Perunagnocchit salviavoissa – makumatka ranskalaiselle maaseudulle

Kuvittele keskipäivä ja kolmenkymmenen asteen helle. Lisää kuvitelmaan ranskalainen maaseutumaisema, vanha kivitalo, pihan nurkalla kasvava oliivipuu, puutarhan pähkinäpensaat ja vaaleansiniset ikkunaluukut. Hiki helmeilee iholla ja kastelee paidan selkämyksen. Pöytä on katettu lehväkatoksen varjostamalle patiolle, roseviinipullon kylmää pintaa myöten valuu kostean kuumasta ilmasta tiivistynyt vesi.

perunagnocchit salviavoissa

Keittiössä on vieläkin kuumempi. Perunasta, jauhoista ja kananmunasta sekoitettu taikina on leipoutunut taitavissa käsissä perunapalleroiksi, jotka odottavat pöydällä pääsyä kaasuhellalla kiehuvaan veteen. Lounaaksi on salviavoissa pyöriteltyjä perunagnoccheja, todellista lähiruokaa, jonka perunat on ostettu paikalliselta torilta ja salvian lehdet riivitty talon kulmalta kasvavasta valtavasta salviapuskasta.

Perunagnocchit salviavoissa kannetaan eteeni pahoittelujen kera. Rakenne olikin vääränlainen, eivätkä gnocchit pysyneet koossa kiehuvassa vedessä, joten ne onkin nyt kypsennetty pannulla keittämisen sijaan. Anteeksipyynnöt olivat turhia, sillä perunapallerot veivät kielen mennessään. Tyhjensin oman lautaseni supernopeasti ja aloin vaivihkaa vilkuilla pöytäseurani lautasille, jäisiköhän joltain gnoccheja yli?

perunagnocchit salviavoissa

Päästyäni takaisin kotiin en voinut unohtaa tuota hellepäivän lounasta. Himoitsin gnoccheja salviavoissa, joten kävelin lähimmän marketin tuorepastahyllyille heti seuraavana arkipäivänä. Mikä onni ja autuus minut kohtasikaan, sillä taglietelle-pakettien ja lasagnelevyjen joukosta löytyi pari pakettia muutaman korttelin päässä valmistettuja Vaelsan perunagnoccheja!

Itse en ole vielä uskaltanut ryhtyä palleroita pyörittelemään. Happy Hamletissakin katsoin vain vierestä jauhopeukaloiden uurastusta, herkuttelin lopputuloksella ja taisinpa lopulta rohmuta myös naapurin lautaselta muutaman suussa sulavan perunapalleron. Asiaan tulee tänä vuonna muutos. Satu Koiviston heittämä perunahaaste nimittäin asteli tähän tupaan salviapuska kainalossaan. Tässä keittiössä perunahaasteesta tulikin gnocchihaaste!

perunagnocchit salviavoissa

Haasteen toteuttamisen aika on kuitenkin myöhemmin, sillä tammikuussa kotikonttorilla kokataan hetkessä valmistuvaa arkiruokaa, ja siihen kaupan hyllystä napatut perunagnocchit salviavoissa ovat omiaan. Jos sinä kuitenkin haluat kokeilla gnocchien tekemistä itse, etkä malta odottaa minun reseptiäni, kurkkaa vaikka tämä Epätrendikkään ruokablogin ohje kotitekoisille perunapalleroille!

perunagnocchit salviavoissa

Minun versiostani riittää runsaaksi lounaaksi kahdelle ja pieneksi makupalaksi tai väliruoaksi kolmelle. Tuoreet gnocchit kypsyvät muutamassa minuutissa, joten perunagnocchit salviavoissa on todellinen pikaruoka. Siksi kannattaa valmistella kaikki ainesosat valmiiksi ennen kuin heittää pallerot kiehuvaan veteen. Sitruunan voi jättää poiskin, jos ei sen hapokkuudesta niin välitä, myöskään valkosipuli ei ole välttämätön.

Perunagnocchit salviavoissa

500 g valmiita gnoccheja (esim. Vaelsa tai Rummo)
75 g voita
n. 20 salvian lehteä
1 isompi valkosipulinkynsi
Puolikkaan sitruunan kuori
Reilu ruokalusikallinen sitruunamehua
Suolaa ja pippuria
Parmesaania

Raasta puolikkaan sitruunan kuori ja purista mehu, silppua valkosipuli ja suurimmat salvian lehdet hieman pienemmiksi.

Käytä gnocchien keittämiseen isoa kattilaa, johon mahtuu useampi litra vettä. Kypsennä perunapallerot kahdessa erässä, keitä ne runsaasti suolatussa vedessä. Kun gnocchit nousevat pintaan, ne ovat valmiita. Tähän menee gnocchien koosta riippuen 1–3 minuuttia. Nosta valmiit perunagnocchit hetkeksi lautaselle kuivumaan.

Sulata voi pannulla keskilämmöllä. Lisää valkosipuli ja salvian lehdet ja anna paistua hetki, kunnes salvianlehdet ovat muuttuneet rapeiksi. Halutessasi voit odottaa niin kauan, että voi alkaa ruskistua. Alenna lämpöä, lisää gnocchit ja kääntele ne salviavoissa. Jos haluat gnoccheihin rapean kuoren, voit paistaa niitä pannulla hieman kauemmin, kunnes ne saavat väriä.

perunagnocchit salviavoissa

Lisää lopuksi vielä raastettu sitruunan kuori ja lorauta sekaan vähän mehua. Mausta mustapippurilla ja suolalla. Jaa lautasille, raasta päälle kunnon tujaus parmesaania ja kuvittele itsesi ranskalaiseen maalaismaisemaan. Tai italialaiseen, jos se on sinun sielunmaisemasi. Sitten voitkin nuolla lautasen.

Kotikonttorin lempilounas: sitruunapasta ja kaurapalat

Istun sohvan nurkassa viltin alla ja heiluttelen villasukkiin verhottuja varpaitani radiosta soivan iskelmän tahtiin. Kerin auki kirjoittamiani lauseita, puolivalmiita ajatuksia, jotka hakevat vielä muotoaan. Kun vatsa kurnahtaa kolmannnen kerran, vilkaisen kelloa. Pikkuviisari näyttää puoli neljää. Olen unohtanut syödä lounasta taas kerran.

sitruunapasta ja kaurapalat

Heitän viltin sohvan selkänojalle, marssin jääkaapille ja teen nopean inventaarion. Hyllyllä notkuu viikko sitten vanhaksi mennyt kermapurkki, paketillinen kaurapaloja ja avaamaton tuorepastapussi. Hedelmäkorissa on pari appelsiinia ja sitruunanpuolikas. Selvät lempilounaan ainekset siis – sitruunapasta ja kaurapalat oitis tulille!

Yllä oleva tapahtumasarja on toistunut tämän vuoden aikana kerta toisensa jälkeen. Työ imee mukanaan ja syöminen unohtuu. Sitten häthätää huidon lautaselle jotain purtavaa. Välillä on menty pelkällä porkkanalla ja keitetyllä kananmunalla, joskus poimin pakastimesta pussillisen pelmeneitä. Aika ajoin huomaan jättäneeni lounaan väliin vasta kun olen ulko-ovella lähtemässä kaupungille.

sitruunapasta ja kaurapalat

sitruunapasta ja kaurapalat

Onneksi minulla on nykyään työhuone ja siellä työkavereita, jotka houkuttelevat ulos lounaalle ennen kuin nälkäkuolema korjaa. Ihan joka arkipäivä en työhuoneelle ehdi ja silloin tyhjennän jääkaappin jämäkasviksista tai kaivan repertuaaristani jonkun helpon pastareseptin.

Jälkimmmäiseen kategoriaan uppoaa tämän nopea ja naurettavan helppo Anna-Leena Härkösen Vähän parempi soppa -kirjasta alunperin omittu ohje. Olen vähentänyt kerman määrää alkuperäisestä ja lisännyt sitruunaa ja ropsauttanut kastikkeen sekaan vähän kurkumaa väriä tuomaan. Proteiinina voi käyttää kaurapalojen sijaan kanaa tai vaikka tofua.

sitruunapasta ja kaurapalat

Sitruunapasta ja kaurapalat

1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
1,5 dl kana- tai kasvislientä
1/2 dl kermaa
puolikkaan sitruunan mehu
Puolikkaan sitruunan raastettu kuori
1 pkt Yosa-kaurapaloja
Ripaus kurkumaa
Mustapippuria ja suolaa myllystä
Sopivasti pastaa

Jos käytät kuivapastaa, laita vesi ja pastat kiehumaan ensimmmäisenä. Tuorepastan voit kiehauttaa vasta kastikkeen keittelynkin jälkeen.

Sulata voi pienessä kattilassa ja sekoita siihen huolella jauhot vispilällä. Kaada joukkoon kana- tai kasvisliemi (tai tee kuten minä, kaada kattilaan ensin vesi ja heitä sitten perään neljäsosakuutio). Anna kiehahtaa ja lisää sitten kerma, sitruunamehu ja raastettu kuori. Keittele hetki miedolla lämmöllä kaurapalojen paistamisen ajan.

Kuutioi kaurapala ja paista ne kuivalla pannulla, kunnes kuutiot saavat vähän väriä. Mausta kastike suolalla, pippurilla ja kurkumalla. Holauta keitetty pasta kastikkeeseen ja pyöräytä sekaisin. Annostele lautasille kaurapalojen kanssa ja kauho kohti ääntä!

sitruunapasta ja kaurapalat

Kunhan vuosi pyörähtää kunnolla käyntiin, on aikomukseni koota kätevimmät arkireseptit teille yhden otsikon alle. Toiveenne on kuultu, pysykäähän siis kanavalla!

Lihattoman lokakuun boltsibolognese

Uskon kohtuuteen. Olen syönyt jo pitkään kasvispainotteisesti, mutta edelleen löydän lautaseltani välillä lihaa. Kalaa valitsen melkein aina, kun sitä on tarjolla. Eväkkäät ovat vakiovieraita varsinkin viikonloppuisin, ja msc-sertifioiduilla jättikatkaravunpyrstöillä herkutellaan etenkin perjantaisin saunan jälkeen. Koska itsekin olen loppupeleissä sekasyöjä, en aio taivutella kenestäkään kasvissyöjää tai vegaania, mutta kehotan kuitenkin kainosti pitämään edes kerran viikossa kasvisruokapäivän.

boltsibolognese

Jos heviosasto ei houkuttele tai porkkanat tuntuvat pupujen ruualta, kannattaa kokeilla erilaisia lihankorvikkeita. Nyhtiksen ja Härkiksen rinnalle on nimittäin ilmaantunut sen seitsemää sorttia kasvipohjaisia valmisteita, jotka näyttävät, tuntuvat ja jopa maistuvat lihalta. Testaa vaikka kanaa muistuttavia Beanit-suikaleita tai Poutun viime viikolla lanseeraamaa lihatonta burgeripihviä Muuta.

Osallistun meneillään olevaan lihattomaan lokakuuhun, mutta teen sen omalla tavallani. Kuukausi tuo tullessaan useampia juhlia ja illallisia, joissa en voi välttämättä valita kasvisvaihtoehtoa, mutta kotitoimistolla minulla on mahdollisuus päättää mitä syön. Siksi asetankin itselleni haasteen kokata lounaaksi pelkkää vegeä. Ensimmäisenä reseptijonossa seisoo boltsibolognese.

boltsibolognese

Tutkailen tasaisin väliajoin kaupan kylmähyllyjä ja kokeilen uteliaana kaikkea uutta. Maitopohjainen mifu on minusta edelleen järjetön tuote, mutta Yosan kaurapaloihin ihastuin heti ensimaistamalta. Toissapäivänä nappasin lähikaupasta mukaani paketillisen Boltseja – siemenistä ja kaurasta valmistettuja “lihapullia”. Olin törmännyt tuotteeseen monet kerrat sekä valtakunnallisissa medioissa että kollegoideni kanavissa, ja kuullut palleroista pelkkää hyvää. Pakkohan pyöryköitä oli itsekin kokeilla.

Suurin osa viime vuosina kauppojen hyllyille ilmestyneistä vegetuotteista pohjautuu herne- tai härkäpapuproteiineihin. Boltsi on virkistävä poikkeus, sillä pyörykät koostuvat vain ja ainoastaan viljasta, siemenistä, sipulista, öljystä, siirapista ja mausteista.

boltsibolognese

Upotin pallerot bolognesekastikkeeseen ja hauduttelin niitä siellä kymmenisen minuuttia. Keitin lautasellisen tuorespastaa ja annostelin boltsibolognesen pastan päälle. Ripottelin annoksen päälle vähän sormisuolaa ja silputtua minttua ja haarukoin ääntä kohti. Boltsien rakenne on lempeän pehmeä, mutta samaan aikaan rapea, sillä siemenet rouskuvat rapsakoina hampaissa. Boltsibolognese tuntuu maistuvan myös miehelleni, joten annamme yhteistuumin yhdeksän pistettä!

Boltsibolognese kahdelle

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 porkkana
chiliä maun mukaan
2 rkl oliiviöljyä
tölkki tomaattimurskaa
loraus punaviiniä
1 rkl hunajaa
1 pkt boltsipyöryköitä
suolaa ja pippuria
(yrttejä)

Silppua sipulit ja raasta porkkana raastimen karkeimmalla terällä. Pilko chili, jos käytät tuoretta. Kuullota sipulit, porkkanaraaste ja chili oliiviöljyssä. Kaada pannulle tomaattimurska, hunaja ja loraus punaviiniä. Myös punaviinietikka käy, mutta lisää sitä maltillisesti, ettei etikka jyrää tomaatin makua. Anna porista vähintään 10 min, mitä kauemmin tomaattikastike saa tekeytyä, sitä syvemmäksi maku muuttuu. Laita pastavesi kiehumaan, lisää boltsit ja anna kastikkeen hautua vielä toiset 10 min.

boltsibolognese

Yksinkertaista, terveellistä, erinomaisen hyvää ja puolessa tunnissa valmista – jatkoon!