Entisten vaimojen vinkit vuodenvaihteeseen – kylmää kuohuvaa ja paistettua brie-juustoa

Tammikuussa 2015, kun ensimmäinen kausi ensitreffejä pyörähti käyntiin suomalaisten olohuoneissa, olin yksin. Kuvauksista oli kulunut puoli vuotta ja virallinen eroprosessikin oli jo käynnissä. Syksyn aikana lupaavasti alkanut tapailusuhde oli kaatunut erilaisiin elämäntilanteisiin. Kävin edelleen terapiassa, sillä vertaistukea ei varsinaisesti ollut saatavilla. Kaksi muuta paria olivat edelleen yhdessä, minä ja ex-siippani ainoina eronneina kannoimme tahtomattamme epäonnistuneiden leimaa. Velloin vieläkin samojen kysymysten äärellä: miksi juuri minulle kävi näin? Olisinko voinut tehdä jotain toisin?

juomavinkki kuohuviini

Arvata saattaa, että erolla reviteltiin myös iltapäivälehdissä. Spekuloitiin syitä ja vedettiin johtopäätöksiä niiden muutamien minuuttien perusteella, jotka televisioruudussa oli nähty. Samaan aikaan liitoissaan jatkaneet pariskunnat hehkuivat onnea naistenlehtien sivuilla, heiltä pyydettiin parisuhdevinkkejä ja heidät kutsuttiin keskusteluohjelmien sohville todistamaan, kuinka rakkaus ei katso tapaa, paikkaa eikä aikaa.

juomavinkki kuohuviini

Kyllä minullekin soiteltiin iltapäivälehdistä, sillä työnumeroani en voinut salaiseksi muuttaa. Puhelin pirisi tuona keväänä niin usein, että lakkasin lopulta vastaamasta kaikkiin ennalta tuntemattomiin numeroihin. Kaikki googlen perusteella keltaiseen lehdistöön viittaava tallensin kännykkääni nimellä ja maininnalla ”älä vastaa”. Naistenlehtiä ei kaltaiseni epäonnistuja kiinnostanut. Ei sillä, että olisin halunnut kerätä palstamillimetrejä – olisin hyvin todennäköisesti kieltäytynyt kyseenalaisesta kunniasta –, mutta se periaate, se sapetti. Miksi media tarttuu vain menestystarinoihin?

Myönnetään, ajatus lähti laukalle ja on jo aika kaukana otsikon aiheesta, mutta malttakaa vielä hetki, pihvi tarjoillaan tuossa tuokiossa.

Noina hetkinä kaipasin kipeästi vertaisiani. Toisen kauden kuvausten päätyttyä sain pyynnön olla yhteyksissä muutamaan osallistujaan. Kaksi pareista oli eronnut ja he kaipasivat tukea. Olin salaa helpottunut, sillä en ollut enää ainoa. Paloin halusta päästä jakamaan todellisen tarinani jollekin, joka on kokenut saman ja tietää, mistä puhun. Taakka putosi vihdoinkin harteiltani.

lämmin brie

Neljännen tuotantokauden päätteeksi kokoonnuimme kisakatsomoon, läsnä olivat kaikkien kausien osallistujat, tuotantotiimin edustajat ja jopa sarjan ulkopuolella toisensa löytäneet onnekkaat. Puhuttavaa riitti ja skumppaa kului. Pikkutunneilla päädyimme perustamaan entisten vaimojen klubin, luottamuksen piirin, jonka suojissa voi jakaa nekin salaisuudet, joista ei ole kenellekään kehdannut kertoa. Tunnustaa totuudet, jotka jätettiin tietoisesti kulissien taakse. Kuulostakoon kliseiseltä, mutta ulkopuolinen ei mitenkään voi ymmärtää, millaisesta myräkästä olemme selviytyneet. Kalenterit kaivettiin välittömästi esiin ja ensimmäinen tapaaminen merkittiin joulukuulle.

eronneiden vaimojen kerho

juomavinkki kuohuviini

Flunssa verotti osallistujamäärää ja lopulta keittiössäni istui neljä seitsemästä eron yhdistämästä naisesta. Söimme, joimme ja puhuimme kokemastamme. Ensikohtaamisista, kemiasta, hyväksynnästä, kosketuksesta, otsikoista, näkökulmista, taustoista, syistä ja seurauksista.

eronneiden vaimojen kerho

eronneiden vaimojen kerho

Lautasille lusikoitiin lämmintä brie-juustoa, hilloja, hedelmiä, gluteenitonta saaristolaisleipää, kylmäsavulohitahnaa ja suklaapoppareita. Siinä sivussa tyhjensimme muutaman kuohuvan pullon. Vertailimme makuja ja teimme sokkotestejä. Vielä yhden aikaan istuimme kynttilöiden valaistun pöydän ääressä ja paransimme maailmaamme.

sokkotasting

kuohuviini sokkotasting

Illan aikana selvisi, että yksi meistä on ollut aikanaan Alkossa töissä. Vertaistuen ja paremman maailman lisäksi saimme siis asiantuntevan opastuksen kuohuviinien ominaisuuksiin ja niiden tunnistamiseen. Tästä intoutuneina kaadoimme identtisiin laseihin kahta erityyppistä kuplivaa ja maistelimme niitä silmät suljettuina. Sokkotastingiin valittiin entisen alkolaisen suosituksesta Zonin Prosecco* ja Gisselbrecht Crémant d’Alsace*.

Tankeissa kypsytetyn proseccon ja samppanjamenetelmällä valmistetun crémant d’Alsacen erottaminen oli yllättävän helppoa. Sokkona maistellessa proseccon päärynäisyys korostui sekä tuoksussa että maussa ja crémantin kuplat olivat aivan omaa luokkaansa. Näistä kahdesta jälkimmäinen on ehdottomasti oma suosikkini. Hienostunut, mutta ei pröystäilevä.

kuohuviini sokkotasting

kuohuviini sokkotasting

Ja nyt ne otsikon lupaamat vinkit vuodenvaihteeseen: Gisselbrecht Crémant d’Alsace on mainio vaihtoehto uudenvuoden juhlapöytään, kuten myös Hannan soppa -blogista lainattu, juhlavasti koristeltu ja kokonaisena paistettu brie-juusto. Entisten vaimojen klubi suosittelee.

lämmin brie

Uunissa paistettu brie-juusto

iso kiekko brie-juustoa
1,5 dl manteleita
2 dl (jäisiä) karpaloita ja/tai puolukoita
1 oksa rosmariinia
1 rkl hunajaa

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Brie-kiekko on yleensä pakattu pyöreään rasiaan, jonka materiaali muistuttaa puuta. Ota kansi pois ja paista juusto rasiassaan leivinpaperin päällä. Ota brie-juusto uunista n. 10 minuutin kuluttua, kun se on täysin pehmeää. Pehmeyttä voit tunnustella sormin, huomaat kyllä, jos juusto vaatii vielä hetken uunin lämpöä.

lämmin brie

Pieni mantelit ja paahda niitä kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat väriä. Kaada pannulle (jäiset) karpalot ja rosmariinin oksa. Sekoittele, vähennä lämpöä ja hauduta muutama minuutti. Ei haittaa, vaikka marjat vähän muhjaantuisivat.

lämmin brie

Irrota puinen vanne brie-juuston ympäriltä, käytä apuna veistä tai saksia. Juuston alla olevaa kiekkoa ei tarvitse poistaa, vaan voit nostaa juuston sellaisenaan tarjoilulautaselle. Kumoa manteli-karpaloseos juusto päälle ja viimeistele juoksevalla hunajalla. Voit lusikoida sulaa brie-juustoa lautaselle tai dipata sitä leivänpaloilla suoraan suuhun.

lämmin brie

Kaada kaveriksi kuohuvaa ja kutsu pöydän ympärille liuta ystäviä – eronneita, karanneita tai parisuhteellisia – ja takaan, että maailma on jälleen piirun verran parempi paikka.

*Sokkotestatut kuohuviinit tarjosi Juomavinkki.

Mitkä ihmeen erojuhlat?

Kulttuurissamme kytee käsitys, jonka mukaan avioliitosta eronnut on epäonnistunut. Avioero määritellään kielitoimiston sanakirjassa seuraavasti: avioliiton purkaminen tai purkautuminen tuomioistuimen päätöksellä. Kahden ihmisen rakkauden loppu. Pelkkänä sananakin hankala, vokaalien valtaama, seitsemän kirjaimen väljähtynyt liitto. Negatiivisella leimalla lyöty, täynnä synkkiä ajatuksia ja surkeaa oloa.

suomenlinna

Minäkin olen seissyt alttarilla. Tahtonut, ja todella tarkoittanut sitä. Heittäytynyt tuntemattomaan ja uskonut kohtaloni muiden käsiin. Luottanut asioiden lopulta järjestyvän, kunnes oli pakko luovuttaa. Tahtominenkaan ei aina riitä, joskus on myönnettävä tosiasiat ja asteltava eri teitä.

Avioliittoni kesti kokonaiset kymmenen viikkoa. Teknisesti ottaen liitto oli lainvoimainen aina maaliskuulle 2015 asti, mutta käytännössä se päättyi elokuussa 2014 yhdessä täytettyyn avioerohakemukseen. Vaikka itse olisinkin ollut valmis odottamaan suhteen kehittymistä pitemmälle, oli päätös viime kädessä yhteinen. Yksin parisuhdetta ei pidetä pystyssä, ei parhaimmalla tahdollakaan.

lehtileikkeet

ensitreffit alttarilla onnellisesti eronneet

En silloin osannut murehtia sitä, että jatkossa virallisiin papereihin kirjataan kohdalleni eronnut, eikä asialla ole minulle edelleenkään mitään merkitystä. Parisuhdestatus ei määrittele ketään, eikä eronnut ole yhtään sen huonompi ihminen kuin se, joka jatkaa onnellisena liitossaan. Päättyneen parisuhteen jälkeen ihminen on usein viisaampi, tuntee paremmin itsensä ja sen mitä elämältä haluaa.

Ulkopuolelta katsottuna vain viikkoja kestävää aviotaivalta on helppo pitää vitsinä. Epäilemättä moni niin tekikin ja ajatteli samalla, kuinka pyhä häväistiin. Rohkenen olla eri mieltä, sillä ilman tuota erikoista kesää ja sen myllertävää matkaa tuskin olisin tässä, mullistavaa kokemusta ja mahtavia ystäviä rikkaampana. Onnellisena ja tyytyväisenä, rinnallani vihdoinkin kaipaamani kallio, johon turvallisesti nojata – tyynessä ja myrskyssä.

ensitreffit alttarilla reunion

Ero ei aina ole huoltajuuskiistoja, katkeruudessa rypemistä, ex-kumppanin kampittamista, puolien valitsemista tai vuosien surutyötä. Se voi olla molempia kunnioittava päätös, joka tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä, ilman riitoja tai draamaa, ilman kolmansia osapuolia tai mustia sukkia. Parhaassa tapauksessa ero on kahden aikuisen kypsyttelemä, oikea ratkaisu. Romanttisen rakkauden kadotessa ja parisuhteen päättyessä on hyvä muistaa, että toisesta on silti lupa välittää. Sillä kukaan muu ei tiedä, mitä kulissien takana oikeasti tapahtui. Kokemukset yhdistävät.

Samalla on hyväksyttävä se, että elämä jatkuu ja jossain vaiheessa ex-puolisokin toivottavasti rakastuu uudelleen. Vaikka välit olisivat kunnossa, kumppanin roolista ystävän rooliin siirtyminen ei välttämättä ole pala kakkua. Se vaatii totuttelemista ja aikaa.

onnellisesti eronneet

Me teimme yhdessä päätöksen pysyä ystävinä. Yhdessä käytimme häävieraiden antamat häälahjat: kokkauskurssin, suomenlinnapiknikin ja lahjakortin jäätelöbaariin. Yhdessä istuimme ammattilaisen upottavalla sohvalla ja tyhjensimme kengät hiertävistä kivistä. Yhdessä päätimme järjestää myös erojuhlat.

Pyysimme Kari Kanalaa kirjoittamaan meille erotoimituksen. Halusimme tahtoa uudestaan, mutta tällä kertaa ystävinä, ei puolisoina. Todistajina rakkaimmat, ne samat, jotka todistivat myös avioliiton satamaan astumista. Niinpä lähetimme läheisillemme kutsun:

”Kaikki kiva päättyy aikanaan, niin myös meidän ensitreffit alttarilla. Koska erokin voi olla juhla, päätimme vielä kerran kutsua koolle hääväen ja muutaman muun matkalle osuneen hyvin tärkeän henkilön tämän erityisen projektin päätösbileisiin. Tarkoitus on vähän kilistellä maljoja (siis skumppaa!) ja samalla muistella viimeisen vuoden huikeita ja hieman erikoisiakin tapahtumia.

Jonkinlainen erorituaali suoritetaan n. klo 19, toivottavasti mahdollisimman moni on ehtinyt silloin paikalle. Eropari ei estele vieraita esittämästä verbaaliakrobatiaa tai muita viihdyttäviä suunvuoroja, mutta ketään ei pakoteta mihinkään. Musavehkeet viritellään myös, jotta tanssahtelu jalan vipattaessa onnistuu. Sormiruokaa, erokakkua ja kaffetta on suunnitelmissa, lauantaina nähdään mitä pöytään kannetaan. Tervetuloa!”

ensitreffit alttarilla erojuhlat

Ilta oli täynnä iloisia jälleennäkemisiä, tunteita, tanssia, musiikkia, lupauksia, halauksia, hyvää ruokaa, vielä parempaa juomaa ja liikutuksen kyyneleitä. Kari Kanala ja Maaret Kallio olivat elementissään, showmies ja shownainen. Uudelleen sovitettu Paratiisi kaikui juhlatilassa ja sai raikuvat aplodit. Viimeiset vieraat lähtivät aamuseitsemältä.

Juhlien tärkein osa oli ehdottomasti erotoimitus, jossa Kari Kanala kysyi meiltä tahdommeko jatkaa ystävinä. Toisin kuin ensitreffeillä, nyt sanoimme tahdon ihmiselle, josta oikeasti välitämme, valitsimme toisemme ystävinä. Siirtymäriitti tuli tarpeeseen, juhlien jälkeen pääsimme aloittamaan puhtaalta pöydältä.

ensitreffit alttarilla erojuhlat

Ele oli symbolinen, mutta meille erittäin tärkeä. Hääjuhlissa toisiinsa tutustuneilla kavereilla oli mahdollisuus tavata toisiaan ja samalla huomata, että voimme pitää hauskaa avioerosta huolimatta. Eikä kenenkään tarvinnut valita puoltaan.

Parisuhteen aloittaminen on aina riski, joka on otettava, jos haluaa rinnalleen toisen ihmisen. Yleensä riskin ottaminen kuitenkin kannattaa, sillä lyhyenkin yhdessä tallatun taipaleen jälkeen on taatusti parempi puoliso sille loppuelämän kumppanille, joka tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. On uskallettava heittäytyä ja ottaa riski aina uudelleen. Elämä kantaa kyllä.

Rakkautta on…

…tyhjennetty ja täytetty tiskikone. Kun kuudetta päivää peräkkäin ehtii töiltään tuskin syömään tai nukkumaan ja keittiö on täynnä likaisia aamupala-astioita ja lounaalla tyhjennettyjä soppakulhoja, meinaa kotiin tullessa päästä itku, kun huomaa astianpesukoneen olevan käynnissä ja tasojen puhtaiksi pyyhittyinä.

…huollettu fillari ja täyteen pumpatut renkaat. Vaikka kuinka Tinder-profiilissani hehkutin osaavani fiksata pyöräni itse, on ihanaa, että joku likaa kätensä minun puolestani. Joskus pyörä odottaa minua valmiina pihalla, nostettuna ulos pyörävarastosta, kun mies on lähtenyt töihin vain pari minuuttia aiemmin.

…jalkahieronta pitkän työrupeaman jälkeen. Jos olen jaloillani koko päivän, jalkapohjat ovat jo iltapäivällä tulessa. Mies tuntee ja tietää, mistä nappulasta painaa.

…vesilasi, joka odottaa tiskipöydän reunalla joka ilta. En osaa mennä nukkumaan ilman vesilasia, sillä jos yöllä tulee jano, on keittiöön pitkä matka. Useimmiten lasi on aamulla koskematon, mutta pääasia, että tiedän lasin olevan lähellä. Mies otti tavaksi täyttää lasini jo parin viikon seurustelun jälkeen ja jatkaa sitä edelleen.

…itse leivottu ruisleipä. Viimeisen viikon aikana meillä on leivottu maalaisleipää, vuokaleipää ja ruislimppua. Mikään ei voita tuoreen leivän tuoksua ja kylmää voita kantapalan päällä. Miten onnellinen olenkaan, että leipäjumala valitsi juuri minut.

…yhteinen saunavuoro ja lauteelle valmiiksi levitetty laudeliina. Lauteilla vakiopaikat, joille laudeliinat asetellaan. Minä istun nurkassa, mies heittää löylyä. Stressi haihtuu höyrynä ilmaan ja lihakset rentoutuvat yksi kerrallaan.

…ladattu sähköhammasharja. Kylppärissä on kaksi sähköhammasharjaa, mutta vain yksi laturi. Aamutokkurassa ja iltaväsyksissä harvoin muistan laittaa omaani lataukseen. Arvaatte ehkä, kuka muistaa huolehtia siitäkin.

…täytetty jääkaappi. Työpäivän päätteeksi en todellakaan jaksa raahautua ruokakauppaan, vaikka ruokabloggaaja olenkin. Mies sen sijaan nauttii hyllyjen välissä haahuilusta, uusien tuotteiden bongailemisesta ja ostosten tekemisestä. En pane hanttiin. Ruoka maksetaan yhteiseltä tililtä, jonne molemmat siirtävät prosentuaalisesti saman verran palkastaan.

…käteen hakeutuva turvallinen ja vahva käsi. Ajatuksissani olen monta kertaa meinannut kävellä päin punaisia tai muita ihmisiä, kunnes käsi puristaa kättä ja vetää selville vesille. Hymyilen, kiitän ja moiskautan pusun poskelle.

…kiehuvalla vedellä täytetty kuumavesipullo. Kuukautisten ensimmäisinä päivinä vatsaani juilii niin, ettei siihen auta edes burana. Kuumavesipullo rentouttaa kramppaavia lihaksia ja laukaisee kivun. Piinaavimpina päivinä pullo kannetaan minulle suoraan sänkyyn, pyytämättä ja rakkaudella.

…yhdessä kokkaaminen. Viikonlopun ruokalistaa saatetaan pohdiskella koko viikko ja kun päästään asiaan, aika menettää merkityksensä. Uudet valmistusmenetelmät, tekniset keittiövempeleet, huippuunsa teroitetut veitset, erikoiset mausteet, haastavat reseptit ja niille sovitetut viinit. Siinä täydellisen viikonlopun resepti.

…kesken työpäivän saapuva viesti, jossa on linkki lempiartistin keikkakalenteriin. Jazzia, poppia, folkia, klasaria, kaikki käy. Kolmansilla treffeillä istuimme kylki kyljessä Lasipalatsin terassilla ja kuuntelimme Mopoa. Mies lauloi korvaani biisin ainoaa lausetta – beibe, sä oot mun.

…jokailtainen sohvapötköttely. Puoliksi päällekkäin, lomittain ja limittäin, pää sydämen päällä, ruudulla australialaiset kotikokit tai kuten tänään, ensimmäisillä treffeillään avioon astuvat. Rakkauden puolesta, vihaa vastaan.

rakkautta on

Rakkautta on tavallinen arki, maanantait, siivouspäivät, jauhoinen leivinlauta, pyykkivuorot ja pitkät päiväunet sateisena sunnuntaina. Pienet teot, suuret sanat ja lempeä kosketus, samanarvoisia kaikki, yhtä voimakkaita ja tunteita täynnä. Kukahan tämän takoisi kovaan kallooni?