Uuden vuoden juhlaruokaa: täytetty nieriä ja peruna-sitruunavoi

Itsenäisyyspäivää edeltäneen ruokakriisin jälkeen halusimme nauttia juhlapäivänä jotain yksinkertaisen suomalaista. Keittokirjahyllyä käytiin läpi kaksin käsin, kunnes yksi resepteistä pysäytti sivujen selaamisen. Modernia maakuntaruokaa -keittokirjan täytetty nieriä näytti juhlavalta, mutta riittävän simppeliltä laiskojen kokkien itsenäisyyspäivän ateriaksi. Siispä kalakaupan kautta hellan ääreen.

täytetty nieriä

Odotukset eivät olleet kovin korkealla, sillä kuten pari päivää sitten oli todettu: se mikä näyttää paperilla hyvältä, ei välttämättä sitä käytännössä ole. Tällä kertaa onnistuimme kuitenkin räjäyttämään jättipotin. Täytetty nieriä pehmensi polvet ja veti meidät molemmat sanattomaksi. Puikula-sitruunavoi kutkutteli makuhermojamme juuri oikealla tavalla ja osui ensimmäisellä heitolla napakymppiin. Järisyttävän hyvää ja herkullista. Täydellinen setti myös uuden vuoden aaton juhlapöytään.

persimon jälkiruoka

Resepti on kuudelle, jaa siis määrät kolmella, jos juhlistatte vuoden vaihtumista kaksin. Jälkiruuaksi sopii esimerkiksi persimonien kanssa nautittava vuohenjuustovaahto Savusuolaa-blogin tapaan. Laseihin kannattaa varata runsaasti kuplivaa, tottakai.

Täytetty nieriä

Yksi iso tai kaksi pienempää nieriää
2 tl hienoa merisuolaa
mustapippuria myllystä
1 sitruuna
1 klementiini
nippu timjamia
nippu persiljaa
75 g voita kuutioituna
500 g (banaani)salottisipulia
1 dl vehnäolutta
2 rkl sitruunanmehua

Kuivaa nieriä ja mausta se yltä päältä suolalla ja pippurilla. Viipaloi sitruuna ja klementiini kuorineen ja täytä kalan vatsa hedelmien viipaleilla, yrteillä ja kolmasosalla voita. Sido halutessasi kala paistinarulla. Sitominen auttaa täytteitä pysymään kalan sisässä, mutta ruoka onnistuu kyllä ilman naruakin.

täytetty nieriä

Nosta nieriä syvään uunivuokaan yhdessä kuorittujen salottisipulien kanssa. Lado päälle loput voista ja kaada lopuksi vuokaan desi vehnäolutta. Paista 200 asteessa, kunnes kala on kypsää ja sipulit ovat saaneet vähän väriä. Valele kalaa ja sipuleita 10–15 minuutin kohdalla vuoan pohjalle kertyneellä nesteellä. Iso nieriä kypsyy puolessa tunnissa, pienemmälle saattaa riittää 20 minuuttia. Tee paistamisen aikana peruna-sitruunavoi.

täytetty nieriä

Peruna-sitruunavoi

1,5 kg puikuloita tai muita jauhoisia perunoita
1 l vettä + 2 tl hienoa merisuolaa
100 g voita
2 (banaani)salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
2 dl punaista täysmaitoa
1 dl kuohukermaa
1,5 tl hienoa merisuolaa
2 tl sokeria
valkopippuria myllystä
2 dl perunoiden keitinvettä
2 kananmunankeltuainen
2 tl raastettua luomusitruunan kuorta
2 rkl sitruunanmehua

Kuori ja lohko perunat. Huuhtele lohkot kylmällä vedellä päästäksesi eroon ylimääräisestä tärkkelyksestä. Keitä potut suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsiksi. Ota talteen pari desiä keitinvettä ja valuta lohkot.

Seuraavat vaiheet voit tehdä perunoiden kiehuessa. Sulata voi pienessä kattilassa ja kuullota (älä ruskista!) siinä viipaloidut sipulit ja valkosipulinkynnet. Lisää maito ja kerma, mausta suolalla, sokerilla ja valkopippurilla. Hauduta kannen alla alhaisella lämmöllä n. 10 minuuttia. Halutessasi voit surauttaa hautuneen maito-sipuliseoksien sileäksi sauvasekoittimella. Me oikaisimme tässä kohtaa, sillä sipulisattumat eivät meitä suuremmin häiritse.

Lisää puolet maito-sipuliseoksesta keitettyjen perunalohkojen päälle ja survo perunat survimella. Lisää loput maito-sipuliseoksesta sekä keitinvesi samalla survoen. Riko keltuaisten rakenne ja sekoita ne huolellisesti seokseen. Mausta lopuksi sitruunan kuorella ja mehulla.

täytetty nieriä

ps. muista varata pientä suolapalaa syötäväksi myös h-hetken jälkeen. Raketteja ihaillessa kylmettyneiden käsien lämmittämiseen sopii kuuma glögi ja pikkusuolaisen virkaa toimittaa uunissa paistettu brie-juusto.

Entisten vaimojen vinkit vuodenvaihteeseen – kylmää kuohuvaa ja paistettua brie-juustoa

Tammikuussa 2015, kun ensimmäinen kausi ensitreffejä pyörähti käyntiin suomalaisten olohuoneissa, olin yksin. Kuvauksista oli kulunut puoli vuotta ja virallinen eroprosessikin oli jo käynnissä. Syksyn aikana lupaavasti alkanut tapailusuhde oli kaatunut erilaisiin elämäntilanteisiin. Kävin edelleen terapiassa, sillä vertaistukea ei varsinaisesti ollut saatavilla. Kaksi muuta paria olivat edelleen yhdessä, minä ja ex-siippani ainoina eronneina kannoimme tahtomattamme epäonnistuneiden leimaa. Velloin vieläkin samojen kysymysten äärellä: miksi juuri minulle kävi näin? Olisinko voinut tehdä jotain toisin?

juomavinkki kuohuviini

Arvata saattaa, että erolla reviteltiin myös iltapäivälehdissä. Spekuloitiin syitä ja vedettiin johtopäätöksiä niiden muutamien minuuttien perusteella, jotka televisioruudussa oli nähty. Samaan aikaan liitoissaan jatkaneet pariskunnat hehkuivat onnea naistenlehtien sivuilla, heiltä pyydettiin parisuhdevinkkejä ja heidät kutsuttiin keskusteluohjelmien sohville todistamaan, kuinka rakkaus ei katso tapaa, paikkaa eikä aikaa.

juomavinkki kuohuviini

Kyllä minullekin soiteltiin iltapäivälehdistä, sillä työnumeroani en voinut salaiseksi muuttaa. Puhelin pirisi tuona keväänä niin usein, että lakkasin lopulta vastaamasta kaikkiin ennalta tuntemattomiin numeroihin. Kaikki googlen perusteella keltaiseen lehdistöön viittaava tallensin kännykkääni nimellä ja maininnalla ”älä vastaa”. Naistenlehtiä ei kaltaiseni epäonnistuja kiinnostanut. Ei sillä, että olisin halunnut kerätä palstamillimetrejä – olisin hyvin todennäköisesti kieltäytynyt kyseenalaisesta kunniasta –, mutta se periaate, se sapetti. Miksi media tarttuu vain menestystarinoihin?

Myönnetään, ajatus lähti laukalle ja on jo aika kaukana otsikon aiheesta, mutta malttakaa vielä hetki, pihvi tarjoillaan tuossa tuokiossa.

Noina hetkinä kaipasin kipeästi vertaisiani. Toisen kauden kuvausten päätyttyä sain pyynnön olla yhteyksissä muutamaan osallistujaan. Kaksi pareista oli eronnut ja he kaipasivat tukea. Olin salaa helpottunut, sillä en ollut enää ainoa. Paloin halusta päästä jakamaan todellisen tarinani jollekin, joka on kokenut saman ja tietää, mistä puhun. Taakka putosi vihdoinkin harteiltani.

lämmin brie

Neljännen tuotantokauden päätteeksi kokoonnuimme kisakatsomoon, läsnä olivat kaikkien kausien osallistujat, tuotantotiimin edustajat ja jopa sarjan ulkopuolella toisensa löytäneet onnekkaat. Puhuttavaa riitti ja skumppaa kului. Pikkutunneilla päädyimme perustamaan entisten vaimojen klubin, luottamuksen piirin, jonka suojissa voi jakaa nekin salaisuudet, joista ei ole kenellekään kehdannut kertoa. Tunnustaa totuudet, jotka jätettiin tietoisesti kulissien taakse. Kuulostakoon kliseiseltä, mutta ulkopuolinen ei mitenkään voi ymmärtää, millaisesta myräkästä olemme selviytyneet. Kalenterit kaivettiin välittömästi esiin ja ensimmäinen tapaaminen merkittiin joulukuulle.

eronneiden vaimojen kerho

juomavinkki kuohuviini

Flunssa verotti osallistujamäärää ja lopulta keittiössäni istui neljä seitsemästä eron yhdistämästä naisesta. Söimme, joimme ja puhuimme kokemastamme. Ensikohtaamisista, kemiasta, hyväksynnästä, kosketuksesta, otsikoista, näkökulmista, taustoista, syistä ja seurauksista.

eronneiden vaimojen kerho

eronneiden vaimojen kerho

Lautasille lusikoitiin lämmintä brie-juustoa, hilloja, hedelmiä, gluteenitonta saaristolaisleipää, kylmäsavulohitahnaa ja suklaapoppareita. Siinä sivussa tyhjensimme muutaman kuohuvan pullon. Vertailimme makuja ja teimme sokkotestejä. Vielä yhden aikaan istuimme kynttilöiden valaistun pöydän ääressä ja paransimme maailmaamme.

sokkotasting

kuohuviini sokkotasting

Illan aikana selvisi, että yksi meistä on ollut aikanaan Alkossa töissä. Vertaistuen ja paremman maailman lisäksi saimme siis asiantuntevan opastuksen kuohuviinien ominaisuuksiin ja niiden tunnistamiseen. Tästä intoutuneina kaadoimme identtisiin laseihin kahta erityyppistä kuplivaa ja maistelimme niitä silmät suljettuina. Sokkotastingiin valittiin entisen alkolaisen suosituksesta Zonin Prosecco* ja Gisselbrecht Crémant d’Alsace*.

Tankeissa kypsytetyn proseccon ja samppanjamenetelmällä valmistetun crémant d’Alsacen erottaminen oli yllättävän helppoa. Sokkona maistellessa proseccon päärynäisyys korostui sekä tuoksussa että maussa ja crémantin kuplat olivat aivan omaa luokkaansa. Näistä kahdesta jälkimmäinen on ehdottomasti oma suosikkini. Hienostunut, mutta ei pröystäilevä.

kuohuviini sokkotasting

kuohuviini sokkotasting

Ja nyt ne otsikon lupaamat vinkit vuodenvaihteeseen: Gisselbrecht Crémant d’Alsace on mainio vaihtoehto uudenvuoden juhlapöytään, kuten myös Hannan soppa -blogista lainattu, juhlavasti koristeltu ja kokonaisena paistettu brie-juusto. Entisten vaimojen klubi suosittelee.

lämmin brie

Uunissa paistettu brie-juusto

iso kiekko brie-juustoa
1,5 dl manteleita
2 dl (jäisiä) karpaloita ja/tai puolukoita
1 oksa rosmariinia
1 rkl hunajaa

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Brie-kiekko on yleensä pakattu pyöreään rasiaan, jonka materiaali muistuttaa puuta. Ota kansi pois ja paista juusto rasiassaan leivinpaperin päällä. Ota brie-juusto uunista n. 10 minuutin kuluttua, kun se on täysin pehmeää. Pehmeyttä voit tunnustella sormin, huomaat kyllä, jos juusto vaatii vielä hetken uunin lämpöä.

lämmin brie

Pieni mantelit ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat väriä. Kaada pannulle (jäiset) karpalot ja rosmariinin oksa. Sekoittele, vähennä lämpöä ja hauduta muutama minuutti. Ei haittaa, vaikka marjat vähän muhjaantuisivat.

lämmin brie

Irrota puinen vanne brie-juuston ympäriltä, käytä apuna veistä tai saksia. Juuston alla olevaa kiekkoa ei tarvitse poistaa, vaan voit nostaa juuston sellaisenaan tarjoilulautaselle. Kumoa manteli-karpaloseos juusto päälle ja viimeistele juoksevalla hunajalla. Voit lusikoida sulaa brie-juustoa lautaselle tai dipata sitä leivänpaloilla suoraan suuhun.

lämmin brie

Kaada kaveriksi kuohuvaa ja kutsu pöydän ympärille liuta ystäviä – eronneita, karanneita tai parisuhteellisia – ja takaan, että maailma on jälleen piirun verran parempi paikka.

*Sokkotestatut kuohuviinit tarjosi Juomavinkki.

Flunssaisen joulutervehdys

Ajelemme parhaillaan moottoritietä pohjoiseen. Alla on laina-auto, jolla siirrymme sukulaisilta toisille. Tuttu joulukaava pitää pintansa, vaikka useasti olemme suunnitelleet rikkovamme sen viettämällä pyhät kahdestaan.

Takkatuli

Aatonaaton aamuna makasin kotisohvalla vällyjen alla. Kurkkua jomotti, poskionteloita särki ja pää oli tukossa. Yritin auttaa miestä karjalanpiirakoiden pulikoinnissa, mutta olo oli niin heikko, että pelkäsin pyörtyväni. Tunnollinen tyttö sairastaa joululomalla.

Joulukuusi

Vaikka tiesin, että meitä jo odotettiin yhteisen pöydän ääreen, olisin tuona hetkenä halunnut jäädä niille sijoilleni. Joulukuusen katveeseen, ikkunassa roikkuvan paperitähden himmeään valoon. Sen sijaan pakotin itseni kokoamaan kimpsut ja kampsut ja lähdin buranan voimin matkaan.

Tonttuovi

Navigaattori arvioi, että olemme perillä 11:49, sopivasti ennen joulurauhan julistusta ja perinteeksi muodostunutta Lumiukko-animaatiota. Riisipuuro höyryää, enkelikello heläjää ja joulukuusi odottaa vielä koristeitaan. Siskojen lapset eivät meinaa malttaa mieltään. Pukkia odotetaan jo, vaikka iltaan on vielä aikaa.

Joulukuusi

Mieli rauhoittuu viimeistään kynttilöin valaistussa joulusaunassa. Koko suku pukeutuu parhaimpiinsa ja takkaan sytytetään tuli. Ulkona tuikkivat jäälyhdyt. Vedän jalkaani uudet villasukat ja hörpin kuumaa glögiä vierelläni rakkaat ja paketillinen nenäliinoja.

Lyhty

Hyvää ja rauhallista joulua!