Puolukkainen roseeviiniglögi – glögikausi korkattu!

Pohjaton glögivatsani heräsi koko kesän kestäneiltä torkuiltaan tänä syksynä aiemmin kuin koskaan. Viiteen tuntiin venähtäneen Noitatunturin-lenkin jälkeen se vaati kuumaa juomaa. Höyryävää mukillista, joka tuoksuu joululle – inkiväärille, neilikoille, kanelille ja kardemummalle. En ehtinyt edes vaelluskenkiä riisua, vaan tottelin vaateliaan vatsani mielihaluja ja kävelin reippaasti kyläkauppaan. Kolusin kaupan kaikki hyllyt, mutta yhtäkään glögipulloa en löytänyt, vaikka joulu tulla jollotteli vauhdilla vastaan. Aattoon oli aikaa alle kolme kuukautta. Oli otettava käyttöön varasuunnitelma: kohta hellalla höyryäisi puolukkainen roseeviiniglögi!

puolukkainen roseeviiniglögi

Valitsin mehutölkkien joukosta sen, jossa puolukkaa oli prosentuaalisesti eniten. Neljäsosa ei ollut paljon, mutta sai hätätapauksessa riittää. Maustehyllyiltä mukaan tarttui pari kanelitankoa sekä pussillinen valmista glögimaustetta, joka sisälsi kokonaista vihreää kardemummaa, neilikankukkia sekä kuivatun inkiväärin palasen. Mökillä odotti edellisenä iltana avattu uusiseelantilainen roseeviini ja mökin vuokraajaan kaappiin unohtama sokeripussi.

Ja sitten hellan ääreen. Ensin testasin puolukkamehun ja roseeviinin suhdetta viileänä. Jos yhdistelmä ei uppoaisi jääkaappikylmänä, niin ei se lämpimänäkään maistuisi mieltymysteni mukaiselta. Kahden suhde yhteen tuntui turhan mehuisalta, mutta kolmen suhde kahteen oli sekä siskoni että minun mieleen. Hapokas viini taittoi sopivasti mehun makeutta ja antoi juomalle toivottua potkua.

puolukkainen roseeviiniglögi

puolukkainen roseeviiniglögi

Hauduttelin mausteita pelkässä mehussa parikymmentä minuuttia, kaadoin sekaan roseeviinin ja kuumensin kattilallisen vielä kertaalleen. Neilikka, kardemumma, inkivääri ja kaneli muuttivat makua sen verran, että tuntui hyvältä ajatukselta lisätä soppaan sittenkin pari ruokalusikallista sokeria. Seuraavaksi kaadoin kuuman juoman siivilän läpi ja tadaa – näin oli puolukkainen roseeviiniglögi valmis!

Marjamehun ja roseeviinin yhdistelmä toimii varmasti myös muilla marjoilla, jos et niin puolukoista perusta. Marja-aroniasta tulee mahtava glögi, samoin herukoista ja karpaloista. Myös omenamehu toimii, mutta sen seuralaiseksi valitsisin roseeviinin sijaan valkoviinin. Puolukkainen roseeviiniglögi hyppäsi heti kättelyssä omien glögikokemuksieni kärkikahinoihin, joten reseptikin ansaitsee tulla kirjatuksi julkisesti jaettavaksi.

puolukkainen roseeviiniglögi

puolukkainen roseeviiniglögi

Reseptistä riittää kahteen isoon mukilliseen eli jos teitä on isompi sakki tuplaa tai triplaa nesteen määrä. Mausteet riittävät suurempaankiin satsiin, kun pidennät haudutusaika puoleen tuntiin tai jopa kolmeen varttiin. Maustetun mehun voi myös tehdä valmiiksi jääkaappiin ja lämmittää sen viinin kera vaikka seuraavana päivänä!

Puolukkainen roseeviiniglögi

3 dl sokeroitua puolukkamehua
1 kanelitanko
Pala kuivattua (tai tuoretta) inkivääriä
1 rkl vihreää kardemummaa
1 tl kokonaisia neilikoita
(1 tähtianis)
2 dl kuivaa roseeviiniä
2 rkl sokeria
Kokonaisia puolukoita koristeluun

Mittaa kattilaan puolukkamehu ja mausteet. Anna porista hiljalleen n. 20 minuutin ajan. Kaada mukaan roseeviini, lisää sokeri ja lämmitä glögi uudelleen höyryäväksi. Jos haluat nauttia glögisi alkoholipitoisena, katso ettei juoma ala kiehua. Halutessasi voit myös haihduttaa alkoholin antamalla glögin kiehahtaa kunnolla.

Maista ja lisää ekstrasokeria, jos siltä tuntuu. Kaada puolukkainen roseeviiniglögi siivilän läpi suoraan mukeihin tai termospulloon, jos aiot nauttia kuumasta juomasta ulkona. Koristele kokonaisilla puolukoilla.

puolukkainen roseeviiniglögi

puolukkainen roseeviiniglögi

Olisipa mielenkiintoista kuulla, mikä on sinun suosikkiglösisi ja oletko mahdollisesti jo ehtinyt korkata kauden?

Ensimmäinen joulu kesämökillä

Perinteisesti kirjoittaisin vanhan vuoden viimeisenä päivänä siitä, mitä menneet kuukaudet ovat tuoneet tullessaan. Hehkuttaisin saavutuksia ja piehtaroisin pettymyksissä keräisin kokoon tunteita ja tilastoja, iloitsisin onnistumisisita ja taputtelisin itseäni selkään. Kuten viime vuonna, ja sitä edellisenä. Tilinteon hetki tulee kyllä, mutta vasta vähän myöhemmin, päivän tai parin päästä. Sitä ennen aion pötkötellä pumpulissa ja muistella mökkijoulua.

joulu kesämökillä

Joulu kesämökillä oli mielikuvana ihanista ihanin. Alku oli kuitenkin yhtä kivikoissa kompastelua ja kainaloista tihkuvaa tuskahikeä. Lomalle piti lompsia hyvissä ajoin, suunnitella jouluruokia, hyggeillä hartaudella, kotoilla koristellen kotia ja hoidella hiljalleen tonttuhommia. Sillä lailla kaikessa rauhassa, ilman stressiä tai muitakaan häiriötekijöitä. Ajatuksella, että teen mitä ehdin, kohkaamaan en rupea. Aikaoptimistin todellisuus oli toista. Tein töitä koko joulua edeltävän viikonlopun, jatkoin maanantaina ja jotain jäi vielä tiistaillekin. Soppaan törkkäsi likaisen lusikkansa myös vanha kuokkavieras, kolmoishermosärky. Päälaki läikehti tulessa, korvaa särki ja kasvot olivat kuin hammaslääkärin tuikkaaman tiukemman puudutuspiikin jäljiltä. Kirottu vuosi jatkoi kiukutteluaan.

En pystynyt mihinkään. Duunit pusersivat rätistä viimeisetkin hikipisarat, lahjat olivat paketoimatta, laukut pakkaamatta ja joulukukat hankkimatta. Kääriydyin vilttiin, vedin nappia naamaa ja makasin turtuneena sohvan nurkassa. Mies otti ohjat käsiinsä, paistoi lanttulaatikon, leipoi leivät, keitteli kaksi purkillista maksapateeta, sekoitti sinappisilakoiden kastikkeen ja graavasi sitruunaisen siian. Ruokki raihnaisen ja pakkasi auton. Sitten oltiinkin matkalla mökille. Loput ruoat ostettiin matkan varrelta Itäkeskuksen automarketista. Luulimme olevamme fiksuja, mutta niin taisivat luulla monet muutkin. Kaupan käytävillä vallitsi sotatila. Harmaantunut herra otti vauhtia ja rynni ostoskärryt kolisten läpi keskelle käytävää pysähtyneiden rouvien muodostaman esteen. Anteeksi ei pyydelty, vaan mieltä osoittettiin suoltamalla solvauksia kovaan ääneen. Kalatiskillä tönittiin, eikä turvaväleistä ollut tietoakaan. Kananmunat oli aseteltu ahtaimpaan väliin ja glögipurnukoita ei löytynyt mistään. Hermot olivat kireällä – kuka olisikaan arvannut?

Kilometrien kertyessä lähtivät stressitasot laskuun. Istuimme hetken mielijohteesta Heilan joululounaalle ja ajelimme hissun kissun sinisessä hämärässä kohti mökkimaisemia. Pussit, kassit ja pakaasit kannettiin mökkiin otsalampun valossa. Lämpöä oli ulkona yksi aste, sisällä seitsemän. Villasukat jalkaan ja untuvatakki ensihetkiksi niskaan. Uuni lähti vetämään kerrasta ja lämmitti tuvan mukavaksi kolmessa tunnissa. Glögikattila höyrysi hellalla ja kynttilät loistivat lämpöistä valoa. Joulurauha teki viimeinkin tuloaan. Tätä olin odotanut, juuri tätä joulu kesämökillä mielessäni oli.

Aamu valkeni lumisena. Valkea joulu tuprutti taivaalta, hangella oli paksuutta jo useampi sentti. Mies otti kairan kainaloonsa ja käveli jäälle. Käyttövedet oli pumpattu ämpäreihin muutamassa minuutissa. Minä talsin särkylääkkeen voimalla tonttia ristiin rastiin. Täydellinen kuusi löytyi lopulta huussipolun varrelta. Jalka joulupuulle askarreltiin isosta kukkaruukusta ja sinkkisankosta, viritelmän täydensi ompelulanka, jolla kuusen runko tuettiin kiinni seinään. Karjalanpaisti kypsennettiin valmiiksi seuraavaa päivää varten, ensimmäiset joulutortut paistettiin padan jälkilämmössä. Sauna päätettiin lämmittää vasta aattona.

joulu kesämökillä

Jouluaaton kaava on ollut lapsuudesta saakka sama. Aamulla herätään enkelikellon kilinään, aamiaisella maistellaan yön yli kypsynyttä kinkkua ja edellisenä päivänä leivottuja torttuja. Sitten alkaa riisipuuron keitto. Mantelia etsitään Suomen Turun julistaessa joulurauhan. Sitten koristellaan kuusi. Iltapäivän hämärtyessä saunotaan, pukeudutaan fiinimmin ja istutaan herkuttelemaan. Ensin syödään kaloja, sitten lämpimiä. Vasta sen jälkeen, kun lapset ovat aikansa kärttäneet ja hoputtaneet hitaita vanhempia nousemaan pöydästä, avataan lahjat. Konvehtirasiat kiertävät, laseihin on kaadettu aikuisten juomaa. Pikkutunneilla aloitetaan paketista joka joulu paljastuvan palapelin kokoaminen.

Mitä siis tehdä, kun aaton juhlallisuudet ja päivän kulun saa rakentaa mieleisekseen? Joku toinen saattaisi heittää perinteillä kaakkuria, tavia tai jotain muuta virkeää vesilintua, mutta en minä. Pitäydyin enimmäkseen tutussa ja turvallisessa, vaikka vietimmekin ensimmäistä joulua kahdestaan. Joulu kesämökillä toi tullessaan kuitenkin pieniä muutoksia perinteisiin. Kuusi koristellaan jo aatonaattona. Avaamme samppanjan joulupuuron kyytipojaksi. Piilotamme mantelin molempien lautasille ja riemuitsemme niiden löytymisestä. Syömme poron ja porkkanalaatikon sijasta karjalanpaistia, lanttulaatikkoa ja punakaalisalaattia. Punajuurisalaattia piristetään piparjuurella ja puolukat korvataan karpaloilla. Joulupäivänä ei syödäkään samoja herkkuja kuin aattona. Silloin päätämme kokata aina jotain uutta. Tänä vuonna se uusi oli karitsan paahtopaistia, uunijuureksia, omenasalsaa ja tyrnimajoneesia. Tapanina kaikki jäljelle jäänyt katetaan yhteen ja samaan pöytään. Ensimmäiset lahjat avattiin etäyhteydellä siskojen perheiden ja vanhempien kanssa. Minä sain uuden teekupin ja toivomani yöpaidan, hän pellavaisen kylpytakin, sukat sekä Ottolenghin Flavourin. Yhteisistä paketeista paljastui punaviiniä, joulukoristeita ja pihasuunnitteluapua.

Siinä se meni, meidän kahden joulu. Saunoimme kynttilänvalossa, peseydyimme hangessa ja kuuntelimme hiljaisuutta. Pyörittelimme nuoskalumesta lumilyhdyn ja teimme pitkiä kävelyretkiä. Konvehtirasiasta kului puolet, suklaalevystäkin vain kolmasosa. Minä luin yhden kirjan, mies kaksi. Kokosin parissa tunnissa 500 palaa muumipalapeliä, pötköttelin, nukuin pitkään ja päiväunia, söin aamiaista yhdeltätoista ja kuuntelin Radio Suomen turvallista ääntä.

Joulu kesämökillä päättyi, kuten alkoikin: vuosi 2020 jatkoi kepposteluaan. Paluumatkalla, pimeällä pikkutiellä törmäsimme peuraan. Vuokra-auton oikea etukulma painui kasaan ja peura menetti henkensä, mutta meille ei luojan kiitos käynyt mitään. Minuuteissa paikalla olivat paikalliset metsämiehet. Peura päästettiin vehreämmille niityille ja kaara hinattiin lähimpään kaupunkiin. Me jatkoimme kotiin korvaavalla autolla.

joulu kesämökillä

Kiitos elämämme ensimmäinen kesämökkijoulu, saattaa hyvinkin olla, että näemme taas 12 kuukauden kuluttua. Samalla käytän tilaisuuden ja jätän hyvästit hirvittävälle vuodelle 2020 – aikasi on mennä ja antaa tilaa uudelle. Valolle, ilolle ja paremmille päiville!

Tee-se-itse-joulu: taittele paperinen joulutähti!

Joulusiivous tehty, piparit ja tortut leivottu, kynttilät sytytetty, kinkku on uunissa ja lahjatkin paketoitu? Jos vielä tekee mieli näpertää ja askarrella, kaivele keittiön kaappeja ja laatikoita. Jos löydät kasan valkoisia eväspusseja, nappaa kainaloosi kahdeksan ja ota esiin sakset, liimaa, siimaa tai lankaa ja kolme klemmaria ja taittele joulupukkia odotellessa paperinen joulutähti.

taittele paperipusseista joulutähti

taittele paperipusseista joulutähti

Paperipusseista taiteltu joulutähti sopii nimestään huolimatta sisustukseen ympäri vuoden. Ripusta tähti talviseen taikaikkunaan tai vaikka lastenhuonetta koristamaan. Minun tähteni on tuonut valoa kotiin aina siitä asti, kun sen ystävältäni toissajouluna sain. Mikään askartelumestari en ole, mutta yritän kuitenkin opastaa, miten taitella tavallisista paperipusseista yllättävän kaunis joulutähti. Saapa nähdä, miten onnistun.

Valkoisia paperipusseja on isompien ruokakauppojen ja markettien valikoimissa. Ne löytyvät eväspussien nimellä leivinpaperien ja elmukelmujen vierestä. Muun värisiä en itse ole nähnyt, mutta olen kuullut, että pusseja on tilattu tähtiä varten myös ulkomaisista nettikaupoista, joissa valikoima varmasti on laajempi. Vinkkaa kommenteissa, jos tiedossasi on kivijalkamyymälöitä tai nettikauppoja, joista pusseja kannattaisi tilata!

1. Liimaa paperipussit kiinni toisiinsa keskisauman kohdalta ja alaosasta. Katso kuvasta suuntaa-antavat katkoviivat: älä liimaa liian leveästi tai myöhemmin leikattavat lovet eivät irtoa toivotulla tavalla. Anna liiman kuivua niin, että pinnat pysyvät hyvin kiinni toisissaan.

taittele paperipusseista joulutähti

2. Leikkaa muutama lovi molemmille laidoille. Tee lovista erikokoiset, mutta varo leikkaamasta liian lähelle keskisaumaa. Syvempien lovien kärki tulee siis jättää liimasauman ulkopuolelle.

taittele paperipusseista joulutähti

taittele paperipusseista joulutähti

3. Leikkaa tähdelle terävä kärki. Jos paperipussin puoliskot ovat eri mittaisia yläosastaan, leikkaa lyhyemmän laidan mukaan.

4. Avaa joulutähti ja kiinnitä ensimmäinen ja viimeinen paperipussi toisiinsa kolmella klemmarilla. Pujota vastakkaiseen sakaraan neulalla siima tai vahva lanka.

taittele paperipusseista joulutähti

taittele paperipusseista joulutähti

5. Ripusta joulutähti ikkunaan tai vaikka seinälle ja ihaile työsi tuloksia!

taittele paperipusseista joulutähti

Valo voittaa ja päivä pitenee. Olipa joulusi itse tehty tai kaupasta kotiin kannettu, nauti hiljaisuudesta, hyvästä ruuasta ja pitkistä pyhistä. Sulje koneet ja kännykät edes päiväksi ja anna ajatusten vaeltaa vaikka kiinnostavan kirjan parissa. Niin teen minäkin, palataan siis uusien tekstien pariin pyhien jälkeen. Hyvää joulua minulta juuri sinulle!

ps. Jos mietiskelet, mitä pukinkonttiin hankkisit, kurkkaa ainakin nämä vastuulliset joululahjavinkit! Kirjapakettia pohdiskelevalle suosittelen tietysti omaa kirjaani, jonka voi ennakkotilata täältä.