Tunnelmia tunturin juurelta – valkea joulu Iso-Syötteellä

Tein joulukuulle tarkan julkaisukalenterin. Halusin vinkata helpoista ruokalahjoista ja ehdottaa erilaista jouluateriaa. Halusin viedä teidät tuoreeltaan nojatuolimatkalle Kanarialle ja kertoa kuinka Atlantti ylittyi alle kolmessa viikossa. Halusin myös manata mennyttä vuotta ja suunnitella tulevaa.

joulu iso-syöte

Kaksi ensimmäistä viikkoa sujui hyvin. Sitten kävi, kuten joulun alla usein käy. Maailma oli saatava valmiiksi muutamassa päivässä ennen lomaa. Kaikki kohkaavat stressipalloina pitkin seiniä, hyppivät holtittomasti, heiluttavat käsiään ja yrittävät viimeiseen asti kaikkensa – kunnes antavat hanskojen pudota. Maailma ei valmistunut tänäkään vuonna, ja se on ihan okei.

joulu iso-syöte

Kaikkein eniten halusin jakaa teille stressittömän joulun aakkoset, kunnes tajusin, etten itsekään osaa niitä. Tai no, saatan osatakin, mutta en ole sisäistänyt yhtäkään. Ainakaan niin hyvin, että olisin oikeutettu jakamaan neuvoja eteenpäin. Ainoa asia, jossa olen hyvä, on siivoamisen unohtaminen. Sitä suosittelen lämpimästi kaikille. Kukaan ei vietä (toivottavasti) jouluaan keittiön kulmakaapissa tai sängyn alla, joten miksi turhaan puunata ja puleerata. Vähennä sen sijaan valoja ja sytytyä muutama kynttilä. Väitän, että kukaan ei huomaa mitään. Jouluna tai minä tahansa muunakaan juhlapyhänä.

Palataan niihin stressinvälttelyvinkkeihin joskus toiste, ja pysähdytään sen sijaan hetkeksi tunnelmoimaan kauan odotetun tunturijoulun äärelle.

joulu iso-syöte

Tämä joulu oli toden totta erilainen. Koskaan aiemmin en ole viettänyt vuoden suurinta juhlaa erossa vanhemmistani. Juuri nyt he ovat Karibialla siemailemassa kaiverrettuun ananakseen annosteltuja drinkkejään auringon paahtamalla rannalla. Se heille suotakoon, sillä kahden vuoden urakka on vihdoinkin takana. Atlantti on ylitetty kunnialla.

joulu iso-syöte

Me kahlaamme sisarusteni kanssa polvenkorkuisessa hangessa Suomen eteläisimmän tunturin juurella. Joulu Iso-Syötteellä on vaatinut valmisteluja. Pelkkä matka metron, junan, bussin ja autokyydin yhdistelmällä kesti yhteensä 16 tuntia. Kahteen autoon pakattiin 11 hengen kamppeet laskukamoista ja lahjakasseista lähtien. Oulussa mukaan ujutettiin vielä kaksitoista kassillista ruokaa sekä muutama alkoholiliikkeestä hankittu juoma. Kuuden kilon luomukinkku, kasa purkitettuja joulukaloja, useampi kilo rusakkoa sekä valurautapata matkustivat tunturiin etelästä saakka. Toim. huom.: auton katolla kulkevat suksipussit ovat erinomainen keino kuljettaa pakasteita.

joulu

Kaikki vaiva kannatti. Ympärillä on satumaisen kaunista. Mittari oli aattona miinuksella 20 astetta, aamuyöstä lukema laski alle 25 asteen. Mökin uunissa muhi aattoyönä lanttulaatikko. Kinkku paistui naapurissa, hirsiseinän takana, jossa majailevat siskot perheineen. Aattona yhdistämme voimamme ja kannamme kalusteet saman katon alle, jotta mahdumme kaikki saman pöydän ääreen. Ennen joulusaunaa nousen hissillä tunturiin ja lasken kissanjälkiä pitkin takaisin alas. Mökillä odottaa kuuma glögi ja vastapaistetut piparit. Nurkassa rätisee takkatuli, ja karjalanpiirakat ovat vielä niin lämpimiä, että voi sulaa ja valuu sormia pitkin, ennen kuin kansallisherkku ehtii suuhun asti.

joulu iso-syöte

Lahjojen jakamisen jälkeen mökkiin laskeutuu vähitellen hiljaisuus ja rauha. Makuuhuoneista kuuluu tasaista tuhinaa. Kiskon kolme kerrosta vaatteita päälleni ja astun öiseen pakkaseen. Poskia alkaa pian nipistellä, mutta varpaita suojaavat punaiset huopatossut. Katson tummalle taivaalle ja hengitän kylmää ilmaa. Täällä minä olen, omieni joukossa, keskellä valkeaa unelmaa.

iso-syöte kuva: Miia Alapeteri

ps. Aurinko painui mailleen ennen kuin ehdimme aattona rinteeseen. Sisko oli nopeampi, ja onnistui tallentamaan kameraansa komean valoilmiön. Viimeisen kuvan krediitit kuuluvat siis hänelle.

5 + 1 lahjavinkkiä vastuulliseen jouluun

Tänä(kin) jouluna olemme päättäneet, että kuusen alle kerääntyvää lahjavuorta karsitaan ja kunnolla. Lapsetkin saavat vain muutaman lahjan ja aikuiset eivät sitäkään vähää. Tarpeettomien tavaroiden sijaan keskitymme yhdessä olemiseen, rauhoittumiseen, syömiseen ja lukemiseen. Kuka kaipaa kaiken maailman kampetta ja kamaa, kun meillä on toisemme, kynttilöiden valo ja kuusen tuoksu?

joulukuusi

Kysymys on retorinen, mutta vastaan siihen silti: minä! Olen huono muistamaan syntymäpäiviä ja lahjomaan sankareita silloin, kun he täyttävät vuosia. Mutta joulu on eri juttu. Silloin tahdon kehitellä yllätyksiä, raapustella omatekoisia lahjakortteja, purkittaa, askarrella, väkertää ja väsätä. Ja panostaa paketteihin. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että upottaisin lahjoihin omaisuuden. Hankin käytettyä, virkkaan ja neulon, kokkaan ruokalahjoja, pulikoin piirakoita, paahdan manteleita ja piperrän pikkiriikkisiä koristeita.

Hyviä lahjaideoita olen listannut aiemminkin. Tässä niitä tulee lisää. Aineettomia, vastuullisia, eettisiä, ympäristöystävällisiä ja jopa ilmaisia. Tutustu ja poimi omasi, sillä vielä ehtii. Jouluaattoon on kuitenkin kuusi pitkää päivää aikaa.

1. Anna aineetonta

Lahjoita läheisillesi yhteistä aikaa. Kirjoita omin käsin lahjakortti ja sulje se kirjekuoreen. Lupaa auttaa siivoamisessa tai ikkunoiden pesussa. Tarjoudu lapsenvahdiksi tai ota hoitaaksesi vaikka viikottainen kauppareissu. Suunnittele yhteinen kävelyretki ja piirrä korttiin aarrekartta, jonka päätepisteessä odotat termospullon ja eväiden kanssa. Pidä ystäville puistojoogatunti tai varaa saunavuoro yleisestä saunasta. Lupaudu lenkkiseuraksi tai salikaveriksi. Kun tsemppaa toista, tulee itsekin tehtyä.

viinit lasissa

Kummilapsi ilahtuu varmasti yhteisestä ajasta siinä missä aikuinenkin. Itse asiassa tuoreen THL:n tutkimuksen mukaan lapset toivovat yhä enemmän yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa. Anna koululaisen päättää mitä tehdään, missä syödään ja minne mennään. Lahjoita teinille illan mittainen kokkauskurssi omassa keittiössäsi tai opeta korttipeli, josta hän todennäköisesti ei ole koskaan kuullutkaan. Kutsu ystävät syömään tai järjestä vaikka leffailta popcorneineen. Ei leffateatterissa, vaan kotisohvalla.

Kaupan lahjakorteissa on eräpäivät, itsetehdyissä niin ei tarvitse olla. Suunnitelma toteutuu sitten kun sen aika on. Tai jos ei toteudu, sekin on ihan ok.

2. Tee hyvää ja pelasta maailma

Joululahja voi olla myös sijoitus yhteiseen ympäristöön ja parempaan maailmaan. Osta Luonnonperintösäätiöltä pala ikimetsää, suojele Itämerta, sijoita muutama euro WWF:n kampanjaan, lahjoita vuohi tai kanalauma kehitysmaahan, rahoita lapsen koulunkäyntiä tai naisten koulutusta tai tue SPR:n kampanjaa. Kaiken tämän voit tehdä myös ystäväsi tai läheisesi nimiin. Useimpien järjestöjen sivuilta voi halutessaan tulostaa lahjakortin tai todistuksen, jonka voi kääriä lahjapakettiin. Jos olet todellinen maailmanparantaja, unohdat tulostamisen ja kirjoitat tai piirrät kortin itse kotoa löytyvälle jämäkartongille.

Myös Hope ry, seurakunnat, Pelastusarmeija, Pelastakaa lapset ry ja monet muut hyväntekeväisyysjärjestöt ovat keksineet keinoja, miten jouluna voi auttaa vähävaraisia ja yksinäisiä ympärillämme.

3. Askartele ja näperrä omin käsin

Olen saanut joulun alla mahtavia pikkujoululahjoja ystäviltäni. Ne ovat ilahduttaneet niin paljon, että haluan jakaa muutaman idean teille uskolliset lukijani.

Joskus muinoin, kun minä olin ala-asteella, joulutodistukset jaettiin luokissa niin, että jokainen vuorollaan kävi pokkaamassa paperin ja kätteli opettajaa. Todistuksen kylkeen saimme ruskean paperipussin, jonne oli piilotettu pipari, omena ja muutama makeinen. Se oli pienen ihmisen elämässä suuri hetki.

Todistuksia jaettiin myös pari viikkoa sitten. Keskiarvoni oli täysi kymppi. Ystäväni laatiman todistuksen mukaan olen vuonna 2018 menestynyt kiitettävästi kaupallisissa aineissa ja yrittäjyydessä, kotitaloudessa, kirjallisuudessa, musiikissa, valokuvauksessa ja äidinkielessä – vain muutamia mainitakseni. Vapaaseen kenttään oli vielä kirjattu erityisiä vahvuuksia, joihin kuuluivat keskustelutaidot, suvaitsevaisuus, sosiaalinen silmä ja sinnikkyys. Loppukaneettina kerrottiin, että minut siirretään ilolla vuodelle 2019. Myös tämän todistuksen mukana tuli paperipussi, jonka sisältö oli vastaanottajansa mukainen. Se oli ison ihmisen elämässä suuri hetki.

paperitähti

Illan aikana jaetuista paketeista löytyi myös itse leikattu, ikkunaan ripustettava paperitähti, kuvia kummitytöstä ja mehiläisvahasta omin käsin pyöritelty kynttilä. Ilahduttaakseen toista ei siis tarvitse olla askartelun armoitettu mestari tai supertaitava suunnittelija. Ajatus on oikeasti se, joka sydämessä lämmittää ja läikkyy.

Jos tykkäät käsitöistä, neulo kaulahuivi, ranteenlämmittimet, lapaset tai villasukat. Hanki heijastinkangasta ja muotoile siitä persoonallisia heijastimia. Tee ylijäämänapeista korvakoruja, viinipullonkorkeista avaimenperiä (erinomainen lahja veneilijälle!), vanhoista valokuvista jääkaappimagneetteja tai kutistemuovista rintarosseja.

paperitähti

Tee itse trendikästä pyykkietikkaa ja pullota sitä vaikka vanhoihin mehupulloihin. Pyykkietikkana toimii muuten ihan tavallinen laimennettu väkiviinaetikkakin, mutta jos haluat siihen tuoksua, voit lisätä lahjapulloon muutaman tipan eteeristä öljyä. Etikkaa saa esimerkiksi Lidlistä isommissa kanistereissa, joista riittää useampaan pienempään pulloon lahjaksi.

4. Kokkaa ruokalahjoja

Ruokalahja on aina yhtä hyvä idea. Jos et itse osaa tai jaksa keitellä herkkuja, vieraile joulumarkkinoilla tai -myyjäisissä ja tue pientuottajia. Ruokalahjojen valmistaminen on helppoa, aloita vaikka lakritsimanteleista tai suklaasalamista. Myöhemmin voit laajentaa repertuaariasi tomaattihillokkeella ja pikkelöidyllä piparjuurella. Seuraava steppi ovatkin sitten lakritsitoffee ja piparicantuccinit, joiden kanssa voi lahjoittaa ystävälle pienen pullollisen vin santo -jälkiruokaviiniä.

suklaasalami

Jos edellä mainitut tuntuvat liian monimutkaisilta, leivo pipareita tai pikkuleipiä ja pakkaa ne kauniiseen rasiaan. Mallasleipäkin maistuu joulukalojen kanssa ja säilyy pitkään. Tai sitten voit ottaa hillopurkin ja koota siihen kotitekoisen granolan ainekset, jotka lahjan vastaanottaja voi paahtaa omassa uunissaan. Mahdollisuuksia on monia, kun vain ryhtyy toimeen.

mustaherukkasuola

Minä aion tänä vuonna kokeilla mustaherukanlehdillä maustettua suolaa ja sokeria, jota purkitan myös lahjoiksi, jos vaan ehdin. Reseptin voit kurkata instagramin puolelta, ja kunhan ehdin kirjaamaan sen myös blogiin, linkkaan sen tähän.

5. Jos ostat, osta kestävää ja eettisesti valmistettua

Ihan kaikkeen ei aika eivätkä taidot riitä, silloin turvaudun kauppojen valikoimiin. Silmäilen kuitenkin tarkkaan materiaalimerkinnät, pesuohjeet, tuotteen alkuperän ja valmistusmaan tarkkaan läpi ja ostan mielummin käytettyä kuin upouutta. Itselleni hankin joululahjaksi puuvillasta ja pellavasta käsin kudottuja keittiöpyyhkeitä. Hamam-pyyhkeestäkin haaveilin, mutta jätin sen toistaiseksi vielä ostamatta. Katsotaan, ovatko joulupukin ajatuksenlukutaidot kehittyneet viime vuodesta.

pellavapyyhkeet

Jos haluat muistaa esimerkiksi kumppaniasi tai rakasta ystävääsi arvokkaammalla lahjalla, suosittelen ajatonta korua, lahjakorttia vintagevaateliikkeeseen tai puolen vuoden jäsenyyttä Vaatelainaamo Vaatepuuhun, joka toimii tällä hetkellä Helsingin lisäksi Turussa, Tampereella ja Järvenpäässä. Helsingissä vintagevaatteita myy mm. Ansa, Mekkomania, Frida Marina ja Hoochie Mama Jane, kaikki muutaman sadan metrin säteellä Kalliossa. Tätä olen toitottanut ennenkin, mutta jos vaate on kestänyt vuosikymmeniä, se kestää varmasti vielä toisetkin. Samaa ei voi sanoa halpatuotantovaateketjujen rytkyistä.

satokausi keittiöpyyhkeet

Kirjalahja on sekin oiva valinta. Itse ilahdun myös kaikesta keittiöön liittyvästä, sen lisäksi servetit, kynttilät tai esimerkiksi lahjakortti lähimpään kukkakauppaan ovat mieluisia.

Bonusvinkki: Paketoi ympäristöä ajatellen!

Paketoinnissakin on helppo huomioida vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys. Värikäs lahjapaperi ei sovi paperinkeräykseen, joten valitse mielummin värjäämätön voimapaperi tai joku muu materiaali. Yllättävän kauniin kääreen saa esimerkiksi luetusta sanomalehdestä, kun koristelee sen värillisellä paperinarulla ja silkkipaperista leikatuilla lumihiutaleilla. Erilaisia käytettyjä kartonkirasioita ja lahjakasseja kannattaa hyödyntää myös lahjojen paketoinnissa, etenkin, jos niitä on kertynyt kotiin kassikaupalla, kuten minulla.

pellavapyyhkeet

Pakkaa pullolle tarkoitettuun kimaltelevaan lahjapussiin villasukat, sujauta tyhjään suklaarasiaan valokuvia vuoden varrelta ja kääräise kirjalahja kivasti kuvioituun kangaskassiin. Rusetin voit sitoa silkkinauhasta, juuttinarusta tai vaikka ylimääräisestä villallangasta. Somisteeksi sopii kiinnittää ikivihreitä varpuja, pieniä havunoksia, kakkupaperin pitsiä tai vaikka kanelitankoja. Vain mielikuvitus on rajana. Pelastetaan maailma paketti kerrallaan!

Neiti U, Rouva C ja Hanna G ynnä muut joulun parhaat kirjapaketit!

Mietitkö, mitä kirjoja kääriä pakettiin jouluna? Voit heittää hyvästit lahjastressille tällä sekunnilla, sillä tänäkin vuonna olen tehnyt työn puolestasi. Joulun kovimmat kirjapaketit tulevat tässä! Kaikki kirjat Lasten planeettaa lukuun ottamatta on pyydetty ja saatu arvostelukappaleina.

Neiti U, Rouva C ja Hanna G

Lukulistani kärkipäässä ovat syksyn aikana seikkailleet naiset, joiden esittelemiseen riittää sukunimen ensimmäinen kirjain. Siltalalla, Gummeruksella ja Hanna Gullichsenin No Tofu -kustantamolla on oltu huvittavan omaperäisiä ja vieläpä yhtäaikaa. Vaikka samaan hengenvetoon on pakko myöntää, että Siltala ja Eeva Turunen vetävät tässä kisailussa pisimmän korren.

neiti u

Neiti U ei nimittäin ole yksin. Hänen seurassaan liikkuvat myös neidit K ja N. Mistä oikein on kyse? Se ei välttämättä selviä lukijalle koko kirjan aikana, mutta sekään ei haittaa. Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon pokannut Eeva Turusen Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa on ovelaa lyhytproosaa. Kirja koostuu seitsemästä lyhyemmästä kertomuksesta. Tai no, jokainen saa itse päättää, miksi tarinoita nimittää. Ne rikkovat perinteisen kaunokirjallisuuden rajoja ja koostuvat irrallisista lauseista, kuvitteellista valokuvien luettelosta, yksinäisen asukkaan kirjeestä isännöitsijälle, seikkaperäisista selostuksista ja teksteistä, joita on vaikea kategorisoida mihinkään muottiin. Erittäin virkistävää ja erilaista. Suosittelen, etenkin sellaiselle kirjojen suurkuluttajalle, joka haluaa hengähdystauon perinteisestä proosasta ja kaipaa välillä jotain muuta kuin seitsensataasivuisia aikalaisromaaneja.

Rouva C. on fiktiolla kuorrutettu kertomus Minna Canthista, ensimmäisestä suomalaisesta naisasianaisesta, kirjailijasta, yhteiskuntakriitikosta ja aikansa mielipidevaikuttajasta, jonka tekstit päätyivät ravistelemaan asenteita ja muuttamaan maailmaa. Minna Rytilahden taiteilema tarina alkaa päähenkilön astuessa seminaarin ovista sisään ja jatkuu, kunnes opettajattareksi opiskelevasta nuoresta naisesta tuleekin lehtorin vaimo, rouva C, joka jättää koulunsa kesken ja päätyy suurperheen äidiksi. Kirja päättyy siihen, mistä historiankirjoitus alkaa. Kieli on sujuvaa ja helppolukuista, ajankuvaukseen on helppo uppoutua.

rouva c hanna g

Sitten on Hanna G. Nainen, jota on riepoteltu pitkin keskustelupalstoja, haukuttu, pilkattu ja kyseenalaistettu. Jodelissa tylytys jatkuu edelleen. Hanna G kokkaa on erilainen keittokirja. Ohjeet on höystetty raa’an rehellisillä ruokatarinoilla, siitä miten avokadopastan myötä julkisuuteen nousseesta Hanna Gullichsenista kasvoi kokki ja miksi hän lopulta opiskeli itselleen myös muodollisen pätevyyden. Kirja osui ja upposi myös nelikymppisen mieheni tajuntaan, joten sitä voi suositella kenelle tahansa ruuasta kiinnostuneelle. Resepteistä selviytyy kokemattomampikin kotikokkaaja. Kuten takakansitekstikin kehottaa: avaa punkkupullo, antaudu tarinalle ja kokkaa pirun hyvä pasta!

ps. Sisäpiiritietona kerrottakoon, että eräs Ellen T saa oman sarjakuvamuodossa kerrotun tarinansa ensi vuoden puolella. Jos suomalainen taiteilijuus kiinnostaa, laittakaahan vinkki korvan taa!

Metsäterapiaa ja muinaisten merien kansoja

WWF julkisti viikko sitten maanantaina vuoden luontokirjan. Arvonimi myönnettiin luontoa kunnioittavalle kirjalle jo 41. kerran, tänä vuonna valinnan teki vihreiden kansanedustaja Antero Vartia. Jukka Lyytisen kirjoittama ja Antti Reinin kuvittama Metsä – hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta on kirja, jonka voisi hyvin löytyä samasta hyllystä selfhelp-opusten kanssa. Nimensä mukaisesti Metsä on hyvän mielen kirja. Se ei ole valokuvateos eikä kasvikartasto, vaan käteensopiva ja kompakti opas rauhoittavan metsän siimekseen. Kuljeskeluun ja aistihavainnointiin kannustavan tekstin lomassa on helppo omaksua myös sinne tänne ripoteltuja faktoja metsän hyvää tekevistä vaikutuksista. Hyvä lahja vaikka sisätiloihin linnoittautuneelle teinille tai metsässä liikkumista vieroksuvalle kaupunkilaiselle. Paketin väliin kannattaa piilottaa lahjakortti, jossa lupaudut metsäretkelle tai vaikka vain kävelylle keskuspuistoon.

viiden meren kansa

Risto Isomäen Viiden meren kansa on vielä kesken, mutta sata sivua luettuani uskallan suositella sitäkin. Jos vuoden takainen Juha Hurmeen Finlandia-voittaja puudutti, suosittelen tarttumaan tähän opukseen. Tarina päättyy 1200-luvulle, mutta sitä ennen ehditään pyydystää hylkeitä muinaisella Länsimerellä ja paeta naapurikansoja Uralin vuoristossa. Lisää lukulistalle etenkin, jos olet kiinnostunut suomen kielen alkukodista ja siitä, miten kylmä pohjola on aikoinaan asutettu. Sivujakaan ei ole kuin 330.

Raha haisee vai haiseeko?

Olen lukenut Julia Thurénin Juliaihminen-blogia pitkään, enkä oikein vieläkään tiedä mitä ajatella. Tykkään, mutta jollain ristiriitaisella tavalla. Rahasta kirjoittaminen silloin, kun itse on etuoikeutetussa asemassa, on sekin ristiriitaista. Mutta. Olen silti sitä mieltä, että jokaisen (etenkin naisen), tulisi tietää rahasta, säästämisestä ja sijoittamisesta enemmän. Siksi Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa on suositeltavaa luettavaa ihan kaikille. Ja kun olet sen lukenut, ojenna se eteenpäin.

joulun kirjalahjat

Erityisen hyvä lahja on parikymppiselle, joka vasta aloittelee työuraansa ja hassaa todennäköisesti rahansa turhuuksiin, kun ei muustakaan tiedä. Harmittelen nimittäin vieläkin sitä, ettei vuonna 1999, kun sain ensimmäisen vakituisen työpaikkani, kukaan kannustanut minua ostamaan omaa asuntoa. Ei tullut pieneen mieleenkään, että sellainenkin vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Asuntolainan sijaan kulutin rahani vaatekaupoissa, tehden harhaostoksia, joita en kehdannut palauttaa.

Digitaalinen Lasten planeetta

Hyllyssäni on useita Riikka Pulkkisen kirjoja, joten tiesin etukäteen pitäväni hänen tyylistään ja tavastaan kirjoittaa. En kuitenkaan muista, että koskaan olisin lukenut kirjaa, jossa eroa käsitellään näin riipaisevalla tavalla. Lasten planeetta nosti kylmät väreet käsivarsilleni ja piti otteessaan tarinan loppuun saakka. Samaistuin vahvasti, sillä samanlaisia pohdintoja minuudesta olen käynyt läpi molempien pitkien suhteitteni päättyessä. Hieno kirja, kertakaikkiaan.

lasten planeetta

Uskokaa tai älkää, mutta Pulkkisen Lasten planeetta on ensimmäinen sähkökirja, jonka olen koskaan lukenut. Olen kyllä aloittanut useita, mutta ne ovat jääneet syystä tai toisesta kesken. Tästä on suunta vain ylöspäin. En kaivannut rapisevia sivuja enkä kansimateriaalin tekstuuria sormieni alla. Kun kirja oli ladattu kännykkään, se kulki aina mukanani. Kuinka kätevää!

Koska nämä kaikki on kohta luettu, olisi mahtavaa, jos jakaisit omat kirjavinkkisi kommenttilootassa! Joululoma häämöttää jo kahden viikon päässä, ja lukupino kaipaa täydennystä. Kerro siis, mikä kirja on säväyttänyt sinua tämän vuoden aikana?