Viime hetken ruokalahja: suklaasalami

Matkalla joulunviettoon anoppilaan, etkä keksi mitä viedä? Kylmäkassi on täynnä laatikoita ja joulukaloja, mutta jotain pientä makeaa mahtuisi vielä mukaan? Unohda konvehdit ja tee kuten minä: leivo lahjakassiin Kokit ja potit -blogin reseptillä pötkö suklaasalamia!

joulukuusi

Resepti on yksinkertainen, eikä valmistaminen kestä puoltakaan tuntia. Hae lähikaupasta levy suklaata ja pussillinen vaahtokarkkeja, etsi kaappien kätköistä kourallinen pähkinöitä ja kuivahedelmiä tai -marjoja ja tyhjennä suolakeksipurkin jämät. Ota käden ulottuville myös tuorekelmua ja tomusokeria. Tuloksena on epäilyttävästi lihaisaa makkarapötköä muistuttava herkku, joka taatusti herättää huomiota perinteisten joulujälkiruokien joukossa.

suklaasalami

Jos sinua on jo ennen joulua lahjottu konvehtirasioilla, laita ne kiertoon. Esimerkiksi Fazerin siniset ja tummasuklaat sopivat suklaasalamiin mainiosti. Suolaisiksi muruiksi käyvät mitkä tahansa rapsakat keksit tai vaikka gluteeniton näkkäri, jota itse murensin massan sekaan. Käytä luovuuttasi, tärkeimmät elementit ovat suklaa ja vaaleat vaahtokarkit.

suklaasalami

Kokkipottilan suklaasalami

200 g suklaata
30 g voita
1 dl rouhittuja pähkinöitä
1 dl suolaisten keksien tms. muruja
1 dl kuivattuja hedelmiä tai marjoja
1 dl pieniä vaahtokarkkeja
Koristeluun tomusokeria

Sulata voi ja suklaa vesihauteessa. Anna jäähtyä hetki. Murustele sillä aikaa keksit, rouhi pähkinät ja pieni kuivahedelmät. Sekoita suklaan joukkoon ensin nämä ja vasta viimeiseksi vaahtokarkit, jotta ne eivät sula liian lämpimän suklaan joukkoon. Sekoita varovasti ja kaada koko hoito kaksinkertaisen tuorekelmupalan päälle.

suklaasalami

Paketoi massa pötköksi ja kiristä paketti kiertämällä tuorekelmun päät tiukaksi esim kuminauhoilla. Anna jähmettyä viileässä. Kun suklaa on jähmettynyt voit avata kelmun ja hieroa pintaan tomusokeria. Kääri suklaasalami sen jälkeen voi- tai leivinpaperiin ja sido päälle jouluinen nauha koristamaan pakettia.

Säilytä suklaasalami viileässä ja nosta se huoneenlämpöön pehmenemään puoli tuntia ennen tarjoilua.

suklaasalami

Ps. Jos suklaa ei nappaa, hyvä ja helppo viime hetken ruokalahja on myös pussillinen lakritsimanteleita, joiden reseptin on julkaisin tasan vuosi sitten.

Helppo ja juhlava jälkiruoka: puolukkaposset ja paahdettu valkosuklaa

Sosiaalisen median kuplani on viime päivät tulvinut kysymysmerkkejä. Helsingissä, itsenäisen Suomen pääkaupungissa ei järjestetä minkäänmoisia synttäripippaloita, vaikka sankari on saavuttaa kunnioitettavan 100 vuoden iän. Enkä tarkoita nyt kutsuvierastilaisuuksia, vaan sellaisia, mihin kuka tahansa olisi tervetullut. Missä kansanjuhla? Missä musiikki, tanssi, iloittelu ja karnevaalitunnelma? Onko juhlavuonnakin siis tarkoitus istua kotisohvilla seuraamassa linnan hitaasti etenevää, puuduttavaa kättelyseremoniaa, tanssisalin hikistä tunnelmaa, pukuloiston lipumista punaisella matolla ja kuunnella, mitä itsenäisyys julkimoille ja urheilusankareille merkitsee?

pääkokki

Me suunnittelimme pitävämme pre-itsenäisyyspäiväillalliset tänään tiistaina. Menu oli jo valittuna ja sitä testattiin viikonloppuna. Vähitellen kävi kuitenkin ilmi, että kutsut kuivuvat kasaan. Ystävien kalenterit olivat jo täyttyneet pikkujouluista, wejazz-keikoista, kuorokonserteista ja kaikenkarvaisista kekkereistä. Noh, testikokkaukset menivät penkin alle, joten tuskinpa meillä olisi ollut mitään tarjottavaakaan.

lakritsikeksi

Maa-artisokkakeitosta tuli puuroa, sen kylkeen tarkoitettu lakritsikeksi oli tahmeaa taikinamössöä, ruskistettu voi paistui turhan tummaksi, lanttupyree maistui kitkerältä, tuntikausia luista keitetty liemi leikkasi redusointivaiheessa ja tuloksena oli rasvassa lilluva epämääräinen töhnä, jota ei voinut laittaa lautaselle. Naudan välikyljys sentään onnistui ja jälkiruoka, mutta niitä olikin kokeiltu aiemmin.

Aina ei ruokaharrastajankaan keittiössä kokkaaminen siis suju kuin ruusunlehdillä tanssahtelu ruotsinsuomalaisessa lifestyle-ohjelmassa. Neljän tunnin kokkaamisen jälkeen istuimme voipuneina pöydän ääreen. Närpin haarukallani ruokaa, jota ei tehnyt mieli syödä. Mahalasku oli täydellinen. Punaviinipullon korkkikin näytti kummalliselta, mutta maku oli onneksi kohdallaan.

ruusukaalit

pääruoka ilman kastiketta

Vakaa aikomukseni oli esitellä teille tänään valmis kolmen ruokalajin juhla-ateria resepteineen, mutta toisin kävi. Tällä kertaa joudutte tyytymään pelkkään jälkiruokaan, joka helppoudessaan ja herkullisuudessaan on ehdoton juhlapyhien hitti: puolukkaposset ja paahdettu valkosuklaa. Aineksia reseptissä on vain neljä ja annokset voi tehdä jo edellisenä päivänä tekeytymään. Puolukkaposset ja paahdettu valkosuklaa sopivat juhlistamaan itsenäisyyspäivän iltaa, jouluaterian viimeiseksi makupalaksi tai vaikka sunnuntai-illalliselle perheen kesken.

puolukkaposset

Puolukkapossetin pehmeys perustuu puolukoiden omiin happoihin, jotka hyydyttävät kerma-sokeriseoksen. Rakenteesta ei tule yhtä tiivistä ja jämäkkää kuin liivatteella vaan uskomattoman silkkistä ja suuhun sulavaa. Paahdettu valkosuklaa maistuu kinuskille ja on naurettavan helppo valmistaa. Reseptistä riittää neljälle. Suosittelen syvästi!

Puolukkaposset ja paahdettu valkosuklaa

3 dl (pakaste)puolukoita
2,5 rkl vettä
3 dl kermaa
reilu 1/2 dl sokeria
50 g tavallista valkosuklaata

Laita marjat ja vesi pieneen kattilaan, kiehauta ja keittele vielä n. 5 min, jotta marjat pehmenevät. Survo marjat ja holauta koko hoito siivilän läpi. Purista marjoja siivilää vasten niin, että mehua on yhteensä 1 1/3 dl.

Pese kattila ja kuumenna siinä seuraavaksi kerma ja sokeri. Keittele 3 minuuttia hissukseen, koko ajan sekoittaen. Lisää viimeiseksi puolukkamehu ja keitä vielä 2 min. Kaada pieniin annoskulhoihin ja anna jähmettyä vähintään 8 tuntia.

Valkosuklaan voit paahtaa juuri ennen tarjoilua tai tehdä senkin etukäteen. Paloittele suklaa uuninkestävään astiaan tai paperoidulle pellille. Paista 175-asteisessa uunissa viitisen minuuttia, mutta älä päästä kärähtämään. Anna kullanruskeaksi paahtuneen suklaan jäähtyä hetki ja rouhi se sitten veitsellä muruksi. Ripottele possetin päälle kokonaisia puolukoita ja paahdettua valkosuklaata. Nautiskele!

puolukkaposset

Juhlat jäävät siis juhlavuonna järjestämättä, mutta itsenäisyyspäivän aamuna keitämme suuren kattilallisen riisipuuroa ja kutsumme ystävät yhteisen pöydän ääreen. Illalla poksautamme kahdestaan auki pullon samppanjaa ja toivotamme onnea ja menestystä satavuotiaalle. Sitten todennäköisesti avaamme television, kuten tuhannet muutkin kaltaisemme ja mietimme mitä itsenäisyys meille merkitsee.

Salama McQueen -kakku – synttärisankarin toiveiden täyttymys

Kohta nelivuotias synttärisankari on päättäväinen. Haluan Salama-synttärit, hän toteaa ja palaa takaisin pikkuautojensa pariin. Äitinsä, pikkusiskoni, ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja soittaa minulle. Kun viime vuonna teit sen metrokakun, onnistuisiko tänä vuonna vähän haastavampi leivonnainen?

Pikaisen googletuksen jälkeen vastasin kyllä. Salama-kakkuja näytti olevan netti pullollaan ja jos muutkin pystyvät muotoilemaan kilpa-auton omin käsin, minäkin saatan onnistua. Puhelun jälkeen unohdin lupaukseni useammaksi viikoksi ja buukkasin juhlia edeltävät päivät täyteen tekemistä. Oh well.

salama McQueen -kakku

Syntymäpäiväkutsut olivat sunnuntaina. Perjantaina hummailin Haikossa Pekka Terävän ja kumppaneiden valmistamalla illallisella, kotiin saavuin yhdentoista aikaan illalla. Lauantaina päätä hieman kivisti, siitä huolimatta nousin aamukahdeksalta kirjoitushommiin, myöhemmin pyörähdin vielä GoExpo Winter -messuilla. Salama McQueen -kakku oli vasta suunnitteluasteella.

Samalla viikolla olin esittänyt muutamalle kaverille kutsun saapua lauantai-iltana glögikauden avajaisiin. Yksi vastasi, ettei varmaankaan saa lastenhoitoa järjestymään, toinen epäili olevansa liian väsynyt työpäivän jälkeen, kolmas suunnitteli mökkiviikonloppua ja neljäs oli viimeisillään raskaana. Mieskin oli ostanut itelleen lipun jazz-keikalle. Päätin avata glögipullon joka tapauksessa, maistelisin sitä vaikka yksin. Siinä sivussa leipoisin herkut siskonpojan synttäreille.

Lauantain aikana jokainen kutsutuista lähetti viestin. Hei, pääsen sittenkin! Tulen töiden jälkeen! Jäinkin kaupunkiin! Vauva ei taidakaan tänään syntyä, me tullaan molemmat! Sain juuri ja juuri kakkupohjan uuniin, kun ovikello jo soi. Päätin täyttää kakun vasta kun vieraat ovat lähteneet. Tosi hyvä ajatus!

Ilta kului varsin rattoisasti. Kuuma juoma maistui ja vuoden ensimmäiset joulutortut täyttivät vatsan. Juttua riitti ja viimeisten vieraat poistuivat vasta puolilta öin. Hain kakkupohjan parvekkeelta, jonne olin kiikuttanut sen jäähtymään.

epäonnistunut kakkupohja

Veitsi oli terävä, mutta siitä huolimatta pohja mureni käsiin. Olin valinnut reseptin, jota en ollut aiemmin kokeillut – virhe numero yksi. Taikina näytti jo sekoitusvaiheessa omituiselta, mutta jatkoin veivaamista silti – virhe numero kaksi. Oli pakko aloittaa alusta.

Mies kysyi olenko tosissani. Kello nakutti kohti aamuyötä ja minä vastasin jälleen kyllä. Hätäpäissäni ja epätoivoisena kaivoin blogin uumenista suklaakakkupohjan, joka onnistuu vuorenvarmasti. Munia oli jäljellä vain viisi, joten oli pakko improvisoida. Kun ensimmäinen kakkupohja oli saatu uuniin, kävin täytteen kimppuun. Puoli kahdelta molemmat kakkupohjat oli paistettu ja täyte lusikoitu niiden väliin. Väänsin kellon herättämään kahdeksalta ja painuin pehkuihin.

Aamulla alkoi kakun muotoileminen. Mallia otin Doron kakku -blogin ilahduttavan havainnollisista vaihekuvista. Leikkasin muotin mukaan auton rungon muodon. Ohjaamo, puskurit ynnä muut tärkeät muotoseikat askartelin jämäpaloista. Eristävän voikreemikerroksen levittämisen jälkeen kakku alkoi jo muistuttaa etäisesti autoa. Seuraavaksi ryhdyin kaulintahommiin.

salama McQueen -kakku

Punaista sokerimassaa kului noin 400 grammaa. Olen kohtuullisen kokematon kakkumaakari, joten en ihan vielä ole sinut kaulittavien massojen kanssa. Citymarketin hyllystä löytyi sekä Sallisen että Dr. Oetkerin sokerimassaa, niinpä ostin kokeeksi molempia. Jälkimmäinen oli huomattavasti pehmeämpää ja tarttuvampaa kuin ensimmäinen, joten jatkossa pitäydyn kotimaisessa vaihtoehdossa. Kaulia kannattaa silikonisen leivonta-alustan päällä tai sitten käyttää tomusokeria, jotta taikina ei takerru kiinni alustaan.

Jos haluaa tavoitella täydellisyyttä, voi ostaa sokerimassaa kaikissa tarvittavissa väreissä. Mallisuorituksessa oli käytetty punaisen lisäksi valkoista, mustaa, keltaista ja sinistä massaa. Etenkin kahta viimeksi mainittua tarvitaan niin vähän, että 250 gramman paketista olisi jäänyt valtaosa käyttämättä, joten päätin soveltaa. Jätin renkaat ja ikkunat kokonaan pois, silminä saivat toimia laksitsinapit. Keltaiset koristeet leikkasin vapaalla kädellä valkoisesta massasta ja maalasin keltaisella elintarvikevärillä oikean värisiksi. Nestemäisessä karkkivärissä on paljon vettä, joten tuloksena oli lötköjä koristeita, joiden kiinnittäminen tomusokeriliimalla oli vaikeaa. Nestemäisten värien sisään pro-leipurit suosittelevat pastavärejä, joita saa erikoisliikkeistä kuten helsinkiläisestä Chez Mariuksesta. Lopputuloksesta tuli kuitenkin varsin tyydyttävä, vaikka ärräpäät lentelivätkin koristeita kiinnitettäessä.

Yöllinen aherrus ja aikainen herätys palkittiin ylitsevuotavin kehuin, kun sankari syöksyi kakun ääreen huutaen: Se on Salama!! Kakkumaakari keräsi kunnioitusta myös aikuisilta juhlijoilta ja pakko sanoa, että olin aikaansaannoksestani ylpeä itsekin. Kun Salama McQueen -kakku oli kannettu pöytään, kuusivuotias siskontyttö tuli kysymään, voisinko tehdä yhtä hienon kakun hänenkin syntymäpäivilleen. Parempaa kiitosta tuskin voisi toivoa. <3

salama McQueen -kakku

Vaihekuvat jäivät kaikessa kiireessä ottamatta, mutta voit käydä kurkkaamassa samankaltaisia otoksia jo aiemmin mainitussa Doron kakku -blogissa!

Salama McQueen -kakku

Tee ensin riittävän suuri kakkupohja, halkaisijaltaan vähintään 24 cm. Minun Salamani pituusmitta oli n. 30 cm ja siitä riitti mainiosti viidelle lapselle ja 12 aikuiselle. Jos valitset suklaakakkupohja-reseptini, tee kaksinkertainen taikina tai kaksi erillistä pohjaa.

Appelsiini-suklaamousse ilman liivatetta:
4 dl vispikermaa
125 g mascarponea
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g tummaa suklaata
1 appelsiinin raastettu kuori
1,5 rkl appelsiinin mehua

Voikreemi:
125 g suolatonta voita
200 g tomusokeria
1 rkl maitoa tai kermaa

Lisäksi:
400–500 g punaista sokerimassaa
vähän valkoista sokerimassaa
vähän keltaista sokerimassaa (tai elintarvikeväriä valkoisen massan värjäämiseen)
2 lakritsipastillia
pätkä lakritsinauhaa

Sulata suklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä. Vatkaa sillä aikaa vispikerma löysähköksi vaahdoksi ja lisää sitten tuorejuustot. Pese appelsiinin kuori huolellisesti ja raasta pinta hienolla terällä. Varo, ettei kuoren valkoista osaa pääse joukkoon, se kitkeröittää maun. Lisää raaste ja appelsiinimehu täytteeseen. Sekoita joukkoon vielä sulanut suklaa ja mousse on valmis.

Kostuta kakkupohjat appelsiinimehulla, levitä mousse kakkupohjien väliin ja anna jähmettyä mieluiten seuraavaan päivään. Jähmettymisaika on pitkä, sillä täytteessä ei käytetä liivatetta, vaan suklaa jämäköittää moussen.

Seuraavana päivänä leikkaa kakku malliin, muotoile ylijäämäpaloilla ja levitä koko komeuden päälle eristäväksi kerrokseksi voikreemi. Sekoita pehmeään voihin tomusokeri ja vatkaa tasaiseksi. Lisää lopuksi nestetilkka ja kreemi on valmis. Sivele kauttaaltaan kakkupohjan päälle.

Kauli sitten sokerimassa n. 2–3 millin paksuiseksi ja nosta varovasti kakun päälle. Painele kiinni kakkuun ja venytä vähän helmoista, jottei ryppyjä synny. Leikkaa ylimääräinen massa terävällä veitsellä pois ja työnnä helmat kakun alle. Tee koristeet ja liimaa ne elintarvikeliimalla (tai tomusokerin ja valkuaisen sekoituksella) kiinni punaiseen kuorrutukseen. Jos sokerimassaa jäi yli, kääri se tiukasti tuorekelmuun ja sulje pakasterasiaan tulevaa käyttöä varten.

salama McQueen -kakku

Astu sitten muutama askel taaksepäin, katsele ylpeänä taideteostasi ja ota vastaan synttärisankarin ehdoton ihailu. Suosio on taattu!