut suklaa ja mousse on valmis.

Kostuta kakkupohjat appelsiinimehulla, levitä mousse kakkupohjien väliin ja anna jähmettyä mieluiten seuraavaan päivään. Jähmettymisaika on pitkä, sillä täytteessä ei käytetä liivatetta, vaan suklaa jämäköittää moussen.

Seuraavana päivänä leikkaa kakku malliin, muotoile ylijäämäpaloilla ja levitä koko komeuden päälle eristäväksi kerrokseksi voikreemi. Sekoita pehmeään voihin tomusokeri ja vatkaa tasaiseksi. Lisää lopuksi nestetilkka ja kreemi on valmis. Sivele kauttaaltaan kakkupohjan päälle.

Kauli sitten sokerimassa n. 2–3 millin paksuiseksi ja nosta varovasti kakun päälle. Painele kiinni kakkuun ja venytä vähän helmoista, jottei ryppyjä synny. Leikkaa ylimääräinen massa terävällä veitsellä pois ja työnnä helmat kakun alle. Tee koristeet ja liimaa ne elintarvikeliimalla (tai tomusokerin ja valkuaisen sekoituksella) kiinni punaiseen kuorrutukseen. Jos sokerimassaa jäi yli, kääri se tiukasti tuorekelmuun ja sulje pakasterasiaan tulevaa käyttöä varten.

salama McQueen -kakku

Astu sitten muutama askel taaksepäin, katsele ylpeänä taideteostasi ja ota vastaan synttärisankarin ehdoton ihailu. Suosio on taattu!

Kahden kakun synttärit

Kolmivuotissynttärien lähestyessä siskoni varovaisesti kysyi haluaisinko tehdä heidän poikansa juhliin kakun. Epäröin, sillä en ole koskaan ollut taitava kakkutaikuri. Toki minäkin olen täytekakkuni vääntänyt. Kestittänyt anoppiehdokkaita, keittänyt kahvia ja leikannut lakkakakkua lautasille. Leiponut mansikkakermakakkua sukulaisten iloksi ja kierittänyt kääretorttua tupperwarekutsuilla tarjottavaksi.

Kakkujen maailma on kuitenkin muuttunut. Enää eivät kermakakut kelpaa. Pitää olla Salamaa, Ryhmä Hauta ja Hello Kittyä, Annaa, Elsaa ja Olofia. Sillä sellainen oli tarhakaverinkin synttäreillä. Mitä huikeampi kakku, sitä onnistuneemmat juhlat. Täydellisyys ennen kaikkea – tai niin ainakin tuntuvat monet äidit ajattelevan.

sirkuskakku

En tykkää marsipaanista ja kokemukseni sokerimassoista tai vaahtokarkkikuorrutuksista rajoittuvat instagramin käsittämättömiin kakkukuviin ja blogileipureiden saavuttamattomiin taideteoksiin. Koristekukkasten väkrääminen ja tomusokeripitsin nyplääminen ei ole minun juttuni.

Minulla ei ole omia lapsia, mutta voisin kuvitella, että pienille ihmisille on tärkeintä se mikä meille aikuisillekin. Perhe ja kaverit, yhdessä oleminen, mielekäs tekeminen ja se, että juhlissa on jotain makeaa tarjolla. Sellaista spesiaaliherkkua, jota ei muulloin saa.

kukkaiskakku

Sitä paitsi: kuka aidosti pitää sokerimassan tai marsipaanin mausta?! Jos maku ratkaisisi, olen varma, että kolmivuotias valitsisi sokerikuorrutetun superluomuksen sijaan yksinkertaisen jäätelökakun. Taaperoikäinen tuskin edes osaa odottaa synttäreinäkään karkkia kummempaa eikä saa itkupotkuraivareita, vaikka kuorrutuksessa ei olisikaan täydellistä kiiltoa ja hiki otsalla muovailtu marsipaanihevonen näyttää lähinnä ylensyöneeltä porsaalta.

Sen tähden minäkin uskalsin kääriä hihat ja tarttua toimeen. Tiesin, että tädin tekele otetaan joka tapauksessa riemulla vastaan.

Kun siskoni poika opetteli puhumaan, yksi kielenkäyttöön nopeasti vakiintuneista sanoista oli metro. Poika perheineen asui itäisessä Helsingissä ja matkusti vähintään kerran viikossa metrolla kaupunkiin. Tädin luo Tapiolaan, Sörnäisiin tai Kalasatamaan. Metro oli pienen miehen mielestä parasta maailmassa. Kakun mallia ei siis tarvinnut kaukaa hakea. Piti kehittää metrokakku.

sokerikakku

Sokerikakkupohjan paistoin leipävuoassa Pullahiiren ohjeiden mukaan. Siitä tuli kuohkea ja korkea. Täytteitä googlettelin pitkään ja päädyin mansikkaan, rahkaan ja valkosuklaaseen. Kuorrutteen alle levitin internetin kakkugurujen neuvosta voikreemiä eristeeksi. Kuorrutteen virkaa toimitti valmiiksi värjätty sokerimassa, ikkunoita ja ovia markkeerasivat lakritsinauhat.

sokerimassakuorrutus

Sokerimassan työstäminen oli yllättävän helppoa ensikertalaisellekin. Puoli kiloa riitti mainiosti, taikinaa jäi jopa yli. Kaulitun massan nostaminen suorakaiteen muotoisen kakkupohjan päälle olikin sitten vähän hankalampaa – kulmiin tuli väistämättä ruttuja ja ryppyjä. Myös lakunauhojen liimaaminen valkuais-tomusokerimassalla oli jokseenkin sottaista puuhaa, mutta lopputulos muistutti kuitenkin esikuvaansa riittävässä määrin.

valmis metrokakku

Nähdessään metrokakun synttärisankari päästi ilmoille riemunkiljahduksen ja juoksi pari kierrosta asunnon ympäri silkasta ilosta. Metro, metro, mun metro! Maku ei ollut häävi, mutta eipä se menoa tuntunut hidastavan. Sen verran parantamisen varaa kuitenkin jäi, että täytteiden reseptit jäävät tällä kertaa salaisuudeksi.

kynttilöitä puhalletaan

Aikuisille tein erikseen kakun aikuiseen makuun. Lakritsi ja suklaatryffeli päätyivät täytteeseen sulassa sovussa, vaikka onnistuinkin ensin kuumentamaan sulan suklaan rakeiseksi. Raivoisa vispaaminen notkeutti suklaamassan takaisin valuvaksi ja valmis kakku ylitti kaikki itselleni asettamat odotukset. Vaikka täydellisyyttä en tavoitellutkaan, lähelle päästiin. Kakun resepti on Dr. Sugarin, mutta jaan sen nyt tässä häikäilemättä. Kun maistatte, niin tiedätte miksi.

alumiininen kakkuvuoka

Tee kakkupohja ja täytä se jo edellisenä päivänä, jotta täyte ehtii asettua ja kakkupohjasta tulee kostea. Pohja tehdään 15 cm vuokaan, jos teet isomman kakun (vuoan halkaisija 24–26 cm) tee taikina tuplana!

Suklaa-lakritsikakku (10-12 palaa)

Kakkupohja:
3 dl erikoisvehnäjauhoja
3/4 dl tummaa kaakaojauhetta
2,5 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
50g voita, sulatettuna(/ tai öljyä mikäli haluat mehevämmän pohjan)
1,5 dl turkkilaista jugurttia
3/4 dl maitoa, lämmitettynä
1 kananmuna

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele ja jauhota halkaisijaltaan 15 cm korkea kakkuvuoka. Jos käytät irtopohjavuokaa, saattaa olla hyvä idea vuorata se leivinpaperilla (pohja ja reunat erikseen). Näin moni neuvoi netissä tekemään, tuloksista en tiedä, sillä minulla oli kiinteäpohjainen vuoka. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään isoon kulhoon.

Sulata voi ja lämmitä maito mikrossa, sekoita keskenään. Lisää sitten jogurtti niiden sekaan ja viimeisenä kananmuna. Sekoita kunnolla ja lisää seos kuivien aineiden joukkoon. Käytä vispilää ja sekoita ainekset juuri ja juuri keskenään. Älä vaivaa. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa 35–45 minuutin ajan uunin tehosta riippuen. Kokeile kypsyyttä puutikulla: jos taikina tarttuu tikkuun, jatka paistamista vielä viisi minuuttia ja kokeile uudestaan. Anna kakun vetäytyä hetken, sen jälkeen sen pitäisi irrota vuoasta helposti.

valmis suklaakakkupohja

Lakritsi-suklaamousse:
150g Brunbergin sinivalkoisia suklaatryffeleitä
200g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl vispikermaa
½ dl sokeria
2 tl lakritsijauhetta

Sulata suklaatryffelit vesihauteessa. Notkista tuorejuusto. Vatkaa kerma ja sokeri yhdessä kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita hellästi joukkoon tuorejuusto. Lisää lopuksi nuolijalla joukkoon sulatettu suklaatryffeliseos, kääntele hellästi. Lisää vielä lakritsapulveria maun mukaan, voit laittaa enemmänkin kuin reseptissä lukee.

suklaatäytekakku sisältä

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kelmuta kakun paistovuoka ja laita pohjalle ensimmäinen kakkupohjalevy. Levitä sille puolet moussesta, paina päälle seuraava levy ja loput täytteestä. Paina päällimmäiseksi viimeinen levy ja käännä kelmut sen päälle. Laita kakku jääkaappiin vuoassaan ja jatka hommia seuraavana päivänä. Ota silloin kakku vuoasta, irrota kelmut ja kuorruta:

4 ½ dl tomusokeria
1 dl tummaa kaakaojauhetta
115 g voita
1 tl vaniljasokeria
½ dl vispikermaa

Vatkaa syvässä kulhossa pehmeää voita kunnes se vaalenee vähän. Lisää tomusokeri ja kaakao siivilän läpi vähän kerrallaan. Sekoita kunnolla, äläkä pelästy, jos massa tuntuu paksulta. Lisää vaniljasokeri ja kerma, vatkaa sekaisin. Jos kuorrute on vielä kuivan oloista, lisää kermaa. Vatkaa vielä minuutin verran, kunnes kuorrute on kuohkea ja valmis. Käytä kuorrutteen tasoittamiseen palettiveistä tai tavallista isoteräistä veistä. Veitsen pitäisi taipua vähän, jotta saat kuorrutteen painettua tasaisesti pintaan. Koristele suklaapaloilla ja lakritsikarkeilla.

valmis suklaatäytekakku

Kuulostaa monimutkaiselta, tiedän. Kokeile silti, sellaisena päivänä, kun sinulla on aikaa. Maku todella on kaiken vaivan arvoinen. Jos minä onnistuin, onnistut sinäkin!