Pientä sunnuntailuksusta: sitruunaiset rahkavohvelit

Olen lopettanut päivien laskemisen. Luen uutisia enää muutaman kerran päivässä ja yritän keskittyä kaikkeen muuhun. Kuten pitkiin yöuniin ja hitaisiin aamuihin.

Normaaliarkea ei enää ole, joten arkiaamiaisetkin ovat toistaiseksi historiaa. Nopeasti hotkaistun jugurtin sijaan saatan kaataa lasiin tuoremehua ja istua puoli tuntia kirjan ääressä teemuki pöydällä höyryten. Sulatan pakastimesta marjoja ja herkuttelen hedelmillä. Keitän kuuden minuutin kananmunia, ladon miehen leipoman hapanjuurileivän päälle tomaattisiivuja ja rouhaisen päälle kuivattuja valkosipulilastuja.

rahkavohvelit

Jos oikein innostun, haudutan kattilallisen puuroa, paistan rahkalettuja tai kuten lauantaiaamuna, rahkavohveleita. Mökille ostettu vohvelirauta kaivettiin yläkaapin perukoilta ja iskettiin ensimmäistä kertaa kiinni kotikeittiön pistorasiaan. Vohvelitaikinan perusohjeen nappasin Sydänmerkin sivuilta, ja maustoin sitä sopivasti sitruunalla. Mies kehotti lisäämään taikinaan myös vähän ylijäänyttä hapanjuurta ja minähän tein työtä käskettyä.

Voi olla, että rahkavohvelit hieman ehtivät jäähtyä, kun riensin kuvaamaan kasaa olohuoneen ikkunan alle, mutta siihen on ehditty onneksi tässä taloudessa jo tottua. Päälle pilkoin lähikaupasta löytynyttä pitayaa eli lohikäärmehedelmää ja mökkimetsästä loppukesästä kerättyjä villivadelmia. Pienen penkomisen jälkeen pakastimen alalokeron uumenista löytyi pieni paketti vaniljajäätelöä, joten se sai kunnian kruunata lauantain vohveliaamiaisen.

rahkavohvelit

Jos et tykkää sitruunasta, sen voi jättää hyvin poiskin. Taikinan voi notkistaa tarvittaessa mieleisellä mehulla tai vaikka kaurajuomalla. Aineksia kannattaa siis soveltaa oman maun mukaisiksi. Sitten vohvelihommiin!

Sitruunaiset rahkavohvelit

200 g rahkaa
3 munaa
3 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
n. 3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
(1 rkl jämäjuurta)
n. 1/2 dl appelsiinimehua
Puolen sitruunan mehu (ja kuori)
3 rkl rypsiöljyä

Riko kulhoon kolme munaa. Lisää rahka, sokeri ja suola. Sekoita hyvin, ja purista joukkoon puolen sitruunan mehu. Jos haluat oikein sitruunaiset rahkavohvelit, raasta mukaan myös puolen sitruunan kuori. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe ja sotke ne taikinaan. Jos jääkaapissasi on jämäjuurta, voit sekoittaa joukkoon sitäkin reilun ruokalusikallisen verran. Notkista taikina sopivaksi appelsiinimehulla ja rypsiöljyllä.

Anna taikinan turvota puolisen tuntia, ja pilko sillä aikaa tarjolle hedelmiä tai sulata pakastimesta rasiallinen marjoja.

Paista vohvelit kullanruskeiksi ja ripottele päälle vähän sokeria. Tarjoile lämpiminä marjojen, hedelmien, jäätelön tai vaikka kermavaahdon kanssa.

rahkavohvelit

Nauti hitaasta aamusta ja unohda hetkeksi korona. Maanantaikin voi olla sunnuntai, kun aamun aloittaa rahkavohveleilla!

Uunissa kuivattu pihlajanmarjarouhe – valloittava vitamiinipommi

Katso ulos ikkunasta, näkyykö pihalla puuta, joka notkuu marjoja punaisenaan? Pihan pihlajapuu on juuri nyt täynnä runsaasti C- ja E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia, magnesiumia ja vatsalle elintärkeitä kuituja. Kansanperinteessä lähipuiston puissa notkuvia pihlajanmarjoja on käytetty lääkkeenä kihtiin, korkeaan kuumeeseen, nivelreumaan kuin kovaan vatsaankin. Siinä on jo yli kymmenen hyvää syytä ottaa kori kainaloon tai muovipussi pusakan taskuun ja happihypellä lähimmän punamarjaisen puun luo.

pirteä pihlajanmarjarouhe

Pihlajanmarjarouhe on helppo tapa lisätä vitamiineja päivän ensimmäiseen ateriaan. Se valmistuu melkein huomaamatta yhden etätyöpäivän tai laiskan sunnuntain aikana. Kerää koppaasi reilusti terttuja, sillä litrasta tuoreita pihlajanmarjoja tulee kuivuessaan vain kaksi pientä purkillista pihlajanmarjarouhetta.

Pihlajanmarjat kannattaa pestä huolella etenkin, jos keräät ne metsästä läheltä kaupunkiympäristöä. Vähintäänkin lähipuistosta kerätyt oranssit aarteet on hyvä huuhdella. Ihan tien vierestä marjoja ei kuitenkaan kannata kerätä, kuten ei mitään muutakaan syötäväksi tarkoitettua.

pirteä pihlajanmarjarouhe

Jos et minun laillani omista erillistä kuivuria, voit käyttää marjojen kuivaamiseen tavallista uunia. Lämmitä se 50 asteeseen, ja käytä kiertoilmaa, jos sellainen toiminto laitteestasi löytyy. Uunissa marjojen happo heikkenee ja maku pehmenee. Kannattaa siis kokeilla, vaikka tuoreet pihlajanmarjat saisivatkin suun irveeseen.

Nypi marjat irti ja soseuta ne blenderillä tai sauvasekoittimella. Levitä sose tasaisesti ohueksi kerrokseksi leivinpaperille ja lykkää koko komeus uuniin ritilän päälle. Sulje uunin luukku niin, että sujautat uunin ja luukun väliin puulastan tai vastaavan välineen, jotta kosteus pääsee vapaasti haihtumaan, eikä jää uuniin sisälle.

pirteä pihlajanmarjarouhe

Kuivaaminen vaatii kärsivällisyyttä. Lämpötilaa nostamalla kuivaaminen ei edisty, sillä korkeammassa lämmössä sose alkaa kiehua. Oikotietä onneen ei tässä puuhassa siis ole olemassa. Anna uunin pöhistä 3-4 tuntia, ja ota sitten jo hyvän matkaa kuivunut marjasose ulos uunista. Irrota sose leivinpaperista ja revi sitä vähän pienemmiksi paloiksi. Jatka kuivaamista vielä 2-3 tuntia, kunnes marjat eivät enää tunnu kosteilta käsissä.

Kun marjasose on kuivunut kaada se blenderiin tai syvempään kulhoon ja surauta rouheeksi. Jos käytät sauvasekoitinta, eikä kaappiesi kätköissä ole sille suunniteltua astiaa, suosittelen askartelemaan pahvista pyörylän, jonka keskellä on sauvasekoittimelle sopiva aukko. Kun asetat pahvipyörylän kulhon päälle, ei pihlajanmarjarouhe lentele pitkin pöytiä ja lattioita, kuten minulle kävi.

pirteä pihlajanmarjarouhe

Purkita tai pussista pihlajanmarjarouhe tiiviisiin ja puhtaisiin purkkeihin, ja lisää lusikallinen tai kaksi puuron, viilin, jugurtin, rahkan tai vaikka smoothien joukkoon. Parasta pitkään aikaan – kiitos inspiraatiosta Strömsö!

Kvarnbo Gästhem – ainutlaatuinen aamiaismajoitus Ahvenanmaalla

Kaupallinen yhteistyö: Visit Åland & Kvarnbo Gästhem

Ensin ajan epähuomiossa ohi. Pieni musta Kvarnbo Gästhem -kyltti jää huomaamatta, kun katse kiinnittyy vanhan punaisen talon rakennustyömaahan. Kirkon kohdalla vilkaisen navigaattoria, huomaan erheeni ja käännyn takaisin. Parkkeeraan mustan menopelini isännän lava-auton viereen ja avaan takaluukun. Perässävedettävän laukun renkaat eivät hiekkatiellä ole parhaimmillaan, ja pikkukivien jumittama pyörä jättävät jälkeensä melkoisen uran.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Kopistelen sisään 140-vuotiaaseen huvilaan. Hirret huokuvat historiaa, seinät kätkevät sisäänsä tuhansia tarinoita ja menneisyys muistuttaa itsestään jokaisella narahtavalla askeleella. Rakastan pieteetillä kunnostettua puuidylliä jo nyt, vaikka olen viettänyt sen katon alla vasta muutaman minuutin. Kvarnbo Gästhemin isäntä Martin Cromwell-Morgan ottaa minut lämpimästi vastaan ja tarjoutuu kantamaan laukkuni yläkerran huoneeseen numero 9. Martin puhuu ruotsia, jota ymmärrän hyvin, mutta omat sanani ovat ruosteesta jäykkinä, joten vastaan kolmannella kotimaisella ja vakuutan, että jaksan raahata kapsäkkini itsekin.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Sinisen huoneen ikkunassa on pitsiverhot, joiden lomasta auringon valo laskeutuu pehmeänä lautalattialle. En ihmettele ollenkaan, kun kuulen, että eräs ahvenanmaalainen kirjailija on hämyisen huoneen vakiovieras. Hän palaa joka vuosi kirjoittamaan pöydän ääreen, jota verhoaa käsin virkattu pitsiliina. Kalusteet ovat autenttisen vanhoja, vain lipaston päälle aseteltu vedenkeitin sekä kylpyhuoneen moderni suihkukoppi ja posliinipytty kielivät 2000-luvusta.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Ennen kuin nykyiset omistajat Ella Grüssner Cromwell-Morgan ja Martin Cromwell-Morgan ottivat kartanomiljöön haltuun, ehti talo seistä tyhjillään kymmeniä vuosia. Sen pystytti Oskar Bomanson, jämpti ja säntillinen liikemies ja maanviljelijä, joka valitsi jokaisen rakennusta varten kaadettavan puun itse. Silloin täydellisyyden tavoittelua ja millien mittaamista on saatettu katsoa pitkään, mutta 2000-luvun alussa, kun ränsistynyttä rakennusta ryhdyttiin remontoimaan, nousi herran tarkka luonne arvoon arvaamattomaan. Edes ammattilaiset eivät koskaan ennen ollet tavanneet yhtä vaaterissa pysynyttä pytinkiä.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Bomanson perusti pohjoissiipeen Ahvenanmaan ensimmäisen pankin ja pyöritti samassa talossa postikonttoria. Hänen maillaan kukoisti myös menestynyt kauppapuutarha ja rantaan, jonne on muutama sata metriä, hän rakensi varustamon. Aikamoinen monitoimimies! 1900-luvun alkupuolella yksi neljästä pojasta, Gunnar, otti tilan haltuunsa vaimonsa Naimin kanssa. Naimi avasi 540-neliöisen kartanon ovet vieraille ja emännöi pensionaattia vuosina 1920–1967. Ole Bomanson, yksi pariskunnan pojista jäi asumaan taloon perheensä kanssa, mutta hekin muuttivat toisaalle 70-luvulla. Rakennus jäi tyhjilleen ja alkoi rapistua.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Eivät Ella ja Martinkaan alun perin aikoneeet ostaa käytännössä purkutuomion saanutta kiinteistöä omakseen. Heillä oli kiikarissa suvun toinen huvila, joka sijaitsee kivenheiton päässä kirkon toisella puolen, ja josta on merinäköala. Ellan isoisoäidin rakkaus saksalaiseen sotilaaseen kuitenkin heitti järkälemäisiä kapuloita rattaisiin. Kun Saksa hävisi sodan, tontti huviloineen siirtyi Venäjän omistukseen, eikä itänaapuri edelleenkään ole luopunut omistusoikeudestaan. Kylillä puhutaan leikkisästi Putinin kesämökistä, jota ajan hammas kohdellut huonosti. Kaikki ikkunat ovat rikki, ovet ontuvat saranoiltaan ja nurkat ovat osittain romahtaneet vanhuuttaan. Vaikka sodan päättymisestä on yli 70 vuotta, taistelu tontista jatkuu edelleen. Suku ei luovuta.

putinin mökki

Varavaihtoehto ei onneksi ollut hullumpi sekään. Paitsi jos ystäviltä ja sukulaisilta kysytään, sillä he eivät varsinaisesti innosta hihkuneet hankinnasta kuullessaan. Urakka näytti mahdottomalta. Ella ja Martin näkivät kuitenkin kolmekymmentä vuotta rauhassa rapistuneen autiotalon kauneuden sen sisälle kerääntyneen kaatopaikkajätteenkin läpi. Hirret olivat kaikesta huolimatta hyvässä kunnossa ja talon runko täysin käyttökelpoinen. Vintiltä löytyi arvohuonekaluja ja alkuperäisiä tapettirullia – voin hyvin kuvitella, kuinka tuoreet omistajat näkivät sielujensa silmin rakennuksen alkuperäisen loiston ja kunnostuksen tuoman tunnelman. Oli vain ryhdyttävä töihin.

kvarnbo gästhem

Remontti kesti neljä pitkää vuotta. Sitä tehtiin hartiavoimin sähköinsinöörin tutkinnon suorittaneen ja käsistään kätevän Martinin johdolla. Gunnarin poika, Ole Bomanson istui usein remontoitavan tilan nurkassa ja antoi ohjeita suvun vanhimman asiantuntemuksella. Kunnostetussa salissa on juhlittu niin Olen kristallihääpäivää, 85-vuotissyntymäpäiviä kuin hänen hautajaisiakin. Häkellyn kuulemistani tarinoista, ja ne ovat alkaneet kietoa minua tiukasti pikkusormensa ympärille. Kvarnbo Gästhem taitaa valloittaa sydämeni kertarysäyksellä.

kvarnbo gästhem

Kvarnbo Gästhem avattiin vuonna 2005, jolloin valmiiksi oli saatu talon ensimmäinen kerros. Sommelieriksi ja kokiksi kouluttautunut (ja YLEn Strömsöstäkin viiniasiantuntijana tunnetuksi tullut) Ella järjesti salissa viinitastingiä ja illallisia, Martin esitteli mielellään talliinsa kertyneitä, kunnostettuja kaksi- ja nelipyöräisiä ajopelejä. Tänä päivänä huoneita on kahdessa kerroksessa, jokainen on sisustettu omanlaisekseen. Pihalta löytyy grillauspaikka, sauna ja pieni punainen tupa, johon renoveerataan parhaillaan kahvilaa ja viinitupaa.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Salissa syödään Ahvenanmaan parasta aamiaista. Myönnettäköön, että muualla en ole aamupalaa syönyt, mutta tämän paremmaksi on vaikea panna. Kun laskeudun ensimmäisenä aamuna rappuset unenpöpperössä alas ja seisahdun kauniisti katetun aamiaishuoneen kynnykselle, täytyy minun hieraista silmiäni useampaan otteeseen. Takkatuli humisee, kynttilät palavat ja eteerinen naisääni laulaa radiossa. Askel hidastuu ja pehmenee, tunnelma rauhoittaa kierroksilla käyvän mielen.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Kaikki on paikallista tomaateista, juustosta, jugurtista ja maidosta lähtien. Leikkelelautanen on koottu naapurikylien maatiloilta, ahvenanmaalainen pannukakku paistettu isoäidin reseptillä ja hillot keitelty itse. Irtoteetä on tarjolla kymmeniä eri laatuja ja mustaherukkamehu maistuu mummolalta.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Istun aamiaissalin antiikkiseen pöytään ja humahdan sellaiseen onnellisuuden tilaan, jota en ole pitkiin aikoihin kokenut. Edellisiltana nautituilla viineillä saattaa olla osuutta asiaan, mutta jokin kokemuksessa joka tapauksessa koskettaa ja syvältä. Kuin olisin astunut läpi aikaikkunan vähintään 60 vuotta taaksepäin. Joudun pinnistelemään, jotten puhkeaisi onnenkyyneliin.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Kun kuulen tarinan taustalla soivan musiikin takana, ymmärrän paremmin, miksi herkistyn. Laulaja on Ellan sisko Johanna Grüssner, joka on oman artistiuransa ohella äänittänyt levyllisen setänsä säveltämiä kappaleita yllätykseksi tämän syntymäpäiville. Visor öar skär -levyn kappaleet ovat maanneet vuosikausia pöytälaatikossa sedän ahertaessa päivätyössään opettajana. Syystä, jota en pysty itsekään tarkemmin erittelemään, laulut ja niihin liittyvä tarina liikauttavat jotain sisälläni.

kvarnbo gästhem

Kvarnbo Gästhem tarjoilee aamiaisen, joka jättää jäljen. Lähetän miehelle viestin, ja näen meidät jo istuvan ikkunapöydässä kesän valon siivilöityessä ohuiden pitsiverhojen läpi. Ikkunasta näkyy yksi Ahvenanmaan vanhimmista kivikirkoista, keskiaikainen Pyhän Marian kirkko, joka on rakennettu 1200-luvulla. Salin seinältä meitä tarkkailee Oskar Bomanson, ja jos oikein tarkkaan katsoo, voin nähdä hänen nyökkäävän päätään hyväksyvästi.

munken kissa

Hyväntahtoinen herra on nähty useaan otteeseen myös yhdessä yläkerran huoneista. Onpahan hänet bongattu pihamaallakin kulkemassa keppiinsä nojaten. Yleensä pelkään kummituksia ja vanhoja taloja, sillä mielikuvitukseni saattaa pitää minut hereillä aamuyöhön ja hypäyttää sydämen kurkkuun pienimmästäkin rasahduksesta. Kvarnbo Gästhemin katon alla tunnelma on kuitenkin rauhallinen ja hyvä, ja oloni on kolmen päivän vierailun päätteeksi levollinen. Olen löytänyt helmen, joka ei ihan pian unohdu. Kiitos vieraanvaraisuudesta Ella ja Martin, ja ensi kertaan!

kvarnbo gästhem viinitupa

kvarnbo gästhem munken kissa

Kvarnbo Gästhem on avoinna pääsiäisestä suurin piirtein syyskuuhun. Viinitupa ja kahvila avataan ennakkotietojen mukaan kesällä 2020. Sitä ennen syömään voi polkaista majatalon tarjoamalla mummopyörällä vaikkapa Kastelholman linnan kupeessa sijaitsevaan, Strömsö-kokin Micken Smakbyn-ravintolaan. Kvarnbossa on harmaakivikirkon lisäksi myös uimaranta sekä viikinkikylä, ja parin kilometrin päässä kohoaa Ahvenanmaan suurin muinaislinna. Tekemistä ja näkemistä siis löytyy. Vaihtoehtoisesti voi vain nauttia kesästä istuskellen vihreän varjostamassa pergolassa, loikoilla auringossa, sulkea silmät ja kuunnella kuinka 140-vuotias talo hengittää.