Mökki talviteloille – näin se käy!

Sinne se nyt jäi, pieni punainen mökki talviteloille. Odottamaan ensilunta ja pakkasöitä, joina järven pinta peittyy ensin ohueen riitteeseen, sitten vähitellen jäähän, joka kerros kerrokselta kasvaa kantavaksi. Piha paljaaksi haravoituna, rännit puhdistettuina ja sadevesisaavit nurinpäin kiepautettuina. Tupaan sentään jätettiin peruslämpö pyöräyttämällä sähköpatterien termostaatit pohjalukemiin. Palaamme viimeistään vuoden vaihteessa. Viidestä asteesta tuvan lämpö nousee viiteentoista parissa tunnissa.

mökki talviteloille

Joka syksy joudumme pohtimaan pitkään, mitä kaikkea pitikään muistaa. Kun viimeinen lounas mökkipihalla on untuvatakkeihin kääriytyneinä syöty, tartumme toimeen – tai tarttuisimme, jos tietäisimme mistä aloittaa. Edellisen vuoden muistilistaa ei löydy mistään, joten rustaamme uuden vain kadottaaksemme sen taas talven aikana. Seuraavalla kerralla en aio enää etsiskellä listaa mökkikirjan välistä tai muiden lippulappusten joukosta, sillä nyt hela hoito tallennetaan tähän osoitteeseen. Blogiin, josta muillakin on mahdollisuus siitä hyötyä. Jos kesämökkisi on veden äärellä, pihalla on pieni puutarha tai kasvihuone, ja sisällä sähköt, mutta vesi kulkee sisään kantaen, tämä muistilista on sinua varten. Mökki talviteloille – näin se käy!

mökki talviteloille

Huomioithan listaa lukiessasi, että jokainen mökki on erilainen, joten tämäkään luettelo ei missään määrin ole täydellinen. Tapoja on monia ja toteuttajia monenlaisia. Mikä meidän mökillä on tarpeellista, ei välttämättä ole ollenkaan olennaista teidän tuvassanne. Tee siis kuten parhaaksi näet ja toimivaksi olet todennut.

Mökki talviteloille – nosta laituri ja siivoa soutuvene

Selvitä, kestääkö laituri paikallaan talven yli. Jos laituri kelluu rannassa ponttoonien varassa, on se kylmänä talvena jäiden armoilla ja vaarassa rikkoutua tai kellua omille teilleen. Vedä siis laituri kuivalle maalle. Laiturihommat kannattaa hoitaa ennen kuin vedet viilenevät syksyisiin lukemiin, varsinkin jo maalle vetäminen tarkoittaa järvessä kahlaamista.

Meidän mökkirannan tänä kesänä rakennettu laituri liukuu maihin kevyesti kahdessa osassa, tai oikeastaan kuudessa, sillä viisas puolisoni nikkaroi laiturin kannen neljästä elementistä, jotka irrotetaan ennen maihin nostoa. Näin varsinainen runko kevenee ja sen jaksaa vetää kuivalle maalle yksinkin. Muista vetää laituri tarpeeksi kauas rantaviivasta, sillä jäät saattavat nousta talven mittaan yllättävän korkealle ja tehdä tuhojaan sielläkin, missä et ehkä osaisi edes kuvitella.

mökki talviteloille

Puhdista soutuvene syksyn pudottamista lehdistä. Pese paatti sisältä ja ulkoa, tyrkkää airot talteen vajaan tai ripusta ne vaikka mökin ulkoseinälle ja käännä vene ylösalaisin riittävän kauaksi rantaviivasta.

Mökki talviteloille – puuhastelua pihamaalla

Harjaa katto ja rännit puhtaaksi lehdistä ja neulasista. Varmista, ettei syöksytorvissa ole tukoksia ja tarkista samalla, että kattorakenteet ovat muutenkin kunnossa. Muista turvaköysi, jos kiipeät katolle. Kattopelteihin liiskaantuneet lehdet osaavat yllättää ja jalka voi livetä ennen kuin ehdit kirosanaa sanoa. Tyhjennä samaan syssyyn sadevesisaavit ja käännä ne ylösalaisin.

mökki talviteloille

Kanna pihakalusteet suojaan kosteudelta, lumelta ja jäältä. Tarkista kaipaavatko kalusteet öljyä tai muuta kunnostusta ja kirjoita mahdolliset puutteet muistiin kevättä varten. Katsasta myös terassien ja muiden pihan puurakenteiden kunto. Jos jätät mökin talviteloille lämpimien kelien aikaan, voit toki hoitaa öljyämisen ja muut huoltotoimenpiteet myös mökkikauden päätteeksi.

Siirrä klapit, puutavara ja muu mahdollinen rakennusmateriaali suojaan säältä. Viritä parrukasojen päälle kunnon pressu, kanna kesäkauden aikana kuivuneet klapikasat puuliiteriin ja huolla työkalut ja suojaa ne kosteudelta. Haravoi irtolehdet ainakin kulkuväyliltä ja hyödynnä ne puutarhassa monivuotisten istutusten ja kukkapenkkien talvisuojana.

mökki talviteloille

Puhdista pihan linnunpöntöt, jotta ne ovat valmiina, kun muuttolinnut saapuvat seuraavana keväänä pesäpuuhiin. Jos ehdit, rakenna pari uutta pönttöä ja harkitse myös lepakkopönttöjen nikkarointia. Pikkulinnut ja pimeällä pyrähtelevät yöeläjät pitävät pihan ötökkakannan kurissa ja tuovat eloa ja iloa mökkiarkeen.

Mökki talviteloille – siivoa, tyhjennä ja kierrätä

Siivoa mökin ja aitan sisätilat ja sulje kaikki syötävä kannellisiin purkkeihin tai tiiviisiin laatikoihin. Mökkikausi on mukavampi aloittaa puhtaalta pöydältä, eivätkä hiiretkään pääse herkuttelemaan talven aikana lattialle tai leikkuulaudalle unohtuneilla leivänmuruilla. Jos mökissäsi ei ole talvella lämpöasteita, muista kantaa pois myös elintarvikkeet, jotka pilaantuvat pakkasessa tai laajentuessaan poksauttavat purkin tai pullon rikki.

mökki talviteloille

Ripusta peitot ja muut petivaatteet ilmavasti katonrajaan tai nosta parvelle suojaan mahdollisilta jyrsijävierailta. Monet nostavat patjat pystyasentoon ja vievät peitot ja tyynyt pesuun kaupunkikotiin. Me jätämme mökille puhtaita pyyhkeitä ja lakanoita kevään ensimmäistä mökkeilykertaa varten.

Tyhjennä tuhkat tulipesistä ja jätä pellit talveksi jos ei kokonaan auki niin ainakin raolleen. Sama koskee ilmanvaihtoräppänöitä. Kuiva pakkasilma tekee mökille hyvää.

Humpsauta huussin sisältö jälkikompostiin ja siirrä kuivikkeet sisätiloihin, jotta kuiviketta ei tarvitse aikaisin keväällä kaapia jäätyneen astian pohjalta.

Kuuraa sauna puhtaaksi ja tyhjennä kiukaan vesisäiliö, jotta se ei jäädy talven aikana. Jos pesuvesi nousee saunalle pumpulla, tyhjennä pumppu letkuineen ja sulje hanat.

Vie lasit, lehdet, pullot ja kesän aikana kerääntyneet metallit keräykseen. Käy läpi verstas, vaja ja varasto ja siirrä maalit ynnä muut lämpimässä säilytettävät kemikaalit sisälle tai jos mökkiin ei jää peruslämpöä, pakkaa ne mukaan kaupunkiin.

Mökki talviteloille – kuopsuta kasvihuone ja puunaa puutarha

Kuopsuta kasvimaa talvikuntoon. Kerää kasvihuoneesta viimeiset kurkut, tomaatit, paprikat ja chilit sisälle kypsymään. Vihreätkin tomaatit kypsyvät huoneenlämmössä muutamassa viikossa. Voit halutessasi jouduttaa tomaattien punastumista levittämällä ne etyleenipitoisten hedelmien kuten omenien välittömään läheisyyteen. Kerää juurekset, lehtikaalit ja muut myöhäiset lajikkeet talteen myös kasvimaalta tai viljelylaatikoista.

mökki talviteloille

Kompostoi kasvien varret, kuuraa kasvihuone sisältä, sirottele mullan päälle syyslannoitetta ja käännä maa valmiiksi kevättä varten. Leikkaa marjapensaista maassa lojuvat ja muuten tiensä päähän tulleet vanhimmat oksat, jotta pensas jaksaa seuraavana vuonna puskea uutta kasvua.

Siirrä monivuotiset yrtit, kuten timjami, oregano, ruohosipuli ja minttu ruukuista talvehtimaan kasvimaalle tai viljelylaatikoihin. Pese ruukut puhtaaksi ja kasaa varastoon valmiiksi seuraavaa kesää varten.

Istuta tulppaanit, krookukset, narsissit ja muut kukkasipulit. Sijoita sipulit kuohkeaan multaan niin, että sipulin päällä on kaksinkertainen määrä maata sipulin kokoon nähden. Sipulikukat voi hyvin kylvää kylmään maahan, kunhan ne alkuvaiheessa suojaa esimerkiksi haravoiduilla lehdillä ensimmäisten pakkasten varalta.

mökki talviteloille

Kuten huomaat, tekemistä on paljon. Kaikkea ei kannata jättää lähtöpäivälle, paitsi jos pystyt multiploitumaan tai sinulla on talkooporukka ja useampia apukäsiä. Jaa siis puuhat useammalle päivälle tai parille viikonlopulle, tai etene listalla vähän kerrallaan. Kun kaikki on kunnossa, voitkin jäädä odottelemaan seuraavaa mökkikautta rauhallisin mielin. Olisipa jo kevät!

Monipaikkainen mökkiläinen tässä terve!

Kaupallinen yhteistyö: Laiturilla

Jos minulle olisi vuonna 2016  ennustettu, että vietän viiden vuoden kuluttua puolet vuodesta Etelä-Savossa, olisin todennäköisesti purskahtanut nauruun. Minäkö muka? Minä, joka palvon pääkaupunkiseudun tarjoamia kulttuurielämyksiä, monipuolisia palveluja ja erikoisliikkeitä? Minä, joka rakastan ravintoloiden valkoisia pöytäliinoja, trendikkäitä kahviloita ja naapurikortteleihin putkahtavia uusia baareja? Olisin pyöritellyt kiivaasti päätäni ja väittänyt kivenkovaan, että kaupungissa asumisen mukavuuksista ja mahdollisuuksista en tule luopumaan koskaan. Kuinka väärässä vielä viisi vuotta sitten olinkaan!

monipaikkainen mökkeilijä laiturilla

Asuin tyytyväisenä kävelymatkan päässä keskustasta, uudessa kaupunginosassa, joka kasvoi ja kehittyi. Haaveilin kyllä mökkeilystä, kesälomapäivistä järven rannalla, laiturilla lekottelusta ja omasta rauhasta, mutta nautin täysillä myös kesäisestä Helsingistä, urbaanista ympäristöstä, terassien tarjoiluista, kiinnostavista tapahtumista ja puistopiknikeistä ystävien kesken. En mitenkään, en villeimmissä unelmissakaan, osannut odottaa, että päätyisin pian kolmen ja puolen tunnin ajomatkan päähän Etelä-Savoon – ja viettäisin siellä kaiken mahdollisen ajan aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Niin kuitenkin kävi ja olen onnellisempi kuin koskaan!

Etätöissä mökillä ympäri vuoden

Olimme tietämättämme edelläkävijöitä. Jätimme tarjouksen punaisesta tuvasta helmikuussa 2020 ja kaupat vahvistettiin huhtikuun puolella. Sillä välin maailma oli mennyt sekaisin. Pandemiaksi äitynyt epidemia tuli jäädäkseen ja ihmiset alkoivat kaivata tilaa ympärilleen. Mökkimarkkinat kiehuivat kuumana, hinnat nousivat ja kuivanmaan mummonmökitkin alkoivat tehdä kauppansa. Kun valtakunnallinen etätyösuositus astui voimaan, me suuntasimme välittömästi mökkimaisemiin, kuten tuhannet muutkin suomalaisperheet.

Ensin istuimme molemmin puolin pirtinpöytää. Sitten puoliso rakensi työpisteen Tori.fi:stä löytyneen astiakaapin päälle. Oikea korkeus löytyi palapelilaatikkoja kasaamalla, hiirimattona toimi leikkuulauta. Ikkunasta aukesi järvenselkä ja vain kahdenkymmenen askeleen päässä “kotiovesta” oli laituri, jolla lötkötellä. Pihapönttöihin muutti tiaisia ja sieppoja, rantavedessä molskivat hauet ja käkkyrämäntyjen oksilla vilistivät oravat. Mökin maisemakonttori oli vertaansa vailla – ja mikä parasta, kun läppäri työpäivän päätteeksi sulkeutui, oli puhdas luonto heti oven takana.

monipaikkainen mökkeilijä laiturilla

monipaikkainen mökkeilijä laiturilla

Työt sujuivat tehokkaammin kuin kotona. Mökkimaisema tasasi sykettä ja hidasti rytmiä. Pikainen pyrähdys järvessä virkisti ja töiden jälkeen lämpeni puusauna. Tontilla kasvoi mustikkaa, puolukkaa, vadelmaa ja liuta erilaisia sieniä. Töitä pakerrettiin mobiiliyhteyden varassa. Korkealle kohoavat kalliot blokkasivat signaalin välillä turhankin tehokkaasti ja aluksi roikkuminen verkkopalavereissa samanaikaisesti oli haastavaa. Operaattoria vaihtamalla yhteys onneksi parani hieman, eikä palaverien aikatauluja tarvinnut enää sopia yhdessä. Koneet kannettiin milloin laiturille, milloin terassille aurinkovarjon alle. Töitä on tehty mökin portailla istuen, riippumatossa pötkötellen ja jopa kannon nokassa mustikoita välipalaksi napsien.

monipaikkainen mökkiläinen laiturilla

monipaikkainen mökkiläinen laiturilla

Kesäloma tuli ja meni. Piipahdimme välillä sukujuhlissa Helsingissä ja maakuntamatkalla anoppilassa. Rakensimme uuden kasvihuoneen ja viljelylaatikot, maalasimme aitan ja saunakamarin seinät. Syksy teki tuloaan, mutta paluu kaupunkiin ei houkutellut. Päätimme jäädä vielä vähintään viikoksi. Se venyi kahdeksi ja lopulta kuudeksi. Palasimme kaupunkikotiin vasta lokakuun puolella. Vielä senkin jälkeen ajoimme mökille viikoksi silloin ja toiseksi tällöin. Marraskuussa etätöitä tehtiin hämärän hyssyssä, kynttilöitä poltellen. Jouluna peseydyimme hangessa, ettei saunan poistoputki jäätyisi paukkupakkasissa. Maaliskuussa heräsimme aikaisin, teimme pari tuntia töitä ja lähdimme hiihtolenkille. Sorvin ääreen ehti illemmallakin. Paluuta entiseen ei enää ollut, ja tänä vuonna kuvio toistui lähes samankaltaisena. Etätyöstä oli tullut rutiini ja meistä aidosti monipaikkaisia.

Kirjastosta kirpparille ja mansikkatilalta torikojuille – mökkipaikkakunnan palvelut kovassa käytössä

Löysimme nopeasti paikalliset palvelut. Peräti kaksi kauppaa sijaitsi alle 10 kilometrin päässä – se tuntui luksukselta, vaikka kaupungissa asuimme käytännössä lähikaupan yläkerrassa ja 200 metrin päässä sijaitsi suurempi kauppakeskus. Ostimme paikalliselta pyöränkorjaajalta fillarit, joilla huristelimme kauppaan ja takaisin. Ihastuimme paikkakunnan tuotteisiin ja lähiruokaan: kotileipomon pulliin ja ruisleipiin, lähituottajan kananmuniin, mansikkatilan luomumarjoihin, paikallisen ravintolan valmistamiin vihiksiin ja lammastilan villalankoihin. Vain tuoretta kalaa olemme jääneet uudesta asuinpaikasta kaipaamaan, sillä ainakaan vielä kalaonni ei ole ollut mökkijärvellä satunnaisia saaliita lukuunottamatta myötä.

Kaikki mökillä tarvittavat rakennusmateriaalit tilattiin tontille paikallisilta toimijoilta. Palvelu on lämminhenkistä ja asiantuntevaa. Polttopuita kyselimme lähikaupalta. Eipä aikaakaan, kun kauppias kärräsi meille pari mottia suoraan mökkipihaan. Lähellä on useita taimitarhoja ja torilta löytyy kaikki tarpeellinen tavara tuoreista kasviksista leikkuulaudoitoihin ja amppeleihin. Myös kirpputoritarjonta on meidän mieleemme. Mökkiastiasto kasattiin kokonaan kirpputorien kipoista ja kupeista, vain muutama leivontakulho ja pakastusrasia ostettiin uutena. Kyliltä löytyi käytettynä niin kesäkeittiön tiskipöytä kuin kasvihuoneen ikkunatkin.

monipaikkainen mökkeilijä laiturilla

Kylän kirjasto on varsinainen lukutoukan aarreaitta. Helsingissä suosittuja kirjoja joutuu jonottelemaan joskus vuodenkin päivät, mökkipaikkakunnalla uutuudenkin saattaa löytää suoraan hyllystä odottamasta. Kahlasimme läpi kokonaisia kirjasarjoja ja kävimme hakemassa uutta luettavaa parin viikon välein. On ollut ihana huomata, ettei kauemmas tarvitse lähteä edes käsityötarvikkeiden, kalastusvermeiden, maalipurkkien tai urheiluvälineiden perässä. Ekstra-avaimetkin sai teetettyä lukkoliikkeessä torin laidalla.

Erikoisliikkeiden lisäksi olemme hyödyntäneet tietysti myös apteekkia ja postia. Pystytimme mökkitien varteen postilaatikonkin, johon tipahtaa päivittäin Hesari. Postinjakajan palvelualttiuteen emme ole vieläkään tottuneet, hän nimittäin kantaa kotiin kuljetettavat paketit reippaasti mökin rappusille saakka. Terveyskeskuksen palveluitakin pääsimme testaamaan, kun reiteeni ilmaantui punkinpureman seurauksena borrelioosista viestivä punainen rengas. Ja entäs sitten jätehuolto! Missään en ole nähnyt niin toimivaa jäteasemaa kuin täällä. Materiaalien keräys on viety ihan uudelle tasolle ja ilmaisten tavaroiden katoksesta löytyy niin arabiaa kuin iittalaakin. Ei voisi mökkihöperö olla tyytyväisempi olla!

Laiturilla on mökkiläisen asialla

Kun minua kesällä kysyttiin Etelä-Savon mökkiläisten äänitorveksi, en epäröinyt hetkeäkään. Tartuin tarjoukseen ja lupauduin kirjoittamaan kuulumisiani monipaikkaisen mökkiläisen näkökulmasta tulevan vuoden aikana. Tämä artikkeli on projektin ensimmäinen ja toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Laiturilla-hankkeen kanssa, kuten kaikki tulevatkin. Ai mikä ihmeen Laiturilla? Maltahan hetki, niin kerron.

Etelä-Savo on Suomen toiseksi suurin mökkikunta, kun vertaillaan vapaa-ajan asuntojen määriä. Me mökkiläiset asutamme Savon sydämessä yli 50 000:ta huvilaa, punaista tupaa ja järvenrantamökkiä. Laiturilla on hanke, joka auttaa kaikkia nykyisiä ja tulevia mökkiläisiä ja vapaa-ajan asukkaita nauttimaan elämästä Etelä-Savossa ympäri vuoden. Tavoitteena on, että meidän kaltaisemme mökkeilijät viihtyisivät maakunnassa entistäkin paremmin. EU:n rahoittama hanke edistää rakentaa Etelä-Savosta monipaikkaisen asumisen maakuntaa, josta muuallakin Suomessa voitaisiin ottaa mallia.

monipaikkainen mökkeilijä laiturilla

Laiturilla kannustaa kestävään mökkeilyyn, kehittää ja kokoaa tietoa vapaa-ajan asumisen palveluista ja antaa inspiraatiota lupsakan letkeään mökkielämään. Verkkosivuilta löytyy valtavasti vinkkejä mm. sujuvaan etätyöhön, energian säästämiseen, kompostointiin sekä lähimatkailuun Etelä-Savossa. Hyödyllisen informaation joukosta löytyy myös kalenteri, johon on listattu mökkipaikkakunnilla järjestettäviä tapahtumia.

Tiesitkö, että mökkeilijälläkin on mahdollisuus vaikuttaa?

Vaikka mökkipaikkakunnalla ei ainakaan vielä pääse vaikuttamaan paikalliseen päätöksentekoon kuntavaaleissa äänestämällä, muita vaikutusmahdollisuuksia on monia. Mökkiläiset ovat tervetulleita mukaan paikalliseen toimintaan, harrastuksiin, kursseille ja paikkakunnalla järjestettäviin tapahtumiin. Käyttämällä mökkipaikkakunnan palveluja tuemme yrityksiä ja varmistamme, että palvelut ovat käytössä tulevaisuudessakin.

Useilla mökkipaikkakunnilla on kyläyhdistyksiä, joihin mökkiläisetkin voivat liittyä. Vapaa-ajan asukkaiden liiton alla pyörii kymmeniä paikallisia yhdistyksiä, jotka edistävät omalta osaltaan mökkeilijöiden asemaa kunnissa. Myös Laiturilla-hanke tarjoaa meille mökkiläisille mahdollisuuden vaikuttaa. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä maksuton ja kaikille avoin Laiturilla-foorumi kokoaa yritykset, päättäjät, järjestöt ja mökkiläiset keskustelemaan vapaa-ajan asumiseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Seuraava foorumi kokoontuu keskiviikkona 17.11. klo 13–15. Teemaksi on valikoitunut monipaikkainen työ ja sen vaikutukset mökkeilyyn. Aihetta käsitellään niin mökkiläisen, mökkiseudulla toimivan yrittäjän kuin kunnanjohtajankin näkökulmasta.

monipaikkainen mökkeilijä laiturilla

Ja lopuksi pieni salaisuus, jonka sain luvan kertoa vain teille, sillä foorumin ohjelma ei vielä ole julkinen. Virtuaaliseen puhujanpönttöön astun myös minä, monipaikkainen mökkeilijä! Jos siis haluat kuulla enemmän meidän kokemuksistamme, mökkeilet Etelä-Savossa tai vapaa-ajan asuminen kiinnostaa muuten vain, tulehan kuuntelemaan! Ilmoittautua voi vaikka saman tien klikkaamalla tätä linkkiä. Toivottavasti nähdään!

Pusuja ja parisuhdepohdintaa – miten meillä menee?

Perjantaina ajelimme kohti mökkimaisemia mukavissa tunnelmissa. Olimme lähteneet matkaan aamuvarhaisella, sillä puolilta päivin pitäisi molempien olla asemissa läppärien äärellä. Mikkelissä pysähdyimme kaupoille, ostosistalla oli pellettejä, uusi vesikanisteri ja kukkasipuleita. Prismassa oli tarkoitus vain pyörähtää nopeasti, sillä takakontissa törötti kylmälaukullinen kotoa kannettua sapuskaa. En oikein vieläkään tiedä, mitä tapahtui, mutta jotenkin siinä kävi niin, että murjotin apukuskin paikalla mökkipihaan asti.

Väsytti, itketti ja ahdisti. Purin pahaa mieltä ja työstressiä puolisooni ja samaan syssyyn päätin päästää ilmoille myös muutaman valitun sanan parisuhteestamme. Miksi aina minä ja mikset koskaan sinä? Miksi sinä aina ja miten niin minä en koskaan? Ja kuten kinastellessamme aina, palasimme lopulta perusasioiden äärelle, puhumiseen, pussaamiseen ja siihen kolmanteen, joka sekin alkaa samalla kirjaimella.

häähumua nuuksiossa

Ei meillä oikeasti mitään hätää ole. Avioliitto rullaa arjessa eteenpäin kuin vanha diesel-veturi kolisevilla kiskoilla. Asemalla vain pitäisi välillä viettää vähän pidempi tovi. Kuulostella, käykö moottori tasaisesti vai kaipaako koneisto huoltoa. Sammuttaa koneet, pysähtyä ja levätä. Kysellä mitä kuuluu, silitellä selkää ja joskus hieroa kiskoilla kiitäviä jalkoja. Ja puhua niin, että molemmat tulevat kuulluksi.

Saan joskus kuulla puhuvani liikaakin. Selitän innostuneena päähän pulpahtanutta ideaa juuri silloin, kun toinen on keskellä keskittymistä vaativaa työtehtävää. Puhua pulputan, vaikka toinen haluaisi hengähtää pitkäksi venähtäneen työpäivän päätteeksi. Hän ajattelee, ennen kuin aukaisee suunsa. Minä järjestelen lauseet samalla kun ne syöksyvät sammakoina suustani ulos.

Kaksi vuotta sitten näihin aikoihin seisoimme Nuuksiossa metsän keskellä, ympärillämme perhe ja ystävät. Kesällä todistajien läsnäollessa solmittu liitto sai siunauksensa sammalikossa seisten, villavaatteissa, saappaat jalassa, punaiset vanttuut kädessä ja pihlajanmarjakruunu päätä koristaen. Kirkkona korkeat puut hehkuen ruskan värejä. Aamupäivän sade oli hellittänyt ja aurinko kurkisteli harmaiden pilvien lomasta. Kauniiden sanojen päätteeksi soi sello ja tahtomista todisti käyrätorvelle varta vasten sävelletty fanfaari.

häähumua nuuksiossa

Illalla saunan jälkeen tanssimme häävalssin ystävien spontaanisti kokoaman orkesterin edessä. Minä yöpaidassa, hän lököhousuissa. Villasukat liukuivat puulattialla, ja käsi, joka puristi kättäni, oli lämmin ja turvallinen. Aivan kuin hän, aviomieheni.