Suklaiset mustapapubrowniet + messulippuarvonta!

Kaksi viikkoa sitten sain käsiini uuden uutukaisen Hannan soppa -blogista tutun Hanna Hurtan Kasvis-keittokirjan. Se asettui yöpöydälleni niitä iltoja varten, jolloin en sammuisi saunalyhtynä heti pään tyynyyn laskettuani. Kun vihdoin pääsin selamaan opusta, oli selvää, että tämä teos on tullut tähän huusholliin jäädäkseen.

Siirsin korvan taa kymmenisen reseptiä, joita haluan kokeilla mahdollisimman pian. Yksi niistä oli gluteeniton ja sokeriton brownie-ohje, jonka taikinaan oli määrä sekoittaa pari desiä kypsiä mustapapuja. Siis hetkinen. Papuja makeaan taikinaan?

mustapapubrowniet

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa, että vaikka ruokaihminen olenkin, ennakkoluuloni sokerittomia leivonnaisia ja raakakakkuja ovat järkyttävän suuret. Ehkä olen onnistunut maistamaan vain huonoja toteutuksia tai sitten makunystyräni eivät vain pidä taatelin ja muiden sokerinkorvaajien sävyistä.

Siispä härkää sarvista ja toimeen. Ennakkoluuloja kohti ja niiden yli! Kookosöljy ei kuulu keittiöni perusvarustukseen, joten korvasin sen suomalaisella rypsiöljyllä. Raakasuklaan ja -kaakaon sijaan käytin tavallista tummaa suklaata ja kaakaota. Vaniljajauheen korvasin vaniljasokerilla. Huomioikaahan siis, ettei oma versioni ole täysin sokeriton.

mustapapubrowniet

Sitten seuraa tunnustus numero kaksi. Kun luin reseptiä uudelleen tätä postausta varten huomasin, että olin unohtanut täysin lisätä taikinaan kaurajauhon. Hups.

Muistan tehneeni samanlaisen erheen taannoin mutakakkua leipoessani. Testipala oli kuitenkin herkullinen, joten kannoin rasvaa tihkuvan tekeleen nyyttäripöytään. Kehujen määrä oli tolkuton. Vaikka arvaahan sen, kun lautaselle lapataan sokeria, suklaata ja voita. Yhdistelmä on vertaansa vailla. Tee siis jauhoilla tai ilman, jätän päätöksen sinulle, lukijani.

mustapapubrowniet

Ai niin, se maku. Sanotaanko niin, että mustapapubrowniet maistuivat kaikkea muuta kuin terveellisiltä. Uumoilin, että papujen mieto maku todennäköisesti häviää kaiken kaakaon, banaanin ja kahvin sekaan ja oikeassa olin. Leivonnainen oli makeudessaan lähes tyrmäävä. Banaani otti ja jyräsi, liekö sen maku sitten ollut kevyempi, jos olisin muistanut lisätä taikinaa myös kaurajauhot. Yksi pieni palanen riitti tyydyttämään makeanhimon koko päiväksi.

mustapapubrowniet

Resepti on kuitenkin ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, etenkin jos ystäväpiirissä on vegaaneja ja keliaakikkoja (korvaa silloin tuorejuusto vegaanisella). Kypsiä papuja jäi sen verran yli, että päätin pyöräyttää toisen satsin siskonpojan synttäreille, aikuisten pöytään.

Gluteenittomat mustapapubrowniet

Pohja:
2 kypsää banaania
2 dl kypsiä mustapapuja
10 kuivattua aprikoosia
1 dl kaakaojauhetta
(1 dl kaurajauhoja)
1 1/2 rkl rypsiöljyä
1 1/2 rkl vahvaa kahvia
1 rkl leivinjauhetta
ripaus vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
1 dl rouhittuja saksanpähkinöitä

Kuorrutus:
100 g tuorejuustoa
50 g tummaa suklaata
3 rkl vaahterasiirappia

Jos käytät kuivattuja papuja, laita ne likoamaan edellisenä päivänä. 10–12 tunnin jälkeen huuhtele ja keitä vielä 45 minuutista tuntiin, kunnes pavut ovat kypsiä.

Väännä uuni 175 asteeseen. Mittaa saksanpähkinöitä lukuunottamatta kaikki aineet samaan kulhoon ja surauta sauvasekoittimella taikinaksi. Rouhi sitten pähkinät ja sekoita ne massaan mukaan. Vuoraa pieni uunivuoka (n. 23 x 23 cm) leivinpaperilla ja levitä taikina tasaisesti vuokaan. Paista uunissa 35 min ja anna sen jälkeen jäähtyä.

Tee kuorrutus paiston aikana. Sulata tumma suklaa vesihauteessa ja sekoita sen joukkoon tuorejuusto. Lisää vaahterasiirappi ja sekoita tasaiseksi. Kun pohja on jäähtynyt, levitä kuorrutus ja koristele vielä saksanpähkinöillä. Leikkaa sopiviksi suupaloiksi ja tarjoile!

mustapapubrowniet

Ja hei! Palkkioksi sinulle, joka jaksoit lukea tänne asti: messulippuarvonta! Viini ja Ruoka 2017 -messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 26.–29.10. yhtä aikaa kirjamessujen kanssa. Jos lippu on vielä hankkimatta, mahdollisuutesi on tässä!

Kerro kommenttikentässä, mistä kaikesta haluaisit blogistani lukea? Toivotko lisää reseptejä, ravintolavinkkejä ja keskustelua ruokamaailman ilmiöitä vai kenties reissupostauksia? Tahtoisitko tietää enemmän minusta vai kiinnosteleeko eniten ihan joku muu, mikä? Konkreettisia kirjoitusaiheitakin saa ehdottaa, jos sellaisia mieleen juolahtaa.

Vastausaikaa on keskiviikkoon 25.10. klo 22 asti. Kommentoijien kesken arvotaan 3 yksittäistä lippua, jotka lähetetään onnekkaille sähköpostitse myöhään keskiviikkoiltana. Onnea matkaan!

Helppo siskonmakkarapasta ja uunissa paahdetut ruusukaalit

Perjantai oli harvinainen päivä. Yksikään kalmanlinja eli deadline ei jyskyttänyt takaraivossa, yhtään tapaamista ei ollut kalenterissa eikä muutenkaan ollut oikeastaan pakko tehdä mitään. Pötkötin peiton alla kymmeneen saakka ja luin aamiaisella pitkästä aikaa Hesarin kannesta kanteen.

aamiainen parvekkeella

Oli kerrankin aikaa. Selvittelin muutaman sotkun verottajan kanssa, luonnostelin blogitekstejä, selailin keittiön pöydälle pinoutuneita lehtiä, nukuin päiväunet. Sitten päätin tehdä jotain, mitä en yleensä koskaan tee. Lähdin haahuilemaan ruokakauppaan.

Muutama selityksen sananen lienee paikallaan. Kauppareissut ovat minulle tapahtumia, joista suoriudutaan mahdollisimman nopeasti, hyllyjen välissä ei aikailla, saatika kuljeskella huvin vuoksi. Ruoka kasataan koriin tai kärryyn kädessä kulkevan, etukäteen huolellisesti laaditun listan mukaan.

uunissa paahdetut ruusukaalit

Perjantaina kuitenkin reippailin lähi-Lidliin ilman ostoslistaa. Heti sisään astuttuani silmäni nauliintuivat ämpärissä yksinäisenä patsastelevaan krysanteemikimppuun, jonka pelastin saman tien ostoskärryihini. Hevi-osastolta mukaan valikoitui rasiallinen ruusukaaleja, reilun kaupan banaaneja ja muutama kiivi. Kylmäaltaasta nappasin mukaan paketin siskonmakkaraa ja kuiva-ainehyllystä ruskeaa ruokosokeria. Silmäilin läpi myös tavaralaarit, mutta harmikseni Heidi Klumin vaatemallisto oli jo vaihtunut perussukkiksiin ja halpiskerrastoihin.

helppo siskonmakkarapasta

Kotimatkalla poikkesin vielä Lihakonttorin deliin, josta matkaan lähtivät litran pullot oliiviöljyä ja luomuvalkoviinietikkaa sekä 00-jauhoja pastataikinaa varten. Suojatiellä sydämentykytyksiä tarjosi bemarikuski, joka jarrut kirskuen pysähtyi kymmenen sentin päähän minusta. Säikähdin niin, että kirkaisin ääneen. Mulkaisin miestä, joka levitteli käsiään ja osoitteli bussia, joka oli oikeaoppisesti pysähtynyt suojatien eteen. Perjantai 13. päivä näytti kyntensä. Oli parasta kävellä suorinta tietä kodin seinien suojaan ja tasata sykettä pastakattiloiden äärellä.

Helppo siskonmakkarapasta ja uunissa paahdetut ruusukaalit

1 sipuli
1 iso valkosipulinkynsi
sopivasti chiliä
2 tomaattia (kaltattuna)
1 tölkki säilöttyjä tomaatteja
Paketti siskonmakkaraa
1 tl hunajaa
suolaa
pippuria
tuoreita yrttejä
tuorepastaa

400 g ruusukaalia
pari ruokalusikallista balsamicoa
reilusti oliiviöljyä
pippuria
suolaa

Väännä uuni 200 asteeseen. Poista ruusukaalien kannat ja leikkaa kaalit puoliksi. Levittele ne uunivuokaan, rouhi päälle suolaa ja pippuria. Lisää vielä balsamico ja oliiviöljy ja lykkää vuoka uuniin. Valmista pitäisi tulla noin 25 minuutissa. Uuniin kannattaa kurkkia jo aiemmin ja valella kaaleja vuoan pohjalle valuneella öljy-balsamicoseoksella, jotta ne maustuvat tasaisesti. Tee ruusukaalien paahtuessa kastike.

uunissa paahdetut ruusukaalit

Kuullota silputut sipulit ja chilit pannulla. Kiehauta vesi kattilassa ja puristele siskonmakkarapallerot kiehuvaan veteen. Anna palleroiden kypsyä minuutti tai pari ja nosta ne sitten reikäkauhalla pannulle. Pyörittele niin kauan, että saat makkarapalleroihin väriä ja lisää sitten (kaltatut) kuutioidut tomaatit. Tässä keittiössä ei tomaatteja juuri koskaan kalttailla, sillä kypsyessä irtoavat kuoret eivät meitä hetkauta, mutta se ei tietenkään estä sinua niin tekemään.

helppo siskonmakkarapasta

Lisää vielä säilötyt tomaatit ja huuhtaise pienellä vesimäärällä tölkistä viimeisetkin rippeet. Anna porista vähintään 10 minuuttia hiljaisella tulella. Jos käytät kuivapastaa, pastat kannattaa laittaa kiehumaan tässä välissä. Pyöristä lopuksi maku teelusikallisella hunajaa ja mausta. Lisää kourallinen mieleistäsi yrttiä. Me riivimme parvekeruukuista viimeiset kreikkalaiset basilikanlehdet kastikkeen joukkoon.

helppo siskonmakkarapasta

Annostele pasta syvälle lautaselle, heitä mukaan muutama ruusukaalin puolikas ja valuta päälle siskonmakkarakastike. Parmesaani kruunaa annoksen, mutta pasta maistuu mainiolta ilmankin. Helppoa, halpaa ja hurjan hyvää, niin kuin arkiruuan kuuluukin olla!

Tsekkaa myös toinen kestosuosikki: Tomaattinen chorizopasta!

Omenapaistos, joka kesytti kaaoksen

Tänään oli tarkoitus kirjoittaa siitä, miten Italian-matka melkein peruuntui. Miten vietin sydän syrjälläni torstaista perjantaihin ja miten onnellinen olin, kun viimein pääsimme matkaan. Luettuaan luonnostellun tekstin mies kuitenkin käytti veto-oikeuttaan, syistä, jotka täysin ymmärrän. Lupaan kertoa tarinan myöhemmin, ehkä ensi viikolla, ehkä kuukauden päästä. Heti kun saan siihen luvan.

omenapaistos

Kuten jo monta kertaa tällä viikolla, vedän takataskusta varasuunnitelman. Kirjoitan tutusta ja turvallisesta: omenoista, syksystä ja vaniljajäätelöstä. Vaikka kaikki muu muuttuisi ja maailma murenisi ympäriltäni, tämä yhdistelmä pysyy. Vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen se kietoo koleat syyskuun illat tiukkaan ja lämpimään syleilyynsä. Kesyttää kaaoksen ja rauhoittaa mielen.

Vanhempien pihalla kasvaa kolme vanhaa omenapuuta. Sato vaihtelee, mutta jotain tulee joka vuosi. Tänä vuonna sato on runsaampi kuin aikoihin. Joudun toppuuttelemaan isääni, en mitenkään ehtisi säilöä kauppakassillisia omenoita, vaikka kuinka olisivat madottomia ja punaposkisia. Ehkä pitäisi hankkia mehulinko ja puristaa syksyn sadosta porkkana-omenamehua, jota vanhempanikin juovat joka aamu.

omenapaistos

Kielloista huolimatta kynnykselleni ilmestyy säkillinen omenoita. En ehdi keittämään hilloja, eikä niille olisi tilaakaan. Pakastin on täynnä marjoja ja jääkaapissa vielä edellisen vuoden säilykkeet. Koska kaaos kaipaa kesyttämistä, ritilä nostetaan uunin keskitasolle ja uunivuoka uuniin. Jälkiruuan paistuessa sekoitamme drinkit. Blenderiin pilkotaan kirpeää vihreää omenaa, puristetaan puolikkaan limen mehu, kaadetaan desi (tai pari) roseviiniä, vähän sokeria ja reilusti jäämurskaa. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen cocktail, helppo ja halpa, mutta samalla näyttävä.

omenapaistos

Omenapaistoksen ohjeen lainaan siskoltani. Hän on soveltanut sen Hellapoliisin reseptistä, mutta lisännyt ripauksen sitä ja hyppysellisen tätä. Minä maustan paistoksen omalla tavallani ja kirjaan sen muistiin sekä itseäni että teitä varten. Tässä se tulee, kaikkien omenapaistosten äiti, mummo ja kummitäti.

Omenapaistos, joka kesyttää kaaoksen

12 pientä suomalaista omenaa
1/2 dl vaahterasiirappia
100 g voita
3/4 dl (ruoko)sokeria
3 dl kaura- tai neljänviljanhiutaleita
1 tl vaniljasokeria
reilusti kanelia
ripaus suolaa

Poista siemenkodat ja pilko omenat kuorineen lohkoiksi. Levitä pienen vuoan pohjalle ja ripottele päälle kanelia. Valuta vaahterasiirappi omenoiden sekaan. Sulata voi ja lisää sokerit, hiutaleet, kaneli ja suola voin sekaan. Lusikoi seos tasaisesti omenalohkojen päälle. Paista 225-asteisessa uunissa 25 minuuttia tai kunnes kuorrute on kauniisti ruskistunut.

omenapaistos

Lusikoi lautaselle lämpimänä, lisää jäätelö tai vaniljakastike. Maista – ja katso, kaaos on kesytetty.

ps. Tsekkaa myös salvialla maustetun omenapiirakan resepti!