Mitä tehdä, kun minnekään ei voi mennä?

Nyt on aikaa siivota! Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun pääsin pahimman työkalenterin tyhjenemisen aiheuttaman shokin yli. Ainakin parvekkeen raivaan ja järjestelen vaatehuoneen! Lipaston laatikkoon kerääntyneet paperikasat on odottaneet läpikäymistään vuosia ja ehkäpä kirjahyllykin kaipaa karsimista.

Vielä en ole ryhtynyt toimeen. Tai no, parvekkeen siivosin, sillä kevät kutsui aurinkoiselle lounaalle, eikä syöminen jätesäkkien ja edellisen kesän multakokkareiden keskellä houkutellut. Kaikki muu odottaa vielä tekijäänsä. Toistaiseksi tyydyn haaveilemaan höyrypesurista ja varsi-imurista, mutta saattaa olla, että tilanteen pitkittyessä ryhdyn reippaammaksi. Jos sinä olet tarmokkaampi, niin kyllä, nyt todella on aikaa siivota. Pese vaikka ikkunat tai puhdista lattiakaivot ja liesituuletin!

kylvä siemenet

Mitä muuta tehdä, kun minnekään ei voi mennä? Elämäntilanteet ovat poikkeusoloissakin erilaisia. Kun toisaalla tuskaillaan kotikoulun, etätöiden, lapsiperheen ruuhkavuosien ja ajanhallinnan kanssa, viereisessä yksiössä tunnit matelevat hitaammin kuin koskaan ennen. Seinät kaatuvat päälle, hiljaisuus kaikuu korvissa, ketään ei voi halata eikä kenenkään kanssa keskustella. Näitä niksejä voi kuitenkin soveltaa kuka tahansa, yksin, kaksin tai perheen kanssa. Pysytään kotona ja turvassa.

Kunnosta parveke ja ryhdy viherpeukaloksi. Vaihda viherkasvien mullat ja siirrä ne isompiin ruukkuihin. Kylvä siemeniä ja esikasvata taimia kevättä varten ikkunalaudalla. Istuta pihalle tai parvekkeelle narsisseja ja helmililjoja. Tee pientä pintaremonttia, maalaa seinä tai tapetoi toinen.

Opettele jokin uusi taito. Jos energiaa riittää, mutta imurin kanssa riehuminen ei innosta, opiskele uutta tai opettele jokin käytännön taito. Seuraa YouTuben kalankäsittelyoppeja, harjoittele origamien taittelua, huolla polkupyörä internetin ohjeiden mukaan, nikkaroi parvekkeelle hylly kesäkukkia varten, pänttää ruotsin kielioppia, maalaa elämäsi ensimmäinen taulu, opettele lukemaan nuotteja tai treenaa käsilläseisomista.

karjalanpiirakat

Vietä aikaa keittiössä. Keittiössä on koronankin aikaan parhaat bileet. Kokeile reseptejä ja kokkaa ruokia, jotka vaativat aikaa. Leipominen rauhoittaa mieltä ja antaa käsille mieleistä tekemistä – ja kaiken kukkuraksi herkut tekevät hyvää koronan kiristämälle mielelle. Tee kuivakaapin inventaario ja haasta itsesi kokkisotaan. Etsi inspiraatiota ruokablogeista tai selaa somea sopivilla hashtageilla. Facebookissa on monia ruoka-aiheisia ryhmiä, joista voi kysellä ideoita, kun omat loppuvat kesken.

Tee täsmäisku ruokakauppaan tai tilaa kauppakassi kotiovelle. Ruokakaupoissa haahuilu kannattaa jättää parempaan aikaan, joten kirjoita kauppalista ja toimi tehokkaasti. Käytä käsineitä, äläkä turhaan hiplaile hedelmiä tai tuotepakkauksia. Yritä olla koskettelematta kasvojasi ja muista pitää turvaväli toisiin ihmisiin myös kaupan käytävillä ja kassajonossa. Maksa lähimaksulla ja muista pitää etäisyyttä myös kassalla työskentelevään henkilökuntaan. Pese kädet huolellisesti heti kun pääset kotiin.

Ruokakassin voi tilata myös kotiin. Tällä hetkellä kauppojen kotiinkuljetuspalvelut ovat kuitenkin niin ruuhkautuneet, että kannattaa miettiä pystyisikö perusterveenä kuitenkin käymään kauppareissulla itse. Näin riskiryhmässä olevat ja kotona oirehtivat saavat varmemmin ostoksensa kotiin kannettuna.

Eturivin ruokavaikuttajat järjestävät Instagramissa livesessioita, joissa kokataan yhdessä. Tsekkaa ainakin Hanna Gullichsenin jokaviikkoinen sunnuntaiserviisi. Jos mietiskelet, mitä jääkaapissasi olevista vihanneksista voisi valmistaa, kirjoita tuolta oikeasta laidasta (mobiililla sivun alaosasta) löytyvään hakukenttään vihanneslootassa lojuvat herkut, ja saat eteesi heti puolenkymmentä kiinnostavaa kokkausideaa.

Syö yhdessä kaverien kanssa. Kokoontumiset ja kyläilyt on nyt kielletty, mutta mikään ei estä kutsumasta saman virtuaalisen pöydän ääreen isoakin ystäväporukkaa. Keitä kahvit tai nauti lasillinen viiniä yhtä aikaa ystävien kanssa. Lähes kaikki yhteydenpitosovellukset pystyvät vähintään neljän henkilön videopuheluun. Kokeile siis painaa videokamerapainiketta niin Instagramin viestilootassa, Facebookin Messengerissä kuin WhatsAppissakin. Isomman poppoon kokoontuminen onnistuu parhaiten maksuttomalla Zoom-sovelluksella, jossa samalle ruudulle saa näkyviin jopa 49 kaverin kasvot yhtäaikaa. Sen avulla minäkin osallistun joka viikko kuoroharjoituksiin ja myöhemmin perinteisille kuorokaljoille.

kaurapalat

Yhteisen illallisen voi tilata myös ravintolasta. Helsingissä monet ravintolat ovat kehitelleet mitä mielikuvituksellisimpia ideoita pysyäkseen pinnalla aikana, jona ravintoloissa kokoontumista on syytä välttää. Demosta ja Inarista voi tilata kotiin useamman ruokalajin menun ainekset ohjeineen ja viinisuosituksineen. Finnjävel kuljettaa kotiin lohturuokaa: kalakeittoa, karjalanpaistia, lindströminpihvejä ja pullaa. Chapterista voi tilata mm. superhyvää kanaa kotiovelle ja Patisserie Teemu Auran leivokset ja leivät kulkevat kätevästi Woltilla. Monet ravintolat myyvät nyt myös take awayta, kannattaa tsekata ainakin kotikulmien ravintoloiden tilanne ja auttaa yrittäjää hädässä, jos vain voi.

Yrittäjistä puheenollen: jos tililläsi on ylimääräistä pätäkkää, tue pienyrittäjiä tilaamalla tarpeelliset tavarat kivijalkakauppiaiden verkkokaupoista. Itsensä ilahduttaminen on näinä päivinä tärkeää, tilaa siis vaikka korvikset ja kukkia kotiinkuljetuksella tai investoi itseesi ja ilmoittaudu maksulliselle verkkokurssille esimerkiksi solmeilemaan makrameeta. Moni yrittäjä kauppaa nyt lahjakortteja, joiden tuloilla koetetaan sinnitellä pahimman yli. Kortin voi käyttää kampaamoon, kauneushoitolaan, hierojalle, kuntosalille, suutariin, museoon, teatteriin ja ravintolaan sitten, kun se taas sallittua on. Pieni riski tähän tukimuotoon tosin liittyy; on vaikea sanoa kuinka moni joutuu sulkemaan seuraavien kuukausien aikana ovet lopullisesti.

langat

Kaiva esiin lankaa, puikot ja virkkuukoukku. Käsitöillä on sama vaikutus kuin kokkaamisella: kun kädet tekevät, mieli saa aikaa levätä. Taklaa käsityötuntien traumat ja virkkaa patalappu tai neulo elämäsi ensimmäiset villasukat. Ilmaisia ohjeita löydät lankamerkkien nettisivuilta, tsekkaa ainakin Novitan neulemallit. Langat kannattaa nekin tilata netistä esimerkiksi Lankakauppa Titityystä, Kässäkerho Pom Pomista, Handulta tai Snurresta. Näin tuet pienyrittäjiä ja löydät lankoja, jotka on taatusti tuotettu kestävällä tavalla. Kaikista edellä mainituista osoitteista löytyy myös neuleohjeita.

Lue kirjoja, kuluta kuunnelmia ja kirjoita koronapäiväkirjaa. Katsele kirjahyllyä sillä silmällä. Jos kaikki on jo moneen kertaan luettu, tilaa lisää luettavaa verkkokaupasta, muista myös antikvariaattien nettipalvelu Antikka.net! Kirjastot ovat toistaiseksi kiinni, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla niiden verkkosivuilta voi lainata sähkökirjoja.

Äänikirjojen makuun olen päässyt vasta viimeisen vuoden aikana. Harjoittelemista oli, sillä onnistuin ärsyyntymään monen lukijan äänestä. Nyt olen kuitenkin koukussa. Kaupallisten toimijoiden lisäksi verkosta löytyy paljon ilmaista kuunneltavaa esimerkiksi Yle Areenasta ja erilaisista podcast-palveluista. Tiesitkö muuten, että Hesarin kuukausiliitteen pidempiä juttujakin voi kuunnella ilmaiseksi, eikä tarvitse olla edes tilaaja!

japanilaiset ristikot

Etenkin nyt, kun elämme erittäin poikkeuksellisia aikoja, päiväkirjan kirjoittaminen saattaa olla hyvä idea. Jos sanan säilä on hukassa, listaa paperille päivittäisiä tuntemuksia, uutisia ja päivän kohokohtia. Mitä söit, missä kävit kävelyllä, mitä ulkona näkyi, mitä ajattelit ja miten sait ajan kulumaan? Merkitse ylös päivän positiiviset asiat, silloin saat purettua pelkoja ja ahdistuskin saattaa hellittää. Kirjoittessa ajatukset jäsentyvät, eivätkä enää pyöri päätä piinaavassa pyörremyrskyssä. Muodolla ei ole väliä, kirjoita päiväkirjan sijaan vaikka loppusoinnullisia loruja tai japanilaisia haikuja, jos sellaisia paperille pakottamatta syntyy. Myös SKS eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää koronakokemuksia arkistoihinsa tutkijoita varten – kannattaa osallistua, jos aikaa on!

Kirjoita kirje tai lähetä postikortti. Lapsuudessa minulla oli kymmeniä kirjekavereita. Niitä etsittiin Suosikin ja muiden nuortenlehtien palstoilta ja Teksti-tv:n sivuilla. Lehden mukana tuli kuponki, jonka postittamalla sai kirjeenvaihtokavereita ulkomailta. Olen säästänyt ne kaikki. Ehkä nyt olisi aika kaivaa lipaston laatikoista sinne talletetut pastellisävyiset kirjepaperit ja koristeelliset kuoret, joita ostettiin viikkorahoilla Tiimarista. Ehkä sen jälkeen minunkin postiluukustani kolahtaisi eteisen lattialle muutakin kuin verottajan tiedonantoja.

Tee palapeli tai pelaa verkossa lautapelejä. Palapelin tekeminen on minulle tehokkain mindfulnessin muoto. Tuhat palaa, jokaisella yksilöllinen muoto, tasaisen sininen taivas ja rauhallinen mieli. Jos et omista yhtään palapeliä, tilaa kokeeksi verkosta sellainen. Lapsiperheillä on peliseuraa kotona, meidän muiden kannattaa avata läppäri tai tabletti. Kaverit voi kutsua pelaamaan esimerkiksi boardgamearena.comiin tai Tabletop Simulatoriin!

Muista liikkua. Helsingissäkin luonto on lähellä ja tyhjillä kaduilla paljon tilaa. Aamuisin ja iltaisin rannat, luontopolut ja pururadat ovat hiljaisempia, suosi siis niitä, jos haluat liikkua väljemmillä vesillä. Jumppaa ja tanssi somekanavien livelähetysten tahdissa tai seuraa liikuntakeskusten online-tunteja. Tsekkaa ainakin Fiilis Fitness, Elixia, Fressi, Unisport ja Liikuntastudio Luhtavilla. Myös moni personal trainer tarjoaa maksuttomia treenivinkkejä somekanavissaan. Niin ja Yle Areenassa on katsottavissa useita Anne Sällylän vetämiä aitoja retrojumppia 1980-luvulta!

kylvä siemenet

Tai sitten voit vain olla.

Ei koronakaranteenia tai lomautuskuukausia tarvitse suorittamalla suorittaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja lamaantuminen tässä tilanteessa normaalia. Makaa sohvalla tai sängyssä peiton alla. Haaveile kesästä ja suunnittele mielessäsi tulevaa. Itke, jos itkettää. Kuuntele musiikkia tai pihapuun lintujen laulua. Tylsisty ja anna ajatusten virrata. Jos mieli lennähtää luovaksi, kirjaa ideat ylös tarmokkaampia päiviä varten. Jos ei, sulje silmäsi ja kuuntele hiljaisuutta. Sillä kerrankin on aikaa levätä.

Kaktus kurkussa? Veriappelsiini-kurkumashotti auttaa!

Luulin jo välttyneeni alkutalven vilustumisen vitsaukselta, mutta tässä sitä taas ollaan. Kuoron esiintymismatka Kanarialle starttaa ensi viikolla, ja minun kurkkuuni on kasvanut kaktus. Matkan missaaminen ei ole vaihtoehto, joten on pakko ottaa käyttöön järeämmät aseet.

Ensin reilu annos D-vitamiinia ja aamiaisrahka punaherukoilla, puolukoilla, pellavansiemenillä, manteleilla, kauraleseillä ja tyrnirouheella. Sitten vesipannu pulputtamaan ja kaksi mukillista kuumaa vettä sitruunalohkojen, ahvenanmaalaisen hunajan ja viipaloidun inkiväärin kera kurkusta alas. Lopuksi kävelen jääkaapille ja kaivan sen uumenista salaisen aseeni. Se on voimajuomani ja jokaisen flunssan pahin vihollinen: veriappelsiini-kurkumashotti!

veriappelsiini-kurkumashotti

Ei, en ryhtynyt lipittelemään alkoholia heti aamusta, vaikka sen desinfioivasta voimasta saattaisikin olla apua, nyt kun asiaa ajattelen. Viinan sijaan kaadoin pikkuruiseen lasiin veriappelsiineista, sitruunasta, tuoreesta kurkumasta, inkiväärillä maustetusta hunajasta, mustapippurista ja kanelista sekoitetun shotin. Tuoreessa kurkumassa on potkua, pientä tulisuutta löytyy myös pippurissa ja ehkä hieman yllättäen myös kanelista.

veriappelsiini-kurkumashotti

veriappelsiini-kurkumashotti

Vitamiinipommi kihelmöi kurkussa, ja tuntuu siltä, että kaktuksen piikit ovat pikku hiljaa pehmenemässä. Kuvittelen sieluni silmin, kuinka kurkkuuni kerääntyneet pirulaiset korisevat tuskissaan ja luovuttavat yksi kerrallaan. Hyvästi vihamieliset virukset ja pahamaineiset pöpöt, toivottavasti pysytte poissa! Kliinistä tutkimustietoa minulla ei ole käsissäni, mutta suosittelen silti kokeilemaan. Ehkäpä veriappelsiini-kurkumashotti on juuri sitä, mitä sinun elimistösi tarvitsee taistellessaan kurkkukipua ja vilustumista vastaan.

Tuoretta kurkumaa löytyy isoista marketeista, samoilta hedelmä- ja vihannesosaston hyllyiltä, missä myydään tuoretta inkivääriäkin. Veriappelsiinin sijaan voi käyttää mitä tahansa muuta appelsiinilajiketta ja sitruunankin voi korvata limellä, jos sellaisia sattuu hedelmäkulhossa köllimään. Hunajan sijaan sopii siirappi tai sokeri, ja pippurilaatuakin voit varioida. Kurkumaa lukuun ottamatta kaikki ainekset todennäköisesti löytyvät jo keittiöstäsi.

veriappelsiini-kurkumashotti

veriappelsiini-kurkumashotti

Ennen kuin kuorit ja raastat kurkuman vuoraa leikkuulauta tuorekelmulla. Ota käsiisi kumihanskat tai kuori kurkumanpätkä vain osittain ja pidä kuorimattomasta päästä kiinni. Kurkuma nimittäin värjää kirkkaan keltaiseksi kaiken, mihin hipaiseekin. Esiliinakin saattaa siksi olla hyvä idea. Ja sitten hommiin!

Veriappelsiini-kurkumashotti

2,5 dl veriappelsiinimehua eli n. 3–4 veriappelsiinia
0,5 dl sitruunamehua eli n. 1 kokonainen sitruuna
1 rkl raastettua kurkumaa
1–2 rkl (juoksevaa) hunajaa maun mukaan
1/4 tl mustapippuria
1/4 tl kanelia

Purista appelsiinien ja sitruunan mehu kulhoon. Sekoita pehmeä tai juokseva hunaja mehun joukkoon. Saatat joutua heilumaan vispilän kanssa hetken aikaa, varsinkin jos hunaja ei ole juoksevaa. Raasta kurkuma pienimmällä terällä, joka raastimessasi on. Käytä microplane-raastinta, jos sellaisen omistat. Sekoita mehun joukkoon kurkuma ja mausteet. 

Kaada pieneen pulloon tai säilytä käyttämässäsi kannellisessa kulhossa. Viilennä veriappelisiini-kurkumashotti jääkaappikylmäksi ennen sen nauttimista. Mehu säilyy kylmässä vähintään muutaman vuorokauden.

veriappelsiini-kurkumashotti

Lääkitse itseäsi shotti kerrallaan ja häädä pöpöpirulaiset sinne missä pippurikaan ei enää kasva!

Lisää veriappelsiinireseptejä löydät täältä:
Uunissa karamellisoidut veriappelsiinit
Vaaleanpunainen veriappelsiinirisotto
Värikäs veriappelsiiniceviche

Uumoilua uuden vuoden yhdeksäntenä päivänä

Joululoma oli pidempi kuin koskaan – tai siltä se ainakin tuntuu. Nyt, kun vihdoin on arkirutiinien aika, ei kynäkään pysy kunnolla kädessä. Muistelen salasanoja, listaan tekemättömiä töitä, perkaan sähköpostia ja selailen päämäärättömästi somea. Mieli vaeltelee, eikä osaa pysähtyä yhdenkään ranskalaisen viivan eteen.

uusi vuosi 2020

Kuljetan sormiani näppäimistöllä ja yritän kaikin voimin vastustaa kiusausta tarttua kesken olevaan pokkariin. Kädet hamuavat huomaamatta puikkoja, joilla lepäävät villapaidan silmukat ja katse hakeutuu keskeneräisen palapelin paloihin, jotka lojuvat keittiön pöydällä. Itsekuri on koetuksella. Miten oikeisiin asioihin tarttuminen voikin olla näin nihkeää?

Ehkä siksi, että kuluneessa kolmessa viikossa on vielä sulattelemista. Ehkä siksi, että pääkoppani käsittelee kaikkia niitä kohtaamisia, jotka onnistuin mahduttamaan viimeisen viiden vuorokauden sisään. Ehkä siksi, että aivot pinnistelevät loikatakseen lomamoodista arkirytmiin. Tai ehkä siksi, että unirytmi on heittänyt häränpyllyä, ja vällyjen väliin kömmitään vasta kahden aikaan yöllä.

uusi vuosi 2020

Hitaat heräämiset ja myöhäiset aamiaiset ovat suorittajaluonteelleni harvinaista herkkua, sillä havahdun seitsemän jälkeen vapaapäivinäkin. Pää alkaa suorittaa ja pitää hereillä, vaikka väsyttäisi. Onneksi vanhempien vintillä kaikki on toisin. Kun tassuttelen alas puisia portaita, on vastassa lämpöä hehkuva puuhella, omin käsin leivotut karjalanpiirakat ja samana aamuna puristettu porkkana-omenamehu.

Kynttilöiden lepattavaa valoa, metsästä haetun kuusen tuoksua ja enkelikellon hiljaista helinää. Sinistä hämärää, joka laskeutuu peltomaisemaan jo kahden aikaan. Pitkiä kävelylenkkejä pikkupakkasessa, tulistelua metsän laidassa, höyryävän kuumaa glögiä, uppoutumista lahjakirjan sivuille ja tuhannen palan palapelejä, joiden viimeinen pala asettuu paikalleen aamukahden aikaan. Hidasta elämää, juuri sitä mitä mieleni pitkän syksyn jälkeen tarvitsee.

uusi vuosi 2020

Sitten tulee tammikuu. Viisi päivää ja viidet eri kemmakat. Ensin pienellä porukalla pauketta kaukaa ihmetellen, ja sitten seuraavana päivänä suuremmalla seurueella leivosennustuksia lukien. Kolmannen aamun valjetessa muutama tunti töitä ja sitten keskustaan kemmakoihin. Hollannissa majaa pitävät ystävät ovat saapuneet Suomeen ja vaikka tarkoitus on vain piipahtaa, palaan viimeisellä metrolla kotiin. Unihiekkaa silmistä pyyhkien hyppään seuraavana aamuna Hannan kyytiin, sillä suuntana on Juupajoki, koko maailman kuukuppikeskus!

Yhteen vuorokauteen mahtuu kaikki. Seuraaviin 24 tuntiin sisältyy kotikeittiön bravuureita, painokelvottomia juttuja, hervotonta hekottamista, itkua, naurua ja aamuneljään venyvä ilta, jonka aikana kumotaan muutama rommikola ja ainakin kolme pulloa kuohuvaa. Lunta tupruttavassa iltapäivässä kävelemme ympäri kyliä, emmekä olisi mielummin missään muualla. Rankka reissu, voisi joku sanoa, mutta vaikka väsyttää vähän edelleen, oli jokainen minuutti univelan väärti.

Kun lisätään edellisiin vielä lauantai-illan pippalot, jonne riennän suoraan Juupajoen-junalta, vuoden ensimmäinen viikko on vihdoin taputeltu. Eipä ihme, että sunnuntaina suoriudun aamiaiselle vasta yhden aikaan iltapäivällä, rojahdan sohvalle, ja liikahdan siitä seuraavan kerran vasta, kun kello osoittaa keskiyötä ja nukkumatti viskoo silmiini viimeisetkin rippeet hiekkasäkkinsä pohjalta.

Vuodesta tulee vauhdikas, jos se tätä tahtia jatkuu. Siksi odotan jo hetkeä, jolloin tajuan tarttuneeni arkirytmiin. Aikaisiin aamuihin ja jumppatunteihin. Kalenteriin, joka kertoo, missä milloinkin pitää olla ja listoihin, jotka pitävät minut järjissäni.

Uusi vuosi, uudet tavoitteet

Lupauksia en yleensä uuden vuoden kynnyksellä harrasta, mutta tällä kertaa listasin muutaman tavoitteen työhön ja blogiin liittyen. Mitä enemmän vuosia mittariin kertyy, sitä enemmän kiinnostun kestävästä, ympäristöä kunnioittavasta elämäntavasta, luonnossa liikkumisesta ja vastuullisista valinnoista. Siksi tavoitteenani on ujuttaa edellä mainittuja näkökulmia tavalla tai toisella jokaiseen postaukseeni. Tahdon profiloitua vastuullisena vaikuttajana ja yrittäjänä, ja tehdä töitä vain sellaisten yritysten kanssa, jotka kantavat kortensa konkreettisesti kekoon yhteisen maapallomme hyväksi.

uusi vuosi 2020

Lupaan myös olla vaatimatta itseltäni liikaa, sillä välillä voi ihan hyvin ryömiä sieltä aidan raosta tai kiivetä kaatuneen lauta-aidan yli. Lopetan ruoskimisen, sillä porkkana taitaa toimia sittenkin paremmin kuin keppi. Siksi blogi päivittyy tästä lähtien kaksi kertaa viikossa entisen kolmen sijaan. Perjantait pyhitän omille projekteilleni – keväällä kirjalleni ja syksyllä sille, mikä juuri silloin kiinnostaa. Kolme päivää laskutettavia töitä, neljä päivää omaa aikaa, siinäpä tavoitetta.

Tämän vuoden konkreettisiin tavoitteisiin kirjattakoon myös uudet nettisivut ja blogipohja. Jotakin yksinkertaista, mutta samalla tyylikästä ja helppokäyttöistä. Sellaista sopusuhtaisen sievää ja simppeliä, josta sielu pitää ja jossa silmä lepää. Visio on valmiina, vielä pitäisi löytää tekijä, joka toteuttaisi.

uusi vuosi 2020

Hyödynnän enemmän yrittäjän vapautta, enkä istu takapuolellani kellon ympäri. Viljelen vahvuuksiani, kuuntelen intuitiota ja keskityn töihin, joista aidosti nautin ja vähennän niitä, jotka tuovat tullessaan vain stressiä ja ylimääräistä säätämistä. Teen useammin yhteistyötä yrittäjäkollegoideni kanssa ja tungen rohkeammin jalkaani niidenkin ovien väliin, joista olen tähän mennessä vain haaveillut. Tärkein tavoite tulee kuitenkin tässä: lopetan itseni vähättelyn. Osaan, pystyn ja riitän. Sellaisena kuin olen, pystypäin ja uteliain mielin.

Pelkkää työtä tämäkään vuosi ei onneksi ole, joten paketoin itselleni uuden vuoden kimaltelevaan kääreeseen riittävästi unta, satamäärin silmukoita, lukuisia luettuja sivuja, rutkasti reippaita retkikilometrejä sekä kiireettömiä kohtaamisia uusien ja vanhojen ystävien kanssa.

Näillä mennään – katsotaan, mihin se riittää.