Lihattoman lokakuun boltsibolognese

Uskon kohtuuteen. Olen syönyt jo pitkään kasvispainotteisesti, mutta edelleen löydän lautaseltani välillä lihaa. Kalaa valitsen melkein aina, kun sitä on tarjolla. Eväkkäät ovat vakiovieraita varsinkin viikonloppuisin, ja msc-sertifioiduilla jättikatkaravunpyrstöillä herkutellaan etenkin perjantaisin saunan jälkeen. Koska itsekin olen loppupeleissä sekasyöjä, en aio taivutella kenestäkään kasvissyöjää tai vegaania, mutta kehotan kuitenkin kainosti pitämään edes kerran viikossa kasvisruokapäivän.

boltsibolognese

Jos heviosasto ei houkuttele tai porkkanat tuntuvat pupujen ruualta, kannattaa kokeilla erilaisia lihankorvikkeita. Nyhtiksen ja Härkiksen rinnalle on nimittäin ilmaantunut sen seitsemää sorttia kasvipohjaisia valmisteita, jotka näyttävät, tuntuvat ja jopa maistuvat lihalta. Testaa vaikka kanaa muistuttavia Beanit-suikaleita tai Poutun viime viikolla lanseeraamaa lihatonta burgeripihviä Muuta.

Osallistun meneillään olevaan lihattomaan lokakuuhun, mutta teen sen omalla tavallani. Kuukausi tuo tullessaan useampia juhlia ja illallisia, joissa en voi välttämättä valita kasvisvaihtoehtoa, mutta kotitoimistolla minulla on mahdollisuus päättää mitä syön. Siksi asetankin itselleni haasteen kokata lounaaksi pelkkää vegeä. Ensimmäisenä reseptijonossa seisoo boltsibolognese.

boltsibolognese

Tutkailen tasaisin väliajoin kaupan kylmähyllyjä ja kokeilen uteliaana kaikkea uutta. Maitopohjainen mifu on minusta edelleen järjetön tuote, mutta Yosan kaurapaloihin ihastuin heti ensimaistamalta. Toissapäivänä nappasin lähikaupasta mukaani paketillisen Boltseja – siemenistä ja kaurasta valmistettuja “lihapullia”. Olin törmännyt tuotteeseen monet kerrat sekä valtakunnallisissa medioissa että kollegoideni kanavissa, ja kuullut palleroista pelkkää hyvää. Pakkohan pyöryköitä oli itsekin kokeilla.

Suurin osa viime vuosina kauppojen hyllyille ilmestyneistä vegetuotteista pohjautuu herne- tai härkäpapuproteiineihin. Boltsi on virkistävä poikkeus, sillä pyörykät koostuvat vain ja ainoastaan viljasta, siemenistä, sipulista, öljystä, siirapista ja mausteista.

boltsibolognese

Upotin pallerot bolognesekastikkeeseen ja hauduttelin niitä siellä kymmenisen minuuttia. Keitin lautasellisen tuorespastaa ja annostelin boltsibolognesen pastan päälle. Ripottelin annoksen päälle vähän sormisuolaa ja silputtua minttua ja haarukoin ääntä kohti. Boltsien rakenne on lempeän pehmeä, mutta samaan aikaan rapea, sillä siemenet rouskuvat rapsakoina hampaissa. Boltsibolognese tuntuu maistuvan myös miehelleni, joten annamme yhteistuumin yhdeksän pistettä!

Boltsibolognese kahdelle

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 porkkana
chiliä maun mukaan
2 rkl oliiviöljyä
tölkki tomaattimurskaa
loraus punaviiniä
1 rkl hunajaa
1 pkt boltsipyöryköitä
suolaa ja pippuria
(yrttejä)

Silppua sipulit ja raasta porkkana raastimen karkeimmalla terällä. Pilko chili, jos käytät tuoretta. Kuullota sipulit, porkkanaraaste ja chili oliiviöljyssä. Kaada pannulle tomaattimurska, hunaja ja loraus punaviiniä. Myös punaviinietikka käy, mutta lisää sitä maltillisesti, ettei etikka jyrää tomaatin makua. Anna porista vähintään 10 min, mitä kauemmin tomaattikastike saa tekeytyä, sitä syvemmäksi maku muuttuu. Laita pastavesi kiehumaan, lisää boltsit ja anna kastikkeen hautua vielä toiset 10 min.

boltsibolognese

Yksinkertaista, terveellistä, erinomaisen hyvää ja puolessa tunnissa valmista – jatkoon!

Kääntöpöydän brunssi – hävikkiruokaa ja villiyrttejä

Olen joskus ajatellut, että kartoittaisin ja kokeilisin kaikki Helsingin brunssit ja aamiaiskattaukset. Urakka olisi melkoinen. Todennäköisesti kävisi niin, että loppuun päästyäni joutuisin aloittamaan alusta. Helsingin ruokakulttuuri ja ravintolat ovat jatkuvassa muutoksessa ja hyvä niin.

kääntöpöydän brunssi

Sittemmin olen haudannut ajatuksen. Suorittaminen on minulla verissä, eikä brunssiprojekti olisi millään muotoa tehnyt elämää helpommaksi. Silti haluaisin istua useammin valmiiseen pöytään. Nauttia pitkään haudutetusta teestä, ammattitaidolla ja intohimolla valmistetuista annoksista, hyvästä asiakaspalvelusta, kauniista kattauksista ja kotoisesta puheensorinasta, joka kantautuu ympäröivistä pöydistä.

vanha junanvaunu

vanha veturitalli

Viikko sitten törmäsin somessa Pasilan vanhojen, punatiilisten veturitallien Kääntöpöytään. Tiesin paikan, olinhan viettänyt naapurirakennuksessa eräätkin työpaikan pikkujoulut joskus 2000-luvun alkupuolella. Monet kerrat olin päättänyt osallistua brunssille, mutta niin vaan viisi vuotta vierähti, ennen kuin aie tuli todeksi.

Herra Murphy päätti astua kuvioihin viime tingassa, sillä ilmoittautuneita oli niin vähän, että brunssi oli vaarassa peruuntua. Järjestäjät löivät kuitenkin viisaat päänsä yhteen ja ilmoittivat yhdistävänsä puolen päivän ja kello kahden kattaukset yhdeksi ruokahetkeksi, jos se vaan kaikille syömänaisille ja -miehillle sopii. Ja miksipä ei olisi sopinut.

kääntöpöydän brunssi

Niinpä viileänä kesäkuisena sunnuntaiaamuna 24 kasvisruuan ystävää kokoontui kääntöpöydän kasvihuoneen pitkän pöydän ääreen. Aurinko lämmitti katettua kasvihuonetilaa ja ilman takkia tarkeni mainiosti, vaikka ulkona lämpöasteita oli hädin tuskin kymmenen. Kasvihuoneen viljelylaareissa kasvoi yrttejä, sipulia, salaattia ja tomaattia. Vihreä ympäröi meidät.

kääntöpöydän brunssi

Kääntöpöydän brunssi tarjoillaan pöytiin, vain levitteet, leivät, lautaset, lasit ja vesipullot ovat valmiina odottamassa asiakkaita. Annokset on mitoitettu neljälle, kulhot siis kiertävät ja jokainen lusikoi lautaselleen neljäsosan siitä mitä milloinkin on tarjolla.

paistetut perunat ja rakuunadippi

munakas ja friteeratut nokkoset

Mahdollisimman suuri osa Kääntöpöydän brunssiruokien raaka-aineista on peräisin ruokakauppojen hävikistä. Eikä minkä tahansa kauppojen, vaan Hakaniemen hallin myymälöiden ja Ruohonjuuren. Ainekset ovat siis taatusti laadukkaita ja syömäkelpoisia, vaikka eivät enää edustavimmillaan ulkoisesti. Leipäpalat saattavat olla parhaat päivänsä nähneitä, mutta levitteet ja dipit paikkaavat puutteita. Valikoima ja ruokalajit vaihtelevat satokauden mukaan, eivätkä kokit itsekään välttämättä tiedä, mitä seuraavan päivän brunssi pitää sisällään.

tattaririsotto

bruschetta

Kesäkauden ensimmäisellä brunssilla tarjoiltiin hummusta, vuohenputkipestoa, smetana-kevätsipulidippiä, vihreää salaattia, raparperikimchiä, retiisi-lipstikkasalaattia, tomaattibruchettaa, paistettua kurpitsaa ja kevätsipulia, parsa-tattaririsottoa, maitohormaa ja isomaksaruohoa, paistettua perunaa ja rakuunamajoneesia sekä munakasta ja uppopaistettuja nokkosia. Brunssin lopuksi pöytiin kannettiin vielä suklaa-mesiangervokakku, joka oli koristeltu keto-orvokeilla.

raparperikimchi

Vaikka tarjolla oli käytännössä pelkkiä kasviksia, kanamunaa ja muutamia maitotuotteita, söimme itsemme kahdessa tunnissa täydelliseen ähkyyn. Tuhti suklaakakku jäi monelta muultakin puolitiehen, sillä vatsat pömpöttivät ilmankin. Yrttitee ja kahvi sen sijaan maistuivat mainiosti vielä seitsemän ruokalajin jälkeenkin. Ostimme vegesian säkissä ja saimme paljon enemmän kuin osasimme odottaa.

kääntöpöydän yrttitee

Kääntöpöydän brunssi kustantaa 20 euroa. Kääntöpöytä toimii vapaaehtoisperiaatteella ja summalla katetaan maanvuokraa sekä muita ympäristöjärjestö Dodon juoksevia kuluja, voittoa ravintolatoiminnalla ei tehdä. Rahalle saa täyden vastineen, myös ympäristö ja tunnelma ovat ainutlaatuiset. Ilmojen lämmettyä brunssi katetaan sinisen taivaan alle, raparperipuskien kupeeseen. Kotiinviemisiksi pakattiin pääkoppaan nokkosresepti. Munakkaan seuralaisena tarjoillut rapeat nokkosenlehdet saavat varmasti sijansa tässä keittiössä.

suklaa-mesiangervokakku

ps. Kääntöpöydän kaupunkiviljelmiin ja toimintaan pääsee tutustumaan Helsinki-päivänä 11.–12.6. Kahvila on auki klo 13–17 ja mahdollisuus on kokeilla mm. boulderointia ja petankin peluuta. Jos en olisi Espanjassa, olisin ehdottomasti Pasilassa.

Napostele terveellisesti – marinoitu kyssäkaali

On tammikuu ja lupausten lunastamisen aika. Joku on luvannut jättää sokerin, toinen aloittaa säännöllisen liikuntaharrastuksen, kolmas laihduttaa, neljäs viettää tipattoman tammikuun ja viides ryhtyy karkkilakkoon. Hipsterikansa hurahtaa vegaanihaasteeseen ja puolet suomalaisista konmarittaa vaatekaappiensa sisällön kirppiksille tai UFFin laatikoihin.

Kaikki kannatettavia tavoitteita, kunhan niitä ei ota liian vakavasti. Vierastan ehdotonta elämää. Ehdoton kieltäytyminen sokerista, lihasta, maidosta, eläinperäisistä tuotteista, karkista tai herkuista ylipäänsä ei saa tästä taloudesta kannatusta (allergioista ja sairauksista johtuvat valinnat ovat toinen juttu). Liputan siis kohtuuden puolesta. Kun käyttää kohtuudella ja kuuntelee miten kroppa reagoi, se riittää.

valmis naposteluannos

Kuten ehkä arvasitte, en osallistu vegaanihaasteeseen. Lihan syömistä olen kuitenkin viime vuosina vähentänyt reilusti. Ratkaisu ei ole ollut tietoinen, sillä edelleen syön ja elän mielihalujani kuunnellen, vähentyminen on tapahtunut oikeastaan itsestään sen kummemmin asiaa ajattelematta. Luettuani Ylen artikkelin ranskalaisten ruokailutapojen muutoksesta identifioin itseni fleksitaristiksi. Ruokavalioni on siis kasvispainotteinen, mutta syön kuitenkin silloin tällöin lihaa – riistaa, sisäelimiä, luomunautaa ja -lammasta.

Jos olet ottanut vegaanihaasteen vastaan tai haluat muuten keventää, aloita vaikka korvaamalla tämän illan suolaiset ja rasvaiset herkkusipsit tai suklaalevy rapean rouskuvilla kasviksilla. Kokeile marinoitua kyssäkaalia, takaan, että jäät koukkuun – hyvällä tavalla!

kokonainen kyssäkaali

Sipsien korvike – marinoitu kyssäkaali

Kokonainen kyssäkaali
Oliiviöljyä
Valkoviinietikkaa tai sitruunamehua
Suolaa
Mustapippuria

Kuori ja suikaloi kyssäkaali sopiviksi suupaloiksi. Sekoita marinadi klassisen ranskalaisen salaattikastikkeen tapaan: 1 osa happoa (viinietikkaa, sitruunaa tms.) ja 3 osaa oliiviöljyä. Rouhaise sekaan pari kierrosta mustapippuria ja suolaa suoraan myllystä. Sekoita marinadi kyssäkaalisuikaleiden joukkoon ja annan maustua vähintään tunti. Syö sellaisenaan. Meillä tätä miehen kehittelemää kaaliherkkua on jääkaapissa käytännössä joka viikko. Marinoitu kyssäkaali säilyy useamman päivän, joten koko satsia ei tarvitse syödä kerralla.

marinoitu kyssäkaali

Minä en ole moneen vuoteen tehnyt konkreettisia uudenvuodenlupauksia. Sen sijaan olen tehnyt elämänmittaisen lupauksen seurata sydämeni ääntä ja kävellä sen viitoittamaa tietä, sopivasti nautiskellen. Viime vuosina olen myös päättänyt olla vaatimatta itseltäni liikoja ja yrittää löytää jokaisesta päivästä vähintään pari positiivista asiaa. Asenne ratkaisee, se olkoon mottoni myös tälle vuodelle.