Paahdettu juuriselleri makealla chilikastikkeella ja pikkelöidyllä kyssäkaalilla – eli kuinka sellerinvihaaja käänsi takkinsa

Vihaan selleriä. Pelkkä ajatuskin varsisellerin rouskuttamisesta raakana puistattaa. Maku on liian dominoiva, intensiivinen ja parfyyminen minun suuhuni – se jyrää alle kaiken muun. Mieheni on toista mieltä, hän rakastaa tuota rapeaa vihannesta, ja siksi vihanneslaatikossamme majailee melkein joka viikko nippu varsiselleriä. Johdonmukainen käännytystyö on jatkunut kohta kuuden vuoden ajan. Selleriä on piilotettu pieninä kuutioina aamiaisrahkaan, ja sitä löytyy salaateista, pastakastikkeista ja kaikenmaailman keitoista heti, jos vähänkin silmä välttää.

paahdettu juuriselleri

Miehestäni on tullut taitava tasapainoilemaan makujen maailmassa. On nimittäin pakko myöntää, että välillä huomaan syöneeni selleriä vasta, kun ihmettelen, miksi hän virnuilee vieressäni, kun lusikoin lautasen tyhjäksi ja kiitän kokkia. Viimeisin käännytyskikka löytyi Yotam Ottolenghin kirjasta Flavour: paahdettu juuriselleri makealla chilikastikkeella oli taivaallista. Sitä on kokattu kuukauden sisällä KOLME kertaa – minun toiveestani.

Paahdettu juuriselleri ei ole pikaruokaa, sillä kokonainen mukula vaatii kypsyäkseen 2–3 tuntia uunin lempeää lämpöä. Kypsä kasvis leikataan kahdeksaan lohkoon, joita paahdetaan vielä hetki ja tarjoillaan sitten chilikastikkeen ja pikkelöidyn kyssäkaalin kera. Periaatteessa juurisellerin voi paahtaa vaikka edellisenä päivänä, mutta empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet, että suussa sulavinta sapuskaa syntyy silloin, kun lohkot paahdetaan saman tien. Jutun juju on nimittäin juurikin se rapea kuori, ja on selvää, että jos säilyttelet paahdettua selleriä parikin tuntia ennen jatkojalostusta, kuori pehmenee jääkaapin kosteudessa.

paahdettu juuriselleri

Jos siis olet kaltaseni sellerinvihaaja, suosittelen syvästi kokeilemaan tätä reseptiä. Paahdettu juuriselleri on pehmeää, makeaa ja kivasti karamellisoitunutta. Reseptin salaisuus on mukulasellerin tärkkelyksessä, joka pitkän kypsennyksen aikana sulaa sokereiksi ja paistovuokaan valuvaksi sellerikaramelliksi. Kuoresta tulee ihanan rapea ja maku muuntuu niin miedoksi, ettet silmät sidottuina todellakaan tietäisi syöväsi selleriä. Makukokemusta tasapainottavat vaahterasiirapilla makeutettu chilisoosi sekä limetillä ja riisiviinietikalla pikkelöity kyssäkaali.

Alkuperäisessä reseptissä annoksen kylkeen pikkelöidään puolen kilon juuriselleri sekä 3 vartta varsiselleriä, mutta joku roti nyt sentään. Koska rakastan raakaa kyssäkaalia, se sai toimia sellerin sijaisena – ja erinomaisesti se hommansa hoitikin –, mutta jos sinä rakastat selleriä, voit toki seurata alkuperäistä ideaa. Pikkeliä tulee enemmän kuin tähän ruokaan tarvitaan, mutta se säilyy jääkaapissa useamman päivän ja maistuu ihanalta esim. Hampurilaisten välissä tai salaatin täytteenä.

paahdettu juuriselleri

Reseptissä on monta vaihetta, mutta se ole niin monimutkainen, kuin miltä se ensinäkymältä saattaa vaikuttaa. Siispä veitsi rohkeasti käteen ja uuni lämpiämään, sillä paahdettu juuriselleri makealla chilikastikkeella todellakin on kokeilemisen arvoinen!

Paahdettu juuriselleri makealla chilikastikkeella ja pikkelöidyllä kyssäkaalilla

1 kokonainen juuriselleri
1/2 dl oliiviöljyä
1 1/2 tl sormisuolaa

Makea chilikastike:
1/2 dl rypsiöljyä
5 valkosipulinkynttä
3 tuoretta chiliä
2 tähtianista
1 1/2 rkl seesaminsiemeniä (vaaleita tai tummia)
2 1/2 rkl vaahterasiirappia
1 rkl riisiviinietikkaa
1/2 dl soijakastiketta
2 rkl ruohosipulia

Pikkelöity kyssäkaali:
1 kokonainen kyssäkaali
2 valkosipulinkynttä
1/2 dl limemehua
1 limen kuori
1 1/2 dl riisiviinietikkaa
1 rkl sormisuolaa

Lisäksi:
thaibasilikaa
kevätsipulia tai nippusipulinvarsia

Paahda ensin juuriselleri. Lämmitä uuni 170 asteeseen, jos käytät kiertoilmaa, 190 asteeseen, jos paistat tavallisessa uunissa. Leikkaa pois kiemuraiset juuret ja pese selleri hyvin, älä kuori. Pistele kuoreen haarukalla vähintään 40 reikää. Hiero öljy ja suola juureksen pintaan ja nosta selleri paistovuokaan, sillä siitä valuu paiston aikana nestettä. Kokonaispaistoaika on n. 2,5 tuntia. Valele selleriä 20 minuutin välein vuokaan valuneella nesteellä. Näin kuori karamellisoituu ihanan rapeaksi.

Tee paahtamisen aikana pikkelöity kyssäkaali ja makea chilikastike.

Pikkelöidyn kyssäkaalin voi valmistaa valmiiksi jo paria päivää ennen, mutta kaksikin tuntia riittää maun tasoittumiseen. Suikaloi kyssäkaali ohuiksi, reilun 5 sentin tikuiksi mandoliinilla tai terävällä veitsellä. Leikkaa yhden limen pestystä kuoresta terävällä kuorimaveitsellä kuusi suikaletta. Varo leikkaamasta valkoiseen osaan asti, ettei pikkelistä tule kitkerää. Kuori valkosipulinkynnet ja murskaa ne veitsen lappeella. Sekoita kaikki ainekset ja lisää lopuksi riisiviinietikka sekä sormisuola. Anna maustua vähintään 2 tunnin ajan.

Paista siivutettuja valkosipulinkynsiä, viipaloituja chilejä ja tähtianiksia rypsiöljyssä, kunnes valkosipuli on kullankeltaista ja rapeaa. Kaada kastike toiseen astiaan ja anna sen jäähtyä hetki. Lisää sitten sekaan seesaminsiemenet, vaahterasiirappi, riisiviinietikka, soijakastike ja silputtu ruohosipuli. Kastikkeen voit tehdä myös reilusti etukäteen, esimerkiksi edellisenä päivänä.

Kun juuriselleri on läpikypsä ja kuori ihanan rapea, leikkaa se kahdeksaan lohkoon. Nosta uunin lämpötilaa 30 asteella (200-asteeseen kiertoilmalla, 220 asteeseen normiuunissa). Pyörittele lohkot vuokaan valuneessa sellerikaramellissa ja asettele ne leivinpaperoidulle pellille kuori alaspäin. Paista lohkoja kuumassa uunissa vielä 20 minuuttia tai kunnes lohkot ovat kullanruskeita.

Nyt päästään vihdoin syömään! Asettele sellerilohkot lautasille ja ripottele niille sormisuolaa. Valuta sitten niiden päälle makeaa chilikastiketta, lusikoi kylkeen reilusti pikkelöityä kyssäkaalia ja viimeistele annos kevätsipulilla ja thaibasilikalla.

paahdettu juuriselleri

ps. Vielä yksi vinkki meille sellerinvihaajille ja heidän ystävilleen. Kun sellerit inhokkikavereineen on kirjattu kätevästi yhteen paikkaan, on illalliskutsujen emännän tai nyyttäreiden järjestäjän helppo välttää suurimmat sudenkuopat. Tilaa siis Ruokaystävät, ja tiedät mitä ruokaa ystäväsi rakastavat ja millaista kahvimaitoa kaappiin kannattaa varata!

Mehevät munakoisorullat marokkolaisittain

Mökkikesä on muutamaa päivää vaille tässä. Viikonloppuna keräämme kimpsumme, korjaamme pienen puutarhamme sadon, tyhjennämme vesiastiat, nostamme laiturin, kokoamme kesäkalusteet varastoon, viritämme hiirenloukut ja valmistelemme muutenkin punaisen tuvan tulevaa talvea varten. Viikonloppuvisiittejä saatamme silti tehdä välillä, mutta viimeistään ensi viikon alussa palaamme pysyvämmin kaupunkiin. Menneen mökkikesän kohokohtia kokoan blogiin myöhemmin, mutta nyt, viimeisellä mökkihöperöviikolla, käydään vihdoinkin käsiksi ruokalehtiin, jotka raahasin mukanani kesäkeittiöön jo toukokuussa. Ensimmäisestä käteen tarttuneesta lehdestä silmiin osui marokkolaishenkinen resepti: aprikoosi-pistaasitäytteiset munakoisorullat!

munakoisorullat

Suunnittelin keväällä kokkaavani kesän aikana kaikki ruokalehtien reseptit, jotka olin vuosien varrella taittanut koirankorville. Toisin kävi. Etätyöläisten lounaiksi on lämmitelty hernesoppaa, mikrotettu äitien tekemää maksalaatikkoa ja popsittu säilöttyjä viininlehtikääryleitä. Työpäivän jälkeen kumpikaan ei välttämättä ole ollut kokkaustuulella, joten kesän ruokavalio on koostunut hyvin pitkälle uusista perunoista, kalasta ja grillimakkarasta. Ystävien vieraillessa mökillä olemme sentään tsempanneet myös kesäkeittiössä. Grillissä ovat kypsyneet niin jugurttikana, lämmin kasvissalaatti, halloumi-hasselbacka, sitruunamarinoidut perunavartaat kuin misomunakoisotkin, ja jälkiruoaksi on paistettu edellisiltä kesiltä tutuksi tullutta rapeaa raparperipaistosta. Ihan hyvä ruokakesä, vaikka ei yhtään sellainen, mitä suunnittelin.

Eilen suljin läppärin kahdelta iltapäivällä ja kurkkasin nälissäni jääkaappiin. Lounaaksi oli syöty edellisen päivän jämiä: kananmunakastiketta, pottuja ja kreikkalaista salaattia. Annos täytti vain puolet lautasesta, joten vatsa alkoi vaatia lisää syötävää jo kahden tunnin kuluttua. Voitelin ensihätään kuivan ruisleivän kannikan ja tutkin sitten tarkemmin jääkaapin sisältöä. Vajaa paketti fetaa ja viikko sitten vihanneslaatikkoon lykätty munakoiso. Tartuin Maku-lehteen, jonka kanteen olin liimannut lähmälapun, jossa luki munakoiso. Lempeään lyhtyjen valaisemaan iltaan stailatut munakoisorullat saivat veden herahtamaan kielelle. Siispä uuni päälle ja munakoisoa viipaloimaan!

munakoisorullat

munakosorullat

Munakoisorullien makumaailma on makeahko, mutta ei liian. Tästä varmistuin viimeistään siinä vaiheessa, kun makeutta suolaisessa ruoassa kartteleva mies ahmi kahdeksatta munakoisorullaansa hyvällä ruokahalulla. Täytteeseen tuunaamani feta pehmentää kivasti kanelin ja kardemumman voimakkaita makuja, minttu ja sitruunankuori raikastavat suutuntumaa sopivalla tavalla. Sitruunamehuakin kannattaa käyttää alkuperäistä reseptiä reilummalla kädellä.

Reseptistä valmistuu 15–20 rullaa riippuen munakoison koosta. Osana isompaa brunssipöytää tai illanistujaisten tarjoiluja Marokon mauista nauttii isompikin ystäväporukka, mutta munakoisorullat sopivat hyvin syötäviksi ihan vaan sellaisenaankin. Pikaruokaa ne eivät tosin ole, makuja tasataan uunissa tunnin verran ja esivalmisteluihinkin kuluu vähintään vartti. Voit tehdä munakoisorullat myös etukäteen esimerkiksi edellisenä päivänä, sillä maku vain paranee ajan kanssa!

munakoisorullat

Mehevät munakoisorullat marokkolaisittain

1 munakoiso
Oliiviöljyä
Suolaa

Täyte:
100 g pehmeitä kuivattuja aprikooseja
3/4 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä
Kourallinen tuoretta minttua tai korianteria
1/2 luomusitruunan mehu ja kuori
1 rkl oliiviöljyä
100 g fetajuustoa
1 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
1/2 tl jauhettua korianteria
1/2 tl suolaa
1/4 tl rouhittua mustapippuria
Oliiviöljyä, sitruunamehua ja tuoreita yrttejä viimeistelyyn

Naksauta uuni päälle ja väännä lämpötila 225 asteeseen. Leikkaa munakoiso pituussuunnassa ohuiksi, noin puolen sentin siivuiksi. Levitä munakoisosiivut pellille tai uunivuokaan limittäin ja lomittain. Hulauttele viipaleille öljyä, ripottele päälle suolaa ja paahda uunin keskitasolla vartin verran, jotta munakoiso pehmenee ja saa vähän väriä.

Pieni aprikoosit, rouhi vähän pistaaseja ja heitä sitten ne mintun tai korianterin kanssa monitoimikoneeseen, blenderiin tai sauvasekoittimen kulhoon ja pyöräytä ainekset karkeaksi massaksi. Lisää oliiviöljy, feta, puolikkaan sitruunan mehu ja hienoksi raastettu kuoren keltainen osa sekä mausteet ja surauta tasaiseksi seokseksi. Notkista sitruunamehulla tai oliiviöljyllä, jos massa tuntuu liian tymäkältä.

Ota paahtuneet munakoisot uunista ja anna niiden jäähtyä hetki. Lusikoi sitten jokaiselle viipaleelle nokare täytettä ja kääri siivut tiiviiksi rulliksi. Lado munakoisorullat vieretysten uunivuokaan ja pirskottele päälle öljyä sekä sitruunamehua. Paista 150-asteisessa uunivuoassa puolisen tuntia. Peitä sen jälkeen vuoka alumiinifoliolla, jotta munakoisorullat eivät tummu liikaa ja jatka paistamista toiset puoli tuntia.

Ota munakoisorullat uunista ja anna niiden vetäytyä vähintään vartin verran ennen tarjoilua. Valuta päälle vielä vähän öljyä ja sitruunamehua sekä pistaasirouhetta, jos sitä jäi yli. Koristele yrteillä ja kanna huumaavalta tuoksuva vuoka pöytään.

munakoisorullat

Syö sellaisenaan, salaatin ja vinegretin kera tai keitä kylkeen vaikka bulguria tai kuskusia, jos haluat ruokaisamman version. Tervetuloa makumatkalle Marokkoon!

Grillatut misomunakoisot – maukasta kasvisruokaa mökkikeittiöstä!

Kun mökkikaupat oli tehty, kesän valmistelu alkoi ruokalehtien selaamisella. Puhalsin pölyt olohuoneen pöydän alla olevaan lehtikoriin vuosien varrella kerääntyneistä aviiseista, otin esiin neonväriset lähmälaput ja ryhdyin hommiin. Silmäilin läpi jokaisen reseptin ja arvioin sen sopivuutta mökkikeittiöön. Kaikki liian monimutkainen sai jäädä, nyt tarvittiin helposti alkeellisessakin keittiössä valmistuvaa sapuskaa jotka maistuisivat mökkivieraillekin. Grillatut misomunakoisot herättivät heti oikeanlaista huomiota: näyttävää, maukasta ja kesäkeittiökelpoista kypsennettävää. Resepti lisättiin kokkauslistalle sillä sekunnilla!

grillatut misomunakoisot

Jo aiemmin keväällä olin yrittänyt tilata Hyötykasviyhdistykseltä munakoison siemeniä, mutta ne olivat päässeet loppumaan. Ensi vuonna olen aiemmin liikenteessä, sillä tuo syvänvioletti vihannes löytyy ostoskoristamme muutenkin melkein joka kerta. Mikä olisi ihanampaa kuin kokata itse kasvatetuista munakoisoista!

Grillatut misomunakoisot pääsivät testiin, kun ystävä saapui yhden yön mökkivisiitille matkallaan Keski-Suomesta kotiinpäin. Lisäsin maustekastikkeeseen kokeeksi inkivääriä ja hunajaa, ja se kannatti. Ruokalaji sai suuren suosion, ja vähältä piti, etten lusikoinut marinadia suuhuni ennen kuin se ehti munakoisopuolikkaiden peitoksi. Umamipommin lempinimen saaneet grillatut munakoisot lunastivat kerralla paikkansa meidän mökkiruokalistan vakiovieraina. On muuten erinomainen lounas etätyöläisellekin!

grillatut misomunakoisot

Miso on käyneistä soijapavuista valmistettua paksua tahnaa, jota käytetään paljon japanilaisessa keittiössä. Tahnaa saa isommista marketeista ja etnisistä kaupoista. Se säilyy jääkaappilämpötilassa hyvin avattunakin, eli pakkauksen isoa kokoa ei kannata säikähtää. Misolla saa ruokaan kuin ruokaan ihanan umamisen maun ja se sopii mm. nuudelikeittoon, pastakastikkeisiin (kokeile vaikka tätä Vaimomatskuu-blogin miso-tahinipastaa, jos et usko!) tai vaikka kalan maustamiseen. Misolla saatetaan maustaa myös jälkiruokia, kuten kinuskikastiketta ja jäätelöä. Melkoinen monitoimitahna siis, suosittelen lämpimästi kokeilemaan.

grillatut misomunakoisot

Grillatut misomunakoisot ovat vegaaninen herkku, mutta hurmaavat testatusti lihansyöjänkin. Reseptin riittävyys riippuu munakoisojen koosta. Isoista munakoisoista saattaa riittää kuudellekin, mutta neljälle nyt ainakin. Jos syöjiä on vain kaksi, puolita resepti tai valitse mahdollisimman pienet munakoisot.

Grillatut misomunakoisot

2 munakoisoa
2 rkl rypsiöljyä
2 valkosipulinkynttä
1–2 tl tuoretta inkivääriä pilkottuna
puolikkaan sitruunan mehu
3 rkl misotahnaa
1 rkl sokeria tai hunajaa
1/2 tl suolaa
1/2 dl pistaaseja kuorittuna
rucolan versoja

Halkaise munakoisot ja viillä pintaan ristikkäiset viillot, jotta marinadi imeytyy paremmin. Sivele sitten pinnat ruokalusikallisella rypsiöljyllä. Lämmitä grilli ja paahda munakoisoja leikkuupinta alaspäin 5–10 minuuttia korkealla lämmöllä niin, että pinnasta tulee kullanruskea. Sekoita sillä välin marinadi.

Silppua valkosipulinkynnet ja inkivääri ja sekoita ne misotahnan, lopun rypsiöljyn, sitruunamehun, sokerin tai hunajan ja suolan kanssa pienessä astiassa. Käännä paahtuneet munakoisot ympäri ja levitä marinadi kullanruskealle leikkuupinnalle. Jatka grillaamista vähän lempeämmällä lämmöllä noin 15 minuutin ajan tai kun munakoisonpuolikkaat ovat läpikypsiä. Rouhi odotellessa pistaasipähkinät pienemmiksi viimeistelyä varten.

grillatut misomunakoisot

Lado grillatut munakoisot lautaselle ja ripottele päälle rouhittuja pistaaseja ja rucolanversoja tai muuta mukavaa vihreää, mitä yrttipenkistä tai jääkaapista sattuu löytymään. Nautiskele!