Grillatut misomunakoisot – maukasta kasvisruokaa mökkikeittiöstä!

Kun mökkikaupat oli tehty, kesän valmistelu alkoi ruokalehtien selaamisella. Puhalsin pölyt olohuoneen pöydän alla olevaan lehtikoriin vuosien varrella kerääntyneistä aviiseista, otin esiin neonväriset lähmälaput ja ryhdyin hommiin. Silmäilin läpi jokaisen reseptin ja arvioin sen sopivuutta mökkikeittiöön. Kaikki liian monimutkainen sai jäädä, nyt tarvittiin helposti alkeellisessakin keittiössä valmistuvaa sapuskaa jotka maistuisivat mökkivieraillekin. Grillatut misomunakoisot herättivät heti oikeanlaista huomiota: näyttävää, maukasta ja kesäkeittiökelpoista kypsennettävää. Resepti lisättiin kokkauslistalle sillä sekunnilla!

grillatut misomunakoisot

Jo aiemmin keväällä olin yrittänyt tilata Hyötykasviyhdistykseltä munakoison siemeniä, mutta ne olivat päässeet loppumaan. Ensi vuonna olen aiemmin liikenteessä, sillä tuo syvänvioletti vihannes löytyy ostoskoristamme muutenkin melkein joka kerta. Mikä olisi ihanampaa kuin kokata itse kasvatetuista munakoisoista!

Grillatut misomunakoisot pääsivät testiin, kun ystävä saapui yhden yön mökkivisiitille matkallaan Keski-Suomesta kotiinpäin. Lisäsin maustekastikkeeseen kokeeksi inkivääriä ja hunajaa, ja se kannatti. Ruokalaji sai suuren suosion, ja vähältä piti, etten lusikoinut marinadia suuhuni ennen kuin se ehti munakoisopuolikkaiden peitoksi. Umamipommin lempinimen saaneet grillatut munakoisot lunastivat kerralla paikkansa meidän mökkiruokalistan vakiovieraina. On muuten erinomainen lounas etätyöläisellekin!

grillatut misomunakoisot

Miso on käyneistä soijapavuista valmistettua paksua tahnaa, jota käytetään paljon japanilaisessa keittiössä. Tahnaa saa isommista marketeista ja etnisistä kaupoista. Se säilyy jääkaappilämpötilassa hyvin avattunakin, eli pakkauksen isoa kokoa ei kannata säikähtää. Misolla saa ruokaan kuin ruokaan ihanan umamisen maun ja se sopii mm. nuudelikeittoon, pastakastikkeisiin (kokeile vaikka tätä Vaimomatskuu-blogin miso-tahinipastaa, jos et usko!) tai vaikka kalan maustamiseen. Misolla saatetaan maustaa myös jälkiruokia, kuten kinuskikastiketta ja jäätelöä. Melkoinen monitoimitahna siis, suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

grillatut misomunakoisot

Grillatut misomunakoisot ovat vegaaninen herkku, mutta hurmaavat testatusti lihansyöjänkin. Reseptin riittävyys riippuu munakoisojen koosta. Isoista munakoisoista saattaa riittää kuudellekin, mutta neljälle nyt ainakin. Jos syöjiä on vain kaksi, puolita resepti tai valitse mahdollisimman pienet munakoisot.

Grillatut misomunakoisot

2 munakoisoa
2 rkl rypsiöljyä
2 valkosipulinkynttä
1–2 tl tuoretta inkivääriä pilkottuna
puolikkaan sitruunan mehu
3 rkl misotahnaa
1 rkl sokeria tai hunajaa
1/2 tl suolaa
1/2 dl pistaaseja kuorittuna
rucolan versoja

Halkaise munakoisot ja viillä pintaan ristikkäiset viillot, jotta marinadi imeytyy paremmin. Sivele sitten pinnat ruokalusikallisella rypsiöljyllä. Lämmitä grilli ja paahda munakoisoja leikkuupinta alaspäin 5–10 minuuttia korkealla lämmöllä niin, että pinnasta tulee kullanruskea. Sekoita sillä välin marinadi.

Silppua valkosipulinkynnet ja inkivääri ja sekoita ne misotahnan, lopun rypsiöljyn, sitruunamehun, sokerin tai hunajan ja suolan kanssa pienessä astiassa. Käännä paahtuneet munakoisot ympäri ja levitä marinadi kullanruskealle leikkuupinnalle. Jatka grillaamista vähän lempeämmällä lämmöllä noin 15 minuutin ajan tai kun munakoisonpuolikkaat ovat läpikypsiä. Rouhi odotellessa pistaasipähkinät pienemmiksi viimeistelyä varten.

grillatut misomunakoisot

Lado grillatut munakoisot lautaselle ja ripottele päälle rouhittuja pistaaseja ja rucolanversoja tai muuta mukavaa vihreää, mitä yrttipenkistä tai jääkaapista sattuu löytymään. Nautiskele!

Loma loppuu, mutta mökkikesä jatkuu!

Elokuun yhdeksästoista. Koulut alkoivat viime viikolla ja kalenterin mukaan kesälomastakin on enää rippeet jäljellä. Ajatukset ovat ristiriitaiset. Mökillä on ihanaa, enkä juuri nyt olisi missään muualla mielummin. Kävin pari viikkoa sitten Helsingissä ja vaikka tuttujen kasvojen näkeminen livenä oli sekin ihanaa, tuntui kaupunki ankealta. Kaikkialla oli meteliä, kylmä merituuli ujelsi korvissa ja väentungos ahdisti. Toisaalta, kuten joka vuosi, odotan syksyä innostuneena. Ikuisena optimistina kävelen kohti uusia alkuja ja maailmaani kenties mullistavia käänteitä, sillä koskaan ei voi tietää mitä yllätyksiä elämällä on puun takaa tarjota.

loma loppuu

Työmielessä elokuu on käynnistynyt huomattavasti koronakevättä paremmin. Vielä heinäkuun alkupuolella ahdisti ja itketti melkein joka päivä. Olin varma, että en oikeasti osaa mitään, eikä kukaan koskaan enää palkkaa minua mihinkään. Ihailen mieheni kärsivällisyyttä, läsnäoloa ja sanavalintoja, joilla hän kerta toisensa jälkeen nosti minut epätoivon upottavista suonsilmäkkeistä. Nyt olo on kaiken itkun ja hammastenkiristelyn jälkeen toiveikas ja usko omiin kykyihin on vähitellen alkanut palata.

Varsinaiset lomat on tältä kesältä lötkötelty. Mökkikesä kuitenkin jatkuu niin pitkään kuin säidenhaltijat suovat ja moottoripyörällä liikkuminen on mahdollista. Varaava takka huolehtii lämmityksestä ja etätyöt hoituvat myös mökkimaisemista, kunhan koordinoimme videopalaverimme niin, etteivät ne osu päällekäin. Verkko on nimittäin edelleen huono, pitäisi varmaan vaihtaa operaattoria viimeistään ensi kesänä. Helsingissä piipahdamme silloin tällöin, mutta majaa pidämme toistaiseksi Pieksämäellä. Siirrämme työpisteemme pysyvästi kaupunkiin todennäköisesti vasta syyskuun loppupuolella, sillä toinen aalto ja kasvavat tartuntaluvut eivät varsinaisesti houkuttele palaamaan etelään.

loma loppuu

Kun päivän työt on tehty, kastelemme kasvimaan ja lämmitämme saunan. Illallisen aperitiivit nautitaan laiturilla, samassa paikassa pötköttelen kuuntelemassa äänikirjaa tai vain tuijottelen mykistävää maisemaa. Jos sataa, käperryn sohvannurkkaan neulomaan tai täyttelen japanilaisia ristikoita. Ikkunat voin pestä huomennakin.

Ensimmäinen kesä mökkiläisenä on ollut mahtava. Kahden vuokramökkikesän jälkeen tiesimme tavallaan mitä odottaa, mutta yllätyksiäkin on matkan varrelle mahtunut. Olemme tehneet havaintoja ja todenneet erinäisiä turhauttavia tosiseikkoja. Sen, että suunnittelu ja ideointi hoituu meiltä paremmin kuin toteuttaminen. Sekin on opittu, että listaamme mielellämme tekemättömiä asioita ja piirtelemme luonnoksia terassilaajennuksesta ja kesäkeittiöstä, ja saatamme puhua tuntikausia siitä, millainen laituri meille sopisi tai minkä väriseksi lattia maalattaisiin. Materiaalien valitseminen ja niiden ostaminenkin on helppoa, mutta se varsinaisen tekemisen aloittaminen, se on himputin hankalaa.

loma loppuu

loma loppuu

Tällä hetkellä nurkissa makoilevat maalipurkkien lisäksi keittiösaarekkeen liimapuulevyt ja pitkän pöydän rakentamista varten hankitut vanhat lattialankut. Maalinpoistoaine ja poistamiseen tarvittavat härpäkkeet on ostettu, mutta jotenkin ne maalit eivät siltikään ole irronneet lankuista itsestään. Terassi sentään on saanut laajennusosan, vaikka sitä ei täysin valmiiksi saatukaan puutavaran loppuessa kesken.

Olemme me jotain muutakin saaneet aikaiseksi. Heti ensimmäisellä mökkiviikolla väsätyistä viljelylaatikoista putkahtelee kesäkurpitsaa, porkkanaa ja kurkkua harva se päivä. Miehen rakentamasta kasvihuoneesta tuli niin hieno, että aion omistaa sille kokonaisen blogipostauksen, kunhan sato vielä vähän saa kuvauksellista väriä. Tonttia on raivattu omin, siskojen ja ystävien voimin niin, että komea sammaleiden peittämä kallioseinämä ei enää jää epämääräisen kuusikon varjoon. Rannan siistiminen on näkynyt viiveellä myös hyttysten määrässä. Mitä vähemmän pimeää pusikkoa, sitä vähemmän inisijöitä. Bonuksena ilta-aurinko pääsee nyt paistamaan saunan patiolle ja lämmittää paremmin kasvihuonettakin.

loma loppuu

Muutamaan mökkinaapuriinkin on ehditty tutustua, sillä kahden vuoden välein järjestettävä tieosuuskunnan kokous sattui sopivasti heinäkuulle. Ikuisena jännittäjänä vatsanpohja oli perhosia täynnä, kun kolkuttelimme naapurimökin ovella. Kaikki muut tuntisivat todennäköisesti toisensa ennalta, ja oli mahdotonta sanoa, miten uudet tulokkaat otettaisiin vastaan. Tunnelma oli kuitenkin välitön ja tarjoilu kääretorttuineen, tuoreine pullineen, louhisaarenjuomineen ja mansikkamehuineen runsas. Tutustumiskierroksella selvisi, että suurin osa oli asuttanut mökkiään jo vuosikymmeniä, jotkut jopa 60-luvun lopulta saakka. Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi näille rannoille. Tuli heti turvallisempi olo, jos tulee hätä, tiedämme, että apu on lähellä.

Myös postilaatikkoon viikonloppuisin itsestään ilmestyvän hesarin mysteeri ratkesi tiekokouksessa. Yksi mökkinaapureista pyöräilee aamuisin hakemaan kaikkien lehdet reilun kolmen kilometrin päässä olevata heittolaatikosta ja tipauttaa ne matkan varrella postilaatikoihin. Aamuntorkkuina kiittelimme kovasti ja lupasimme nikkaroida postilaatikoille yhtenäisen telineen, josta kuulemma oli jo pitkään ollut puhetta.

loma loppuu

Maanantaina, kun keräsin mustikoita tontin laitamilta, tuntui siltä, että pakahdun niille sijoilleni. Että tämä onni on tosiaan meidän ikioma. Että meillä on koko loppuelämä aikaa puunata, maalata, rakentaa ja nikkaroida, jos niin haluamme. Ja minusta tuntuu, että se on juuri sitä mitä nyt tahdomme ja tarvitsemme.

Kirpputorikierros Pieksämäellä ja Varkaudessa – mökkeilijä aarrejahdissa

Mitä enemmän vuosia kertyy mittariin, sitä enemmän arvostan vanhaa, käytettyä tavaraa. Nostalgia nostaa päätään. Haluan liinavaatekaapin, sillä mummolassa oli sellainen. Tahdon elämää nähneen senkin, jonka laatikot ja kaapit kertovat tarinoita menneestä ajasta. Etsin kauniiksi kulunutta emännänkaappia, jonka ulosvedettävällä leivinlaudalla on pyöräytelty pullia ja vaivattu lukuisia leipätaikinoita, ja jonka hyllyille saisin asetella kaikki kirpputoreilta keräämäni astiat, kipot ja kukkakuvioin koristellut kahvikupit. Lukunurkkaukseen pitäisi löytyä sympaattiset nojatuolit, joissa olisi hyvä istua ja lukea.

Jo kauan ennen kuin kauppakirjat oli allekirjoitettu haaveilin kirpputorikierroksesta Etelä-Savon pikkupaikkakunnilla. Mökki ostettiin irtaimistoineen, ja vaikka tiesimme, että suurin osa kalusteista menisi vaihtoon, olimme tyytyväisiä ratkaisuun. Voisimme aloittaa mökkeilyn saman tien ja etsiskellä meidän näköisiä mööpeleitä kaikessa rauhassa. Mökkikeittiön varustus sen sijaan oli puutteellinen. Myyjä vei suuren osan astioista mukanaan, joten kaapit kaipasivat kipeästi täydennystä. Päätimme ostaa kaiken mahdollisen käytettynä Pieksämäen ja Varkauden kirpputoreilta. Kokemukset olivat hyviä, joten päätin koota kirpparivinkit teillekin tiedoksi. Kirpputorikierros Pieksämäellä ja Varkaudessa alkakoon!

Kirpputori Feria – hyvä hinta-laatusuhde ja monipuolinen valikoima

Ensimmäisenä katsastimme samoilla nurkilla mökkeilevän kaverin suositteleman kirpputori Ferian tarjonnan. Feria sijaitsee kätevästi Pieksämäen rautatieaseman, torin ja Prisman läheisyydessä ja sen viereisessä korttelissa on toinenkin kirppis, ViaDia. Feria on itsepalvelukirpputori, mutta myynnissä on paljon myös kirpputorin omaa tavaraa. Heti ensimmäisessä hyllyvälissä totesin miehelle, että tässä muuten menee nyt hetki jos toinenkin. Että jos et jaksa odotella, mene vaikka kahville jonnekin. Tavaraa oli paljon ja hinta-laatusuhde oli hyvä. Vaatteita oli eniten, kalusteita ja polkupyöriäkin löytyi, mutta minä olin kiinnostunut tällä kertaa vain astioista. Myytävänä oli paljon Arabiaa ja muita desing-tuotteita, mutta myös itäeurooppalaisia astiastoja, jotka sopivat erinomaisesti kesäkeittiön käyttöastioiksi.

kirpputorikierros pieksämäellä

kirpputorikierros pieksämäellä

Keräsin kippoja ja kuppoja ensin koriin, mutta jouduin lopulta vaihtamaan korin ostoskärryihin. Tuntia myöhemmin kasassa oli 17 lautasta, 21 lasia, yksi lasikannu, 10 kahvikuppia, 6 aterimet, 2 patenttikannellista lasipurnukkaa, 2 tarjoiluvatia, paistolasta, sokerikko, kermakko ja yksi kakkulapio. Erityisen iloinen olin korkeista juomalasista ja samaan sarjaan kuuluvasta lasikannusta sekä kristallia muistuttavista, ihanan Happy Hamletin mieleen tuovista viinilaseista, joille löysin myöhemmin täydennystä samasta paikasta. Kyselin seuraajiltani lasien mahdollista alkuperästä ja selvisi että korkeat, kaiverretut lasit olivat Venäjältä 60–70-lukujen tienoilta. Viinipikarien tarina oli vieläkin kiinnostavampi. Niitä nimittäin on usean lähteen mukaan jaettu 1970-luvulla Kesoililla osana tankkauskampanjaa. Mitä enemmän tankkaat, sitä useamman viinilasin saat! Alkuperämaa jäljitettiin Ranskaan saakka, joten eipä ihme, että samantyyppisiä laseja on lukematon määrä myös Happy Hamletin astiakaapissa.

kirpputorikierros pieksämäellä

Kassalla ostosten loppusummaksi ynnättiin 52 euroa. Ei lainkaan hullummin! Pakkausmateriaaleja oli tarjolla ja kassalta vinkattiin myös tyhjistä banaanilaatikoista, jossa sanomalehtiin käärityt astiat sai kannettua autoon asti. Tänne tullaan taatusti uudestaakin. Niin tekevät kassaneidin mukaan monet muutkin, Feriaan tullaan ostoksille Varkaudesta asti. Kirpputorin yhteydessä on kalastustarvikemyymälä sekä pieni kahvio.

Kirpputori Feria
Tallikatu 3-5, Pieksämäki
Avoinna ma-pe 10–18, la 10–15, su 11–15

Wanhan Myllyn ViaDia-tori – edullisia mökkikeittiön aarteita

Diakoniatyötä edistävän järjestön ylläpitämä ViaDia on aivan Ferian naapurissa. Tilat ovat pienemmät, mutta valikoima oikein hyvä. Mökkikeittiöstä uupuivat vielä syvät lautaset ja osa aterimista. Myös kaikenlaisia paistinlastoja, kauhoja ja muita käytännöllisiä kapineita tarvittiin lisää. Pöydältä, jossa kaikki astiat olivat euron kappaleelta, pinosin syliini neljä soppalautasta. Toinen samanmoinen setti löytyi viereiseltä hyllyltä. Aterinlaatikkojen parissa vierähti hyvä tovi ja keittiö karttui Hackmannin ja Sorsakosken lusikoista, haarukoista ja voiveitsistä. Pikkulusikkakokoelmakin sai täydennystä ja huonosti leikkaava juustohöylä korvattiin paremmalla. Viereisistä laareista nappasin pari puuvartista paistinlastaa sekä punaisen lävikön, joka ei tyyliltään ollut sitä mitä etsin, mutta sai toistaiseksi kelvata.

kirpputorikierros pieksämäellä

Kassalta kyselin vielä kattiloiden perään, mutta niitä ei tällä kertaa ollut tarjolla. Palvelu oli ystävällistä ja astiat pakattiin kassalla ensin sanomalehtiin ja sitten muovipussiin. Maksuvälineenä suosittiin käteistä ja kuittiin kirjattiin summaksi 22 euroa. Varsin edullista tämäkin. Kirpputorikierros Pieksämäellä päättyy toistaiseksi tähän, seuraavaksi siirrytään Varkauden puolelle.

ViaDia-tori
Tallikatu 1
Avoinna ma-pe 10–17, la 10–14

Varkauden Kierrätyskeskus Ekotori

Kasvihuoneen valokatetta emme äkkiseltään Pieksämäen rautakaupoista löytäneet, joten sen perässä ajeltiin Varkauden Hankkijalle. Samalla reissulla oli tarkoitus tsekata myös Varkauden kirppistarjonta. Keskustaan suunnatessamme katselin ympärilleni ja tokaisin, että kylläpä näyttää jotenkin tutulta. No eipä ihme, sillä samoilla kulmilla pyörimme viimekin kesänä. Varkauden urheiluseurojen pyörittämä Kimppa Kirppis, jossa silloin piipahdimme ja jota nytkin minulle oli suositeltu, oli tietysti juuri sinä päivänä kiinni. Siispä suunta otettiin suoraan kierrätyskeskukselle.

Vaikka itsepalvelukirpputoreilta yleensä tekee parhaimmat löydöt, tykkään enemmän kierrätyskeskuksista, joissa tavara on järjestelty lajinsa mukaan. Astiat yhdessä huoneessa, huonekalut toisessa ja vaatteet kolmannessa. Silloin ei ole pakko kiertää kaikkia myyntipaikkoja, vaan voi keskittyä niihin osastoihin, mitkä sillä hetkellä kiinnostavat eniten. Näin oli myös Varkauden kierrätyskeskuksessa.

kirpputorikierros pieksämäellä

Mukaan lähti pari viinilasia, usemapi juomalasi sekä muutama silmää miellyttävä muki, joita ei edellisiltä kirpputoreilta löytynyt ainuttakaan. Mies löysi pitkään etsimänsä Iittalan oluttuopin ja minä patinoituneita lusikoita ruokakuvien rekvisiitaksi. Ulos selvittiin reilulla 8 eurolla. Myös tähän osoitteeseen kurvataan varmasti uudemman kerran.

Kierrätyskeskus Ekotori
Käsityökatu 42–44, Varkaus
avoinna ma-pe klo 9–18

Kimppa Kirppis
Petroskoinkatu 18, Varkaus
Avoinna ma-pe 10–17, la 10–14

Bonusvinkki: Jätekukko

Kaikkia seudun kirpputoreja en vielä ole ehtinyt koluamaan, mutta onneksi kesän aikana ehtii vielä useammankin kerran löytöretkelle. Ämpärilistalla ovat ainakin Hankasalmen Asemakirppis sekä Häkärinteiden kirpputori. Ja samalla kun viedään mökiltä rompetta kierrätykseen käydään läpi myös Jätekukon päivittäin vaihtuva Tuo ja Vie -kierrätyskontin valikoima. Edellisellä kerralla kontista olisi voinut kerätä koko keittiön varustuksen – ja vieläpä täysin ilmaiseksi! Minä poimin mukaani sillä kertaa vain kaksi tarjoilulautasta, Arabiaa tietenkin.

Puhdistamontie 1, Pieksämäki
Avoinna ma ja ke klo 10–18, pe klo 10–17

Vaikka kirpputorikierros Pieksämäellä ja Varkaudessa tuotti hyviä tuloksia, heitän vielä ilmoille etsintäkuulutuksen. Jos joku teistä tietää Pieksämäen tai Varkauden tienoilla kirpputorin, jonne pitäisi ehdottomasti lähteä etsimään aarteita, olisin kiitollinen vinkistä! Plussaa huonekaluosastosta, sillä emännänkaappi, senkki, liinavaatekaappi ja pari vanhaa nojatuolia ovat vieläkin löytämättä.