Sadepäivän suloiset suklaavohvelit

Olen metsästänyt käytettyä vohvelirautaa reilun vuoden. Keväällä 2018 ravasin yhtenään kierrätyskeskuksessa katselemassa kodinkonehyllyjä – tuloksetta. Uutta en halunnut ostaa, sillä tavaraa on muutenkin tämä maailma pullollaan.

suloiset suklaavohvelit

Viime kesänä kävin viikoittain mökkipaikkakunnan kirpputorilla kyselemässä – turhaan. Kyselin sieltä ja täältä, ja jätin ilmoituksia Facebookin kirppisryhmiin, mutta näytti siltä, että kukaan ei halua luopua rapsakoita vohveleita paistavasta raudastaan.

Niinpä muutama viikko sitten luovutin, marssin kirkonkylän sekatavarakauppaan ja ostin 17 euron vohveliraudan. Siitä lähtien pannu on käynyt kuumana. Vähällä oli ettei pinnakin palanut, rauta on nimittäin hidas ja muutenkin aika onneton.

suloiset suklaavohvelit

suloiset suklaavohvelit

Viimeistään, kun näin anopin isomman ja kaikin puolin paremman koneen, iski katumus. Olisi pitänyt uskoa ikiaikaista ohjenuoraa, ja ostaa se 60 euron vempele, jota lähikaupungissa katsastelin, mutta hylkäsin liian kalliina. Halvalla kun harvoin saa hyvää.

Kyllä tälläkin paistelee, mutta aikaa se vaatii. Ensimmäisistä pinaattivohveleista ei tullut rapsakoita, mutta seuraava suolainen satsi onnistui jo paremmin. Täytteeksi silputtiin savustettuja ahvenia, sitruunalla, mintulla ja kurkulla maustettua jugurttia ja ruohosipulia. Päällimmäiseksi ripoteltiin vielä Hanna G kokkaa -keittokirjan ohjeella pyöräytetystä anjovispastasta ylijäänyttä rapeaa leivänmurua.

suloiset suklaavohvelit

suloiset suklaavohvelit

Sitten vuoroon tulivat suloiset suklaavohvelit. Mallia taikinaan otettiin Brunssikirjasta, mutta mökkiolosuhteet ja jääkaapin sisältö pakottivat kuitenkin improvisoimaan. Niinpä maitorahka muuttui pakastimessa kärsineeksi rasvattomaksi jugurtiksi, siideri kivennäisvedeksi ja vehnäjauhoista osa korvattiin rukiilla. Jos suklaata olisi ollut, olisin ehdottomasti sulattanut sitäkin taikinaan.

Sade alkoi ropista niskaan juuri, kun lopettelin annosten kuvaamista. Hetkeä myöhemmin tirkisti aurinko tummien pilvien takaa vain peittyäkseen muutaman minuutin kuluttua ukkospilvien taakse. Vettä tuli iltapäivän aikana yli 7 milliä ja hyvä niin, luonto oli kaivannut virkistystä jo pitkään. Kaivovesikin oli ollut päiväkaudet ehtymään päin ja pumppu yskinyt välillä tyhjää.

suloiset suklaavohvelit

Tästä satsista riittää neljän hengen seurueelle muutama herkku kullekin. Jos siis syöt kaksin, eikä sokerinhimo ole kovin suuri, pärjäät puolikkaallakin taikinalla. Vaihtele jauhojen laatua ja nestettä mielesi mukaan. Minä tykkään käyttää letuissa ja vohveleissa happamia maitotuotteita, ne tuovat taikinaan särmää.

Seurakseen suloiset suklaavohvelit saivat mökkimetsän runsaan vattusadon ansiosta vaapukkahilloa ja parasta ennen -päivämääränsä jo menettänyttä mascarponea kermalla notkistettuna ja vaniljasokerilla maustettuna.

Suloiset suklaavohvelit

2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl ruisjauhoja
1 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta
1/2 dl ruskeaa ruokosokeria
1/2 dl vahvaa, sokeroimatonta kaakaojauhetta
2 isoa kananmunaa
2,5 dl rasvatonta jugurttia
1,5 dl kivennäisvettä
50 g voita sulatettuna

Sekoita kuivat aineet kulhossa ja lisää sen jälkeen ensin munat ja sitten nesteet. Pyöräytä tasaiseksi ja annan tekeytyä parikymmentä minuuttia. Jos taikina tuntuu ennen paistamista kovin paksulta, lisää siihen vähän lisää nestettä. Se saa olla huomattavasti jämäkämpää kuin lettutaikina, joten liian ohkaiseksikaan sitä ei kannata laimentaa.

suloiset suklaavohvelit

Paista kärsivällisyydellä rapeiksi vohveleiksi. Vatkaa seuraksi vähän kermaa ja mascarponea ja mausta vaniljasokerilla. Survo lempimarjojasi sokerin kanssa tai lusikoi purkista valmista hilloa vohvelien päälle. Syö suloiset suklaavohvelit pienempinä palasina tai kääri koko hoito rullalle ja haukkaa hartaudella. Nam!

Kesäinen vierasvara: Earl grey -teellä maustettu mustikkapiirakka

Viime kesänä metsässä oli mahdoton kävellä astumatta mustikanvarpujen ja sinisenä hehkuvien marjamättäiden päälle. Nyt samoilla seuduilla on pieni marja siellä, toinen täällä. Kuiviakin ovat, ihan toisenlaisia kuin edellisen suven jättimäiset yksilöt, jotka täyttivät ämpärin hetkessä.

mustikat

Onneksi tilanne ei ole kaikkialla sama: pikkulinnut ovat sirkutelleet, että esimerkiksi Mathildedahlin metsät ovat sinisenään mustikoita. Viiden päivän tarkkailujakson perusteella uskaltaisin suositella myös Sotkamoa, Suomussalmea ja Hossaa mustikanhimoisille. Marjoja oli runsaasti jopa merkittyjen polkujen varrella, josta niiden luulisi häviävän ensimmäisenä. Hidastivat patikointivauhtiamme mokomat.

Kun mustikoita on harvassa, haluan syödä ne sellaisenaan tai luonnonjugurtin kera. Koska mustikkapiirakkaa tekee ihmisen siitä huolimatta mieli, päätin turvautua kyläkaupan pakastealtaan tarjontaan. Siispä pari pussia mustikkaa ostoskoriin ja piirakanleivontaan!

earl grey -teellä maustettu mustikkapiirakka

Peruspiirakan sijaan haikailin jotain erikoisempaa. Siskon mökille tuoma Me Naiset -lehden reseptisivut kehoittivat kokeilemaan versiota, johon lisätään mustaa teetä. Valinta oli sitä myöten selvä – pian uunissa paistuisi earl grey -teellä maustettu mustikkapiirakka.

Earl grey on jokaisen aamuni piristys, mutta teehen liittyy myös muisto yhteisestä kokkailuhetkestä. Olemme ruokapiiritätien kanssa nimittäin ennenkin maustaneet jälkiruokia earl greyllä. Jäädyke, jonka vuosia sitten valmistimme, naurattaa nyt, mutta silloin melkein vuodatimme katkeria epäonnistumisen kyyneiliä, kun jälkkäri ei ottanut jähmettyäkseen. Ehkäpä tämä piirakka jättäisi paremman muistijäljen.

earl grey -teellä maustettu mustikkapiirakka

Alkuperäisellä reseptillä pohjasta tuli meidän makuumme liian löysä, joten jotain pientä tuunausta on ohjeeseen tehty. Pienensin voin määrää ja korvasin valkoisen sokerin kokonaan ruokosokerilla. Ruskistettu voi tuo piirakkaan mahtavan säväyksen, seuraavalla kerralla saatan tehdä tupla-annoksen pohjataikinaa ja lisätä marjoja päälle vain muodon vuoksi.

Ohje on gluteeniton, mutta jos vatsasi kestää viljoja, halutessasi voit korvata osan kaurajauhoista ruisjauholla.

Earl grey -teellä maustettu mustikkapiirakka (g)

150 g voita
1/2 tl leivinjauhetta
3 dl gluteenittomia kaurajauhoja
1 dl ruokosokeria
2 tl kardemummaa
5–6 dl mustikoita
2 rkl hillosokeria
1 earl grey -teepussi

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Sulata voi pienessä kattilassa keskilämmöllä. Jatka voin kuumennusta, kunnes se alkaa tummua ja tuoksuu pähkinälle. Sekoittele ja tarkkaile vaahtoavan voin tilannetta, sillä ruskistuminen tapahtuu yllättävän nopeasti. Ota liedeltä ja anna jäähtyä hetki.

Sekoita sillä aikaa kuivat aineet. Lisää ensin leivinjauhe jauhoihin ja kumoa sitten mukaan ruokosokeri ja kardemumma. Lisää vielä ruskistettu voi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Levitä löysähkö taikina pyöreään piirakkavuokaan.

Kaada pohjataikinan päälle mustikat. Hiero sitten morttelissa hillosokeri ja earl grey -teepussin sisältö sekaisin, ja ripottele se mustikoiden päälle. Kypsennä uunissa noin puoli tuntia.

earl grey -teellä maustettu mustikkapiirakka

Nauti earl grey -teellä maustettu mustikkapiirakka sellaisenaan taikka jäätelön tai vaniljakastikkeen kylkiäisenä!

Kesän raikkain tervetuliaisdrinkki – vadelmia ja roseviiniä

*Roseviini saatu tuotenäytteenä, kiitos Viinilinna!

Hiekkatieltä kuuluu jo renkaiden rapinaa. Ystävien auto kurvaa pihaan ja ulos astuu lauma janoisia mökkivieraita. Minä ryntään keittiöön, otan jääkaapista sopivasti viilentyneen roseviinipullon, aiemmin päivällä pusertamani vadelmapyreen ja sitruunanpuolikkaan. Lasit on aseteltu tarjottimelle vieri viereen. Avaan pakastimen ja tipautan jokaiseen lasiin muutaman jääpalan. Sekoitan juomat ja astun tarjotin kädessä terassille. Tervetuloa mökille!

tervetuliaisdrinkki

Viime vuonna nautiskeltiin klassisesta gin & tonicista, mutta vaikka juoma maistuu minulle, se on liian tymäkkä monelle muulle. Tänä mökkikesänä halusin tarjota kyläilijöille jotain kesäisempää, kevyempää ja raikkaampaa. Drinkin, jonka alkoholipitoisuus on pieni, mutta joka siitä huolimatta ei maistu mehulle. Siitä se ajatus sitten lähti.

Heinäkuu ehti kolmannelle viikolleen, ennen kuin olin tyytyväinen kehitelmääni. Olin saanut päähäni käyttää drinkin pohjana roseviiniä, mutta muiden makujen yhdistäminen siihen olikin yllättävän hankalaa. Ensin kokeilin punaista greippimehua, sitten vesimelonimurskaa ja myöhemmin vielä siitä suodatettua mehua. Sekoitin roseviiniä soodan ja tonicin kanssa, puristin sekaan sitruunaa ja limeä. Mikään kombinaatio ei oikein tuntunut toimivan. Kunnes kauppoihin ilmestyi tuoreita kotimaisia vadelmia.

tervetuliaisdrinkki

tervetuliaisdrinkki

tervetuliaisdrinkki

Pusersin niistä kaiken sen mehun, minkä irti sain, kaadoin päälle puolikuivaa roseviiniä ja täytin lasin lopuksi tonic-vedellä. Väri oli jumalainen ja maku mahtavan raikas. Voittaja oli löytynyt, mökkikesän tervetuliaisdrinkki on tässä. Harmi vaan, että suurin osa mökkivieraista oli jo visiittinsä tehnyt, mutta onneksi kesää (ja vieraita) kuitenkin on vielä jäljellä!

tervetuliaisdrinkki

Kesän raikkain tervetuliaisdrinkki

1,5 rkl vadelmapyreetä
1 dl puolikuivaa roseviiniä
3/4 dl tonicia
Tilkka sitruunamehua
Jäitä

Valitse drinkkipohjaksi puolikuiva tai puolimakea roseviini, esimerkiksi reilun kympin maksava Montalto Passivento Rosato*. Jos kaapissasi on vain rutikuivaa versiota, saatat haluta lisätä pikkuruisen lorauksen vaahterasiirappia tai muuta makeuttajaa, että saat makumaailman tasapainoon.

Valmista vadelmapyree etukäteen painelemalla tuoreet vadelmat tiheän siivilän läpi. Jos pyreetä jää yli, voit nauttia sen vaikka jäätelön tai lettujen lisukkeena tai sekoittaa kuplaveteen virkistäväksi janojuomaksi.

Rakenna sitten tervetuliaisdrinkki. Lisää laseihin ensin jääpalat ja annostele sen jälkeen niiden päälle vadelmapyree. Kaada päälle roseeviini sekä tonic-vesi. Purista vielä lopuksi jokaiseen lasiin tilkkanen sitruunamehua ja sekoita. Koristele syötävillä kukilla ja vadelmilla.

tervetuliaisdrinkki

Helleaalto hellii parhaillaan Suomi-neitoa. Kylmä juoma maistuu, mutta alkoholi ja kuuma kesä saattavat yhdessä aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Alkoholi poistaa nestettä, jota tarvitaan juuri nyt enemmän kuin mitään muuta. Muista siis nauttia myös vettä!

*Roseviini saatu tuotenäytteenä, kiitos Viinilinna!