Lihattoman lokakuun boltsibolognese

Uskon kohtuuteen. Olen syönyt jo pitkään kasvispainotteisesti, mutta edelleen löydän lautaseltani välillä lihaa. Kalaa valitsen melkein aina, kun sitä on tarjolla. Eväkkäät ovat vakiovieraita varsinkin viikonloppuisin, ja msc-sertifioiduilla jättikatkaravunpyrstöillä herkutellaan etenkin perjantaisin saunan jälkeen. Koska itsekin olen loppupeleissä sekasyöjä, en aio taivutella kenestäkään kasvissyöjää tai vegaania, mutta kehotan kuitenkin kainosti pitämään edes kerran viikossa kasvisruokapäivän.

boltsibolognese

Jos heviosasto ei houkuttele tai porkkanat tuntuvat pupujen ruualta, kannattaa kokeilla erilaisia lihankorvikkeita. Nyhtiksen ja Härkiksen rinnalle on nimittäin ilmaantunut sen seitsemää sorttia kasvipohjaisia valmisteita, jotka näyttävät, tuntuvat ja jopa maistuvat lihalta. Testaa vaikka kanaa muistuttavia Beanit-suikaleita tai Poutun viime viikolla lanseeraamaa lihatonta burgeripihviä Muuta.

Osallistun meneillään olevaan lihattomaan lokakuuhun, mutta teen sen omalla tavallani. Kuukausi tuo tullessaan useampia juhlia ja illallisia, joissa en voi välttämättä valita kasvisvaihtoehtoa, mutta kotitoimistolla minulla on mahdollisuus päättää mitä syön. Siksi asetankin itselleni haasteen kokata lounaaksi pelkkää vegeä. Ensimmäisenä reseptijonossa seisoo boltsibolognese.

boltsibolognese

Tutkailen tasaisin väliajoin kaupan kylmähyllyjä ja kokeilen uteliaana kaikkea uutta. Maitopohjainen mifu on minusta edelleen järjetön tuote, mutta Yosan kaurapaloihin ihastuin heti ensimaistamalta. Toissapäivänä nappasin lähikaupasta mukaani paketillisen Boltseja – siemenistä ja kaurasta valmistettuja “lihapullia”. Olin törmännyt tuotteeseen monet kerrat sekä valtakunnallisissa medioissa että kollegoideni kanavissa, ja kuullut palleroista pelkkää hyvää. Pakkohan pyöryköitä oli itsekin kokeilla.

Suurin osa viime vuosina kauppojen hyllyille ilmestyneistä vegetuotteista pohjautuu herne- tai härkäpapuproteiineihin. Boltsi on virkistävä poikkeus, sillä pyörykät koostuvat vain ja ainoastaan viljasta, siemenistä, sipulista, öljystä, siirapista ja mausteista.

boltsibolognese

Upotin pallerot bolognesekastikkeeseen ja hauduttelin niitä siellä kymmenisen minuuttia. Keitin lautasellisen tuorespastaa ja annostelin boltsibolognesen pastan päälle. Ripottelin annoksen päälle vähän sormisuolaa ja silputtua minttua ja haarukoin ääntä kohti. Boltsien rakenne on lempeän pehmeä, mutta samaan aikaan rapea, sillä siemenet rouskuvat rapsakoina hampaissa. Boltsibolognese tuntuu maistuvan myös miehelleni, joten annamme yhteistuumin yhdeksän pistettä!

Boltsibolognese kahdelle

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 porkkana
chiliä maun mukaan
2 rkl oliiviöljyä
tölkki tomaattimurskaa
loraus punaviiniä
1 rkl hunajaa
1 pkt boltsipyöryköitä
suolaa ja pippuria
(yrttejä)

Silppua sipulit ja raasta porkkana raastimen karkeimmalla terällä. Pilko chili, jos käytät tuoretta. Kuullota sipulit, porkkanaraaste ja chili oliiviöljyssä. Kaada pannulle tomaattimurska, hunaja ja loraus punaviiniä. Myös punaviinietikka käy, mutta lisää sitä maltillisesti, ettei etikka jyrää tomaatin makua. Anna porista vähintään 10 min, mitä kauemmin tomaattikastike saa tekeytyä, sitä syvemmäksi maku muuttuu. Laita pastavesi kiehumaan, lisää boltsit ja anna kastikkeen hautua vielä toiset 10 min.

boltsibolognese

Yksinkertaista, terveellistä, erinomaisen hyvää ja puolessa tunnissa valmista – jatkoon!

Kevyempänä kesään – Bolognese ja kesäkurpitsatagliatelle

Kevään kemukauden keskellä pudistelin pölyt kirjahyllyn alle työnnetystä vaa’asta tarkoituksenani punnita käsimatkatavaroiden paino Lontoon reissua ajatellen. Tiedättehän, ensin punnituslukema ilman laukkua ja sitten laukun kanssa. Rutiinihommia. Paitsi että tällä kertaa pöyristyin. Painoin kolme kiloa enemmän kuin koskaan aikuisiällä. Toistin punnituksen kolme kertaa, mutta vaaka näytti itsepäisesti samoja numeroita.

En ole koskaan noudattanut mitään varsinaista dieettiä tai ruokavaliota. Olen tottunut siihen, että voin syödä mitä mieleni tekee ja aina ajatellut, että kroppa kyllä tietää, mitä se tarvitsee. Olen huomannut menetelmän varsin toimivaksi: ostoskorin sisältö on monipuolinen, syön sekaisin lihaa, kalaa ja runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Leivät leivotaan itse, myös ruisleipä, joten höttöviljoja harvoin suuhuni laitan ja todella tiedän mitä syön.

kesäkurpitsatagliatelle

Vaa’an sijaan seuraan oloani. Jos vointi on hyvä, virtaa riittää, liikun ja nukun riittävästi, kaikki lienee kunnossa ilman painolukemien kyttäämistäkin. Kohtuudella kaikkea, myös sokerisia herkkuja. Tällä metodilla paino on pysytellyt viimeiset 20 vuotta suurin piirtein samoissa lukemissa. Siksi yhtäkkinen kolmen kilon muutos oli järkytys. Oli pakko pysähtyä ja miettiä missä on menty mönkään.

Syyllinen löytyi harvinaisen helposti. Kuningas alkoholihan se siinä. Istui irvistellen valtaistuimella ja oli välittömästi valmis nostamaan maljan jos toisenkin. Niinpä niin. Koko kevät oli kekkeröity antaumuksella. Pitkillä illallisilla, blogitapahtumissa, vuosijuhlissa, synttäreillä, afterworkeillä, tasting-illoissa ja verkostoitumiskinkereillä. Viinilasi siellä, toinen täällä. Siideriä saunan jälkeen ja kuohuviinipullo kavereiden kesken. Niin makaa kuin petaa.

Keväällä 2016 osallistuin Motivireen järjestämään Kesäkroppa-valmennukseen. Tavoitteena oli kohottaa kuntoa ja vahvistaa voimaa ja lihaksia, ei suinkaan laihduttaa. Oheistuotteena tarjoiltiin kuitenkin myös ruokavalion keventämistä. Kaksi viikkoa vältellään sokereita, viljoja, perunaa, bataattia ja hedelmiä, sitten niitä lisätään pikkuhiljaa treenaamisen tueksi. Pannassa on tietysti myös alkoholi. Homma toimii entisen junan vessan lailla.

Olin tallettanut ohjeet läppärilleni ja pari viikkoa sitten kaivoin ne esiin. Jo viikon jälkeen painoni oli tippunut pari kiloa. Suurin osa oli varmasti nestettä, joka poistui luonnollisesti, mutta väitän, että sokerien ja viljojen vähentämisellä sekä juuresten, vihannesten ja muiden kasvisten lisäämisellä on osansa.

kesäkurpitsatagliatelle

Pastafanille ruokien suunnittelu olikin yhtäkkiä melkoisen haastavaa. Munakas maistui parin päivän ajan, sitten piti keksiä jotain muuta. Ensin löysin kaapin perältä tuotenäytteinä saadut Palmuston kikhernepastat ja sitten kaupan vihanneshyllyiltä kesäkurpitsan. Voi ja öljyt ovat sallittujen listalla alusta asti, joten, zucchini suikaleiksi ja pannulle. Miten olin saattanut unohtaa, kuinka mainiolta kesäkurpitsatagliatelle maistuukaan. Kirsikkana pasta-annoksen päällä on sen keveys. Ei lounaan jälkeen laskeutuvaa koomaa, eikä tarvetta päiväunille, mutta silti täysi ja tyytyväinen vatsa.

Kesä tulee, enkä todellakaan aio tuijottaa syömisiäni dieettilasien läpi. Vuoden kovin juhlaputki on onneksi ohi, mutta tulevaisuudessa siintävät silti kuohuviinipiknikit, terassioluet, viinilasilliset mökkilaiturilla ja sangriakannulliset Espanjassa. Joka toisen lasillisen voin kuitenkin korvata kivennäisvedellä, mocktaileilla tai vaikka raparperimehulla. Kaupassa kerään korini kukkuroilleen tuoreita, sesongissa olevia kasviksia – varhaiskaalia, avomaankurkkuja, retiisiä, raparperia. Vasta sen jälkeen jatkan matkaani ja katson mahtuuko ostoskärryyn jotain muutakin. Kuten luomunaudan lihaa bolognese-kastiketta varten.

Bolognese-kastike ja kesäkurpitsatagliatelle (neljälle)

Bolognese:
oliiviöljyä tai kylmäpuristettua rypsiöljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
chiliä maun mukaan
1 iso porkkana
400 g luomunaudan jauhelihaa tai vastaava määrä esim. härkistä
1 prk tomaattimurskaa
(1 rkl hunajaa)
loraus punaviinietikkaa
tuoreita tai kuivattuja yrttejä
suolaa
pippuria

Kesäkurpitsatagliatelle:
1 iso tai 2 pienempää kesäkurpitsaa
voita ja oliiviöljyä
suolaa
pippuria

Pilko sipuli, valkosipuli ja chili, jos käytät tuoretta tai kokonaisena kuivattua. Raasta porkkana karkeaksi raasteeksi. Kuullottele sipuleita, chiliä ja porkkanaa pannulla minuutti pari ja lisää sitten proteiini. Paista kypsäksi ja lisää tomaattimurska. Huuhtele murskapurkki desillä vettä ja lorauta vesi pannulle. Anna porista pannulla ainakin 15 min. Mitä kauemmin annat hautua, sitä syvempi maku tomaattikastikkeelle syntyy. Jos et välttele sokereita, lisää kastikkeeseen ruokalusikallinen hunajaa. Sekoita joukkoon myös punaviinietikka, punaviinikin käy. Lisää yrttejä makusi mukaan, minä heilautin kuivattuja yrttejä purkista, jossa luki poikakäsialalla ”yllätysyrttisekoitus”.

Suikaloi kastikeen poristessa kesäkurpitsa juustohöylällä, kuorimaveitsellä tai kuten minä, tupperwaren kätevällä kuorijalla. Älä suotta hämmenny, vaikka suikaleita tulee suunnaton vuori, pannulla ne painuvat kasaan. Sulata pannulla tai isossa kattilassa voi, lisää öljy ja pyörittele suikaleita siinä pari minuuttia. Älä päästä liian lötköiksi, jotta tagliatellessa säilyy purutuntuma. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta syvälle lautaselle keoksi ja lusikoi päälle bolognesea. Voin vakuuttaa, että teet ruokaa toistekin.

kesäkurpitsatagliatelle

ps. Suhteestani alkoholiin ja suomalaiseen juomakulttuuriin kirjoitan myöhemmin lisää. Aihe on muhinut aromipesässä jo parin vuoden ajan, liimattiinhan otsaani suurkuluttajan leima heti ensimmäisistä ensitreffi-jaksoista lähtien.