Halloumi-hasselbacka – mitä parhainta mökkiruokaa!

Jo ennen kauppakirjojen allekirjoittamista käänsin muistikirjastani esiin uuden aukeaman ja aloitin mökkireseptien listaamisen. Koko kesää tuskin uusilla perunoilla, savustetulla kalalla, makkaralla ja mansikoilla pärjättäisiin. Aina, kun törmäsin vinkeältä vaikuttavaan reseptiin, kirjasin sen ylös. Selailin hyllyyni kerääntyneitä kymmeniä keittokirjoja, pläräsin läpi vanhat ruokalehtien vuosikerrat ja tallentelin instagramin ihmeellisestä maailmasta herkullisen oloisia ohjeita. Kun vastaan tuli Kokkipottilan ihana halloumi-hasselbacka, se raivasi tiensä välittömästi kokkauslistan kärkeen.

halloumi-hasselbacka

Kesäkuisena lauantaina meitä laiskotti niin, että päätimme hypätä autoon, kurvata paikalliseen ja istua valmiiseen pöytään. Mies mietti matkalla, että olisikohan pitänyt varata pöytä. Minä naurahdin, että ei kai nyt tällaisessa pikkukylässä mitään pöytävarauksia tarvita. Olin väärässä. Emme mahtuneet syömään, eikä pöytävaraus onnistunut seuraavallekaan päivälle. Ilmeisesti seuraavatkin viikonloput oli jo buukattu. Piti keksiä nopeasti varasuunnitelma, sillä nälkä nakersi jo mökkiläistä. Lähikauppa oli jo kiinni ja mökin jääkaappikin puoliksi tyhjillään. Jostain aivojeni sopukoista mieleeni tulvahti halloumi-hasselbacka, jonka valmistamine vaikutti nopealta ja helpolta, joten kyliltä palattuamme kävelimme suoraan jääkaapille ja ryhdyimme toimeen.

Alkuperäisessä reseptissä halloumi-hasselbacka kypsennetään uunissa. Helleaalto oli lämmittänyt tuvan 27-asteiseksi, joten uunin lämmittäminen ei innostanut. Niinpä laitoimme grillin tulille. Kirpparilta löytynyt Sorsakosken soikea metallivuoka oli omiaan halloumi-hasselbackan kypsentämiseen. Sekoitimme siis tomaattisoosin, viipaloimme halloumin ja tyrkkäsimme koko höskän kaasugrillin alemmalle tasolle puoleksi tunniksi. Kaveriksi lämmitimme edelliseltä päivältä jääneet kanavartaan jämät.

halloumi-hasselbacka

Nuolimme lautaset, niin hyvää halloumi-hasselbacka oli. Sopivasti potkua, kivasti happoa ja mukavasti grilliaromia. Halloumi ei ehkä paahtunut niin kullanruskeaksi kuin se uunissa olisi tehnyt, mutta ihanaa se oli vähän kalpeampanakin. Kehuimme kilpaa syömäämme ruokaa ja olimme yhtä mieltä siitä, että mökkikeittiössä syötiin todennäköisesti parempi ateria kuin mitä valmiissa pöydässä olisi tarjoiltu. Onni onnettomuudessa siis!

halloumi-hasselbacka

Muutamassa kohtaa sovelsimme: punaviinietikan sijaan lisäsimme omenasiiderietikkaa ja balsamicosiirappia, ja tuoreen valkosipulin lisäksi pinnalle rouhaistiin kuivattua. Ruoka valmistuu yhdessä astiassa, ja reseptistä riittää sellaisenaan syötäväksi kahdelle, lisukkeena halloumi-hasselbackalla herkuttelee neljä. Ja kuten Kokkipottilan Hannelekin ohjeistaa, sama tomaattisoosi sopii niin pastakastikkeeksi tai levitettäväksi pizzapohjan päälle. Tee siis suosiolla suurempi annos!

Halloumi-hasselbacka – täydellinen mökkiruoka

200 g halloumia
1 prk tomaattimurskaa
Vettä tomaattipurkin huuhteluun
1/2 tl suolaa
2 valkosipulinkynttä
1 rkl balsamico- tai punaviinietikkaa 
1 tl sokeria tai hunajaa
Sopivasti tuoretta chiliä tai chilirouhetta
2 rkl oliiviöljyä
(tuoreita yrttejä)

Sekoita tomaattisoosin ainekset eli tomaattimurska, vesi, silputtu valkosipuli, etikka, sokeri tai hunaja, öljy ja mausteet pienessä uunivuoassa. Halkaise sitten halloumipötkylä pitkittäin puoliksi. Leikkaa puolikkaat viipaleiksi niin, että ne jäävät alalaidastaan toisiinsa kiinni. Upota halloumit kastikkeeseen niin, että sentti pari jää näkyviin. Valuta sitten vielä vähän oliiviöljyä juuston ja kastikkeen päälle ja rouhi halutessasi vielä vähän chiliä tai mustapippuria.

Paista 200-asteisessa uunissa tai kuumassa grillissä grillin kansi suljettuna n. 30 minuuttia. Jos käytät uunia, halloumi-hasselbacka on valmis, kun halloumi on saanut reilusti väriä. Jos ikkunalaudalla tai keittiöpuutarhassa on tuoreita yrttejä, riivi muutama lehti koristeeksi. Syö leivän tai vaikkapa riisin kera. Ja nuole lautanen, jos kehtaat!

halloumi-hasselbacka

Halloumi-hasselbacka nousi saman tien mökkiruokien kärkikolmikkoon. Postauksen kuvat onkin otettu seuraavalla viikolla, kun kokkasimme herkkua lounaalle täysjyväkuskusin ja nyhtökaurapyöryköiden kaveriksi. Nam!

Helppoa juhannuksen juhlaruokaa: sitruunamarinoidut perunavartaat ja sitruunainen jugurttikastike

Juhannusaattoon on enää kaksi yötä. Vatsanpohjalla kipristelee, sillä ensimmäistä kertaa saamme juhlia keskikesän kohokohtaa muualla kuin muiden nurkissa. On edelleen vaikea uskoa todeksi pitkäaikaisen haaveen toteutumista, meillä tosiaan on oma mökki – tänä kesänä ja kaikkina tulevina niin kauan kuin henki pihisee ja happi kulkee. Onnen tunne humahtaa päästä varpaisiin ja jää kihelmöimään jalkapohjiin. Ihanaa!

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Seuraavina vuosina kutsumme varmasti myös ystäviä yhteisen juhannuspöydän ääreen, mutta tänä kesänä kekkerit katetaan vain meille kahdelle. Aattona syödään hyvin, saunotaan ja uidaan ja sitten taas saunotaan ja uidaan. Tai sitten jätetään saunominen väliin, jos helteet jatkuvat näin hikisinä aattoon asti.

Saatan solmia tien pientareelta poimituista niittykukista seppeleen, jos vaan pään ympärillä pörräävät paarmat suovat. Mies sitoo saunavihdan oman tontin rauduskoivuista, minä kaadan laseihin kuplivaa ja sitten istahdamme laiturille seuraamaan luonnon luomaa juhannusnäytelmää. Auringonlaskua, kuikkien huutoa, laulujoutsenien ylilentoa, peipposten laulua ja sinitiaisten pesäpuuhia.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Ruokapuolta treenasimme jo viime viikonloppuna, kun sisko miehensä kanssa kurvasi mökkipihaan kahdeksi kokonaiseksi vuorokaudeksi. Kaksi kiloa uusia perunoita, pari pakettia makkaraa, kohtuullinen kasa karitsan karetta, grillatuista hedelmistä ja fetasta sekoitettu salaatti, sitruunamarinoidut perunavartaat sekä sitruunainen jugurttikastike katosivat parempiin suihin viimeistä kastikepisaraa myöten. Lopuksi nuoltiin lautaset.

Sitruunamarinoidut perunavartaat olivat hitti, samoin niitä ryydittänyt sitruunainen jugurttikastike, jonka nappasin uusimmasta Etiketti-lehdestä. Majoneesin tosin vaihdoin turkkilaiseen jugurttiin ja uskon, että kastikkeesta tuli sen vuoksi alkuperäistäkin parempi. Muut ainesosat löytyvät todenääköisesti valmiiksi myös sinunkin kesäkeittiöstäsi, sillä tarvitset jugurtin lisäksi vain sinappia, sitruunaa, sokeria ja suolaa. Sitruunamarinoidut perunavartaat eivät ole yhtään sen vaikeampia toteuttaa, hunajalla, öljyllä ja sitruunamehulla pääsee jo pitkälle!

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Olet ehkä huomannut, että sitruuna on yksi lempiraaka-aineistani. Senpä takia vaikka sekä perunavartaat että jugurttikastike maustetaan sitruunalla ei hapokkuutta ole ruoassa yhtään liikaa. Jotenkin nämä kaksi onnistuvat täydentämään toisiaan ja yhdistelmä maistuu suussa taivaalliselle. Sitruunainen jugurttikastike sopii erinomaisesti ellei jopa paremmin myös parsalle ja grillissä tai parilalla paahdetuille uuden sadon porkkanoille.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Sitruunaiset perunavartaat pelastavat myös edellisenä päivänä yli jääneet uudet perunat, potut nimittäin upotetaan marinadiin ja pujotetaan vartaisiin kypsennettyinä. Resepteistä riittää neljälle juhannuksen juhlijalle.

Sitruunamarinoidut perunavartaat

500 g keitettyjä uusia perunoita
3 rkl öljyä
2 rkl sitruunamehua
1 rkl hunajaa
1 tl suolaa

Ihan ensimmäiseksi muista laittaa puiset vartaat likoamaan veteen, jotta ne eivät syty palamaan grillissä. Jos käytät metallisia, voit tietysti skipata tämän vaiheen. Keitä perunat tai käytä edelliseltä aterialta kattilaan jääneitä keitettyjä pottuja. Jos keität potaatit erikseen, voit jättää ne aavistuksen alle normaalin kypsyyden, sillä perunat jatkavat kypsymistään vielä vartaissa.

Puolita pienemmät perunat ja palastele isommat sopiviksi suupaloiksi. Sekoita marinadi öljystä, sitruunamehusta, hunajasta ja suolasta ja holauta se vielä lämpimien perunoiden joukkoon. Jätä maustumaan vähintään vartiksi, tuntikaan ei ole näille ihanuuksille liikaa.

Pujottele perunapalat vartaisiin ja kaada marinadi pieneen kippoon. Paista sitruunamarinoidut perunavartaat grillissä tai parilapannulla ja valele samalla marinadilla. Kun potut ovat saaneet kivasti väriä, rouhaise mausteiksi suolaa ja mustapippuria ja lusikoi vartaiden päälle reilusti alla olevaa sitruunaista jugurttikastiketta.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Sitruunainen jugurttikastike

1 dl turkkilaista jugurttia
1 tl (dijon)sinappia
1/2 sitruunan raastettu kuori
1 valkosipulin kynsi tai pari kunnon rouhaisua valkosipulimyllystä
Ripaus sokeria ja suolaa
(Mustapippuria ja tuoreita yrttejä)

Sekoita ainekset ja anna tekeytyä perunoiden marinoitumisen ja paistumisen ajan. Reseptiin sopii erinomaisesti miedomman valkosipulin maun antava kuivattu valkosipuli, jota meillä on aina maustekaapissa. Sappion luomutilalla kasvatettu valkosipuli on kuivattu ja ujutettu myllyyn, josta sitä on helppo rouhaista ruokaan tai vaikka leivän päälle. Tuore valkosipuli antaa vähän enemmän potkua, mutta sopii kastikkeeseen ihan yhtä hyvin.

Lusikoi sitruunainen jugurttikastike perunavartaiden päälle, rouhaise päälle vielä mustapippuria ja koristele halutessasi tuoreilla yrteillä kuten basilikalla tai korianterilla.

sitruunamarinoidut perunavartaat sitruunainen jugurttikastike

Sekä sitruunaiset perunavartaat että sitruunainen jugurttikastike tulivat jäädäkseen. Jäimme kerrasta koukkuun, joten näistä herkuista pääsevät nauttimaan myös tulevien kesien mökkivieraat – muulloinkin kuin juhannuksena!

Lempeän tulinen linssikeitto – kattilallinen soppaa koko viikoksi!

Viikottaiset työtunnit voi laskea tällä hetkellä kahden käden sormilla. Aikaa siis olisi, mutta energiaa kovin suuriin saavutuksiin ei edelleenkään ole. Sen verran olen kuitenkin saanut aikaiseksi, että selasin läpi ensimmäisien blogivuosien reseptipostaukset ja muut tekeleet. Tekstit ovat edelleen ensiluokkaisia, mutta ne kuvat – voi hyvänen aika! Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta jos artikkelin aiheena on lempeän tulinen linssikeitto, olettaisi, että kuvituksena olisi jotain muuta kuin lumihangessa möyriviä ihmisiä ja otoksia pimeistä pakkaspäivistä.

lempeän tulinen linssikeitto

Lempireseptit ansaitsevat parempaa, ja siksi päätinkin julkaista niistä toisen painoksen. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsee juurikin tuo surullisen kuuluisa lempeän tulinen linssikeitto – tällä kertaa kuvien kera. Hellalla hitaasti hautunut keittokattilallinen on edelleen parasta pakkasruokaa ikinä, mutta se sopii yhtä hyvin esimerkiksi koronakevään keskelle. Ohjeesta riittää jopa kahdeksalle, joten yksin siitä syö kokonaisen viikon ajan. Ohjeen voi toki puolittaa tai pakastaa loput annosrasioihin, joissa keitto on helppo sulattaa nälkäkiukun tehdessä tuloaan. Yleensä en halua syödä samaa ruokaa päivästä toiseen, mutta tämä soppa tekee poikkeuksen. Täyttävää, terveellistä ja samalla supermaukasta!

lempeän tulinen linssikeitto

Alkuperäinen resepti on lainattu vuosia sitten Pastanjauhantaa-blogista. Sävellän soppaa sekoitellessani ja saatan sujauttaa sinne vihanneslaatikkoni uumenista paprikaa, munakoisoa tai kesäkurpitsaa. Kaalikin toimii, samoin lanttu raastettuna. Joskus pilkon sekaan myös tuoretta tomaattia. Korianterikammoisille kerrottakoon vielä, että korianterinsiemenet eivät maistu tuoreelle korianterille. Kehoitan siis kokeilemaan, vaikka tuore yrttipuska toisikin suuhusi saippuan maun.

lempeän tulinen linssikeitto

lempeän tulinen linssikeitto

Lempeän tulinen linssikeitto

3 rkl oliiviöljyä
1 iso sipuli
2–3 valkosipulinkynttä
2 tl kuminansiemeniä
2 tl korianterin siemeniä
1 tl chililastuja tai sopiva määrä tuoretta chiliä
1 prk tomaattimurskaa tai säilöttyjä kokonaisia tomaatteja
400 g punaisia linssejä
2 keskikokoista porkkanaa
2 l kasvislientä
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa
mustapippuria

Viimeistelyyn: tuoretta korianteria, tuoretta tomaattia & maustamatonta jugurttia tai kaurafraichea

Lempeän tulinen linssikeitto valmistuu reilussa tunnissa. Kuumenna öljy 5 litran kattilassa ja kuullota silputtua sipulia, kunnes se pehmenee. Lisää hienonnettu valkosipuli sekä morttelissa kevyesti murskatut kuminan- ja korianterinsiemenet. Heitä sekaan chililastut tai tuore, silputtu chili. Chilin voi jättää poiskin, vähentää tai lisätä oman maun mukaisesti. Heiluttele aineksia pannulla hetken aikaa.

Huuhtele linssit siivilässä ja raasta porkkanat karkeaksi raasteeksi. Lisää sitten tomaattimurska, huuhdellut linssit, porkkanaraaste ja kuuma kasvisliemi (voit käyttää myös kanalientä). Kiehauta soppa, pienennä lämpoä ja anna hautua noin tunnin ajan tai kun linssit alkavat hajoilla. Hämmennä sekaan vielä puolen sitruunan mehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Jos keitto tuntuu liian paksulta, voit laimentaa sitä vedellä. Kauho syvälle lautaselle, taita tulisuutta lusikallisella luonnonjugurttia ja lisää koristeeksi silputtua korianteria, jos siitä pidät.

lempeän tulinen linssikeitto

Lempeän tulinen linssikeitto pelastaa pakkaspäivän, sopii tuplattuna mökkiviikonlopun lounaaksi isommallekin porukalle, uppoaa ravintolapäivän ruokavieraille ja maistuu myös gluteenitonta ja vegaaniruokavaliota noudattaville. Arki-, juhla- ja lohturuoka samassa kattilallisessa!