Kvarnbo Gästhem – ainutlaatuinen aamiaismajoitus Ahvenanmaalla

Kaupallinen yhteistyö: Visit Åland & Kvarnbo Gästhem

Ensin ajan epähuomiossa ohi. Pieni musta Kvarnbo Gästhem -kyltti jää huomaamatta, kun katse kiinnittyy vanhan punaisen talon rakennustyömaahan. Kirkon kohdalla vilkaisen navigaattoria, huomaan erheeni ja käännyn takaisin. Parkkeeraan mustan menopelini isännän lava-auton viereen ja avaan takaluukun. Perässävedettävän laukun renkaat eivät hiekkatiellä ole parhaimmillaan, ja pikkukivien jumittama pyörä jättävät jälkeensä melkoisen uran.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Kopistelen sisään 140-vuotiaaseen huvilaan. Hirret huokuvat historiaa, seinät kätkevät sisäänsä tuhansia tarinoita ja menneisyys muistuttaa itsestään jokaisella narahtavalla askeleella. Rakastan pieteetillä kunnostettua puuidylliä jo nyt, vaikka olen viettänyt sen katon alla vasta muutaman minuutin. Kvarnbo Gästhemin isäntä Martin Cromwell-Morgan ottaa minut lämpimästi vastaan ja tarjoutuu kantamaan laukkuni yläkerran huoneeseen numero 9. Martin puhuu ruotsia, jota ymmärrän hyvin, mutta omat sanani ovat ruosteesta jäykkinä, joten vastaan kolmannella kotimaisella ja vakuutan, että jaksan raahata kapsäkkini itsekin.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Sinisen huoneen ikkunassa on pitsiverhot, joiden lomasta auringon valo laskeutuu pehmeänä lautalattialle. En ihmettele ollenkaan, kun kuulen, että eräs ahvenanmaalainen kirjailija on hämyisen huoneen vakiovieras. Hän palaa joka vuosi kirjoittamaan pöydän ääreen, jota verhoaa käsin virkattu pitsiliina. Kalusteet ovat autenttisen vanhoja, vain lipaston päälle aseteltu vedenkeitin sekä kylpyhuoneen moderni suihkukoppi ja posliinipytty kielivät 2000-luvusta.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Ennen kuin nykyiset omistajat Ella Grüssner Cromwell-Morgan ja Martin Cromwell-Morgan ottivat kartanomiljöön haltuun, ehti talo seistä tyhjillään kymmeniä vuosia. Sen pystytti Oskar Bomanson, jämpti ja säntillinen liikemies ja maanviljelijä, joka valitsi jokaisen rakennusta varten kaadettavan puun itse. Silloin täydellisyyden tavoittelua ja millien mittaamista on saatettu katsoa pitkään, mutta 2000-luvun alussa, kun ränsistynyttä rakennusta ryhdyttiin remontoimaan, nousi herran tarkka luonne arvoon arvaamattomaan. Edes ammattilaiset eivät koskaan ennen ollet tavanneet yhtä vaaterissa pysynyttä pytinkiä.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Bomanson perusti pohjoissiipeen Ahvenanmaan ensimmäisen pankin ja pyöritti samassa talossa postikonttoria. Hänen maillaan kukoisti myös menestynyt kauppapuutarha ja rantaan, jonne on muutama sata metriä, hän rakensi varustamon. Aikamoinen monitoimimies! 1900-luvun alkupuolella yksi neljästä pojasta, Gunnar, otti tilan haltuunsa vaimonsa Naimin kanssa. Naimi avasi 540-neliöisen kartanon ovet vieraille ja emännöi pensionaattia vuosina 1920–1967. Ole Bomanson, yksi pariskunnan pojista jäi asumaan taloon perheensä kanssa, mutta hekin muuttivat toisaalle 70-luvulla. Rakennus jäi tyhjilleen ja alkoi rapistua.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Eivät Ella ja Martinkaan alun perin aikoneeet ostaa käytännössä purkutuomion saanutta kiinteistöä omakseen. Heillä oli kiikarissa suvun toinen huvila, joka sijaitsee kivenheiton päässä kirkon toisella puolen, ja josta on merinäköala. Ellan isoisoäidin rakkaus saksalaiseen sotilaaseen kuitenkin heitti järkälemäisiä kapuloita rattaisiin. Kun Saksa hävisi sodan, tontti huviloineen siirtyi Venäjän omistukseen, eikä itänaapuri edelleenkään ole luopunut omistusoikeudestaan. Kylillä puhutaan leikkisästi Putinin kesämökistä, jota ajan hammas kohdellut huonosti. Kaikki ikkunat ovat rikki, ovet ontuvat saranoiltaan ja nurkat ovat osittain romahtaneet vanhuuttaan. Vaikka sodan päättymisestä on yli 70 vuotta, taistelu tontista jatkuu edelleen. Suku ei luovuta.

putinin mökki

Varavaihtoehto ei onneksi ollut hullumpi sekään. Paitsi jos ystäviltä ja sukulaisilta kysytään, sillä he eivät varsinaisesti innosta hihkuneet hankinnasta kuullessaan. Urakka näytti mahdottomalta. Ella ja Martin näkivät kuitenkin kolmekymmentä vuotta rauhassa rapistuneen autiotalon kauneuden sen sisälle kerääntyneen kaatopaikkajätteenkin läpi. Hirret olivat kaikesta huolimatta hyvässä kunnossa ja talon runko täysin käyttökelpoinen. Vintiltä löytyi arvohuonekaluja ja alkuperäisiä tapettirullia – voin hyvin kuvitella, kuinka tuoreet omistajat näkivät sielujensa silmin rakennuksen alkuperäisen loiston ja kunnostuksen tuoman tunnelman. Oli vain ryhdyttävä töihin.

kvarnbo gästhem

Remontti kesti neljä pitkää vuotta. Sitä tehtiin hartiavoimin sähköinsinöörin tutkinnon suorittaneen ja käsistään kätevän Martinin johdolla. Gunnarin poika, Ole Bomanson istui usein remontoitavan tilan nurkassa ja antoi ohjeita suvun vanhimman asiantuntemuksella. Kunnostetussa salissa on juhlittu niin Olen kristallihääpäivää, 85-vuotissyntymäpäiviä kuin hänen hautajaisiakin. Häkellyn kuulemistani tarinoista, ja ne ovat alkaneet kietoa minua tiukasti pikkusormensa ympärille. Kvarnbo Gästhem taitaa valloittaa sydämeni kertarysäyksellä.

kvarnbo gästhem

Kvarnbo Gästhem avattiin vuonna 2005, jolloin valmiiksi oli saatu talon ensimmäinen kerros. Sommelieriksi ja kokiksi kouluttautunut (ja YLEn Strömsöstäkin viiniasiantuntijana tunnetuksi tullut) Ella järjesti salissa viinitastingiä ja illallisia, Martin esitteli mielellään talliinsa kertyneitä, kunnostettuja kaksi- ja nelipyöräisiä ajopelejä. Tänä päivänä huoneita on kahdessa kerroksessa, jokainen on sisustettu omanlaisekseen. Pihalta löytyy grillauspaikka, sauna ja pieni punainen tupa, johon renoveerataan parhaillaan kahvilaa ja viinitupaa.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Salissa syödään Ahvenanmaan parasta aamiaista. Myönnettäköön, että muualla en ole aamupalaa syönyt, mutta tämän paremmaksi on vaikea panna. Kun laskeudun ensimmäisenä aamuna rappuset unenpöpperössä alas ja seisahdun kauniisti katetun aamiaishuoneen kynnykselle, täytyy minun hieraista silmiäni useampaan otteeseen. Takkatuli humisee, kynttilät palavat ja eteerinen naisääni laulaa radiossa. Askel hidastuu ja pehmenee, tunnelma rauhoittaa kierroksilla käyvän mielen.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Kaikki on paikallista tomaateista, juustosta, jugurtista ja maidosta lähtien. Leikkelelautanen on koottu naapurikylien maatiloilta, ahvenanmaalainen pannukakku paistettu isoäidin reseptillä ja hillot keitelty itse. Irtoteetä on tarjolla kymmeniä eri laatuja ja mustaherukkamehu maistuu mummolalta.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Istun aamiaissalin antiikkiseen pöytään ja humahdan sellaiseen onnellisuuden tilaan, jota en ole pitkiin aikoihin kokenut. Edellisiltana nautituilla viineillä saattaa olla osuutta asiaan, mutta jokin kokemuksessa joka tapauksessa koskettaa ja syvältä. Kuin olisin astunut läpi aikaikkunan vähintään 60 vuotta taaksepäin. Joudun pinnistelemään, jotten puhkeaisi onnenkyyneliin.

kvarnbo gästhem

kvarnbo gästhem

Kun kuulen tarinan taustalla soivan musiikin takana, ymmärrän paremmin, miksi herkistyn. Laulaja on Ellan sisko Johanna Grüssner, joka on oman artistiuransa ohella äänittänyt levyllisen setänsä säveltämiä kappaleita yllätykseksi tämän syntymäpäiville. Visor öar skär -levyn kappaleet ovat maanneet vuosikausia pöytälaatikossa sedän ahertaessa päivätyössään opettajana. Syystä, jota en pysty itsekään tarkemmin erittelemään, laulut ja niihin liittyvä tarina liikauttavat jotain sisälläni.

kvarnbo gästhem

Kvarnbo Gästhem tarjoilee aamiaisen, joka jättää jäljen. Lähetän miehelle viestin, ja näen meidät jo istuvan ikkunapöydässä kesän valon siivilöityessä ohuiden pitsiverhojen läpi. Ikkunasta näkyy yksi Ahvenanmaan vanhimmista kivikirkoista, keskiaikainen Pyhän Marian kirkko, joka on rakennettu 1200-luvulla. Salin seinältä meitä tarkkailee Oskar Bomanson, ja jos oikein tarkkaan katsoo, voin nähdä hänen nyökkäävän päätään hyväksyvästi.

munken kissa

Hyväntahtoinen herra on nähty useaan otteeseen myös yhdessä yläkerran huoneista. Onpahan hänet bongattu pihamaallakin kulkemassa keppiinsä nojaten. Yleensä pelkään kummituksia ja vanhoja taloja, sillä mielikuvitukseni saattaa pitää minut hereillä aamuyöhön ja hypäyttää sydämen kurkkuun pienimmästäkin rasahduksesta. Kvarnbo Gästhemin katon alla tunnelma on kuitenkin rauhallinen ja hyvä, ja oloni on kolmen päivän vierailun päätteeksi levollinen. Olen löytänyt helmen, joka ei ihan pian unohdu. Kiitos vieraanvaraisuudesta Ella ja Martin, ja ensi kertaan!

kvarnbo gästhem viinitupa

kvarnbo gästhem munken kissa

Kvarnbo Gästhem on avoinna pääsiäisestä suurin piirtein syyskuuhun. Viinitupa ja kahvila avataan ennakkotietojen mukaan kesällä 2020. Sitä ennen syömään voi polkaista majatalon tarjoamalla mummopyörällä vaikkapa Kastelholman linnan kupeessa sijaitsevaan, Strömsö-kokin Micken Smakbyn-ravintolaan. Kvarnbossa on harmaakivikirkon lisäksi myös uimaranta sekä viikinkikylä, ja parin kilometrin päässä kohoaa Ahvenanmaan suurin muinaislinna. Tekemistä ja näkemistä siis löytyy. Vaihtoehtoisesti voi vain nauttia kesästä istuskellen vihreän varjostamassa pergolassa, loikoilla auringossa, sulkea silmät ja kuunnella kuinka 140-vuotias talo hengittää.

18 kommenttia artikkeliin ”Kvarnbo Gästhem – ainutlaatuinen aamiaismajoitus Ahvenanmaalla

  1. Onpa viehättävän oloinen paikka! Ja kissasta plussaa. Se lisää heti leppoisan lomailmapiirin fiilistä 😉 En ole koskaan käynyt Ahvenanmaalla, mutta se kiehtoo kyllä kovasti.

    • Heh, kissoista tulee monta plussaa myös meiltä molemmilta. Niitä liikkui tiluksilla peräti kolme kappaletta, mutta tämä Munken teki tuttavuutta eniten. Reissulta palattua selvisi, että miehenikään ei ole koskaan käynyt Ahvenanmaalla. Sitä suuremmalla syyllä matkustamme sinne varmasti viimeistään ensi kesänä uudelleen!

  2. Luulen, että käytiin tuolla kahvilla, kun oltiin Ahvenanmaalla vuonna – 15. Saatiin todella hyvää Ahvenanmaan pannukakkua. 🤗

    • Voi hyvinkin olla, että sama paikka oli kyseessä! Heillä on välillä ollut myös kahvilatyyppistä toimintaa ja ruokaakin on saanut keittiöstä tilata, mutta ainakaan nyt toukokuussa tällaita mahdollisuutta ei ollut. Tosin jos nälkä olisi yllättänyt ja keittiön ovella olisi koputellut, varmasti jotakin syömistä olisi yöpyville vieraille väsätty. Pannukakku aamiaisella oli erityisen hyvää!

  3. Onpa tunnelmallinen paikka ja kiehtova historia! 🙂 Ihanasti sait tallennettua pakomatkan arjesta noihin ihaniin perinnemaisemiin. Tuonne olisi ihana päästä yöpymään joskus itsekin, rakastan tunnelmallisia aamiaisia.

    • Tunnelma ja talon tarinat vetosivat tämmöiseen tunteilijaan ihan täysillä. Kuulin omistajien taustoista sellaisiakin henkilökohtaisia asioita, joita en julkisesti halua jakaa, mutta joiden tähden tuli tirautettua pienet itkut. Sydämellisiä ihmisiä ja sydämellinen paikka, jolle toivon menestystä ja pitkää ikää!

  4. Voi hyvänen aika miten kaunis tuo aamiaispöytä ja koko huone ja miljöö! Kyllä kelpaisi tuolla aloittaa päivänsä. Aivan mahtavaa myös se, että löytyy ihmisiä jotka pelastavat vanhoja rakennuksia ja antavat niille uuden elämän!

    • No eikö!! Minusta ei noin perusteelliseen remonttiin olisi, vaikka käsilläni tykkäänkin tehdä. Ihan käsittämätöntä sinnikkyyttä osoittaa myös se, että talon alkuperäisiä kalusteita metsästettiin ympäri saarta ja salapoliisintyöllä löydettiin myös aamiaishuoneessa näkyvä, aikanaan purettu valkoinen kakluuni Eckeröstä, saaren itärannikolta. Miksi tyytyä vähempään, kun voi ajan kanssa etsiä käsiinsä 140-vuotiaan talon alkuperäiset tavarat. Arvostan suuresti!

    • En voisi enempää samaa mieltä olla. Maarianhaminakin on kiva pikkukaupunki, mutta hotellit siellä ovat bulkkilaatua. Kun siirtyy sisämaahan tai kauemmas rannikolle, saa kosketuksen aitoon Ahvenanmaahan. Omavaraiseen saareen, joka eli aikanaan kalastuksesta ja kasvatti omat ruokansa, koska mantereelta kuljettaminen ei ollut vaihtoehto.

  5. Ahvenanmaa vaikuttaa paikalta, jonne olisi mukava lähteä kesäiselle kuvausreissulle. Löytääköhän gluteeniton tai vegaani Ahvenanmaan ravintoloista mitään syömistä?

    • Todellakin, kuvattavaa riittää! Gluteeniton löytää varmasti, kuten myös kasvissyöjä ja uskoisin että myös vegaani. Itse söin Smakbyssä pääruuaksi järkyttävän hyvän fenkoliannoksen, jonka rinnalla perinteinen pihviannos kalpenisi täysin. Olen kirjottamassa vielä erikseen saaren ravintolatarjonnasta ja voisin samalla ottaa myös tästä nökulmasta kopin!

  6. Oi miten hurmaava majatalo hurmaavine tarinoineen! Sinne seuraavaksi, kun tie vie jälleen Ahvenanmaalle. Viimeksi olin siellä viime syksynä, ja reissu veti hyvin vertoja mille tahansa ulkomaan matkalle, vaikka virallisesti kotimaassa oltiinkin.

    Oman juttuni löydät täältä:

    http://www.maaritmaailma.com/oi-ihana-ahvenanmaa/

    • Ihana reissu ollut teilläkin ja tuttuja paikkoja näkyi kuvissa. Hauskaa oli myös kurkata sun postauksen kautta tuohon korkealla kalliolla sijainneeseen kahvilaan, jonka ohi ajelin joka päivä!

  7. Tarjoilit aivan upean matkan tuonne upeaan puutaloidylliin, jonne voisin kuvitella vetäytyväni kesäksi. Kuuntelisin lattioiden narinaa ja pohtisin, millaisia tarinoita seinät kätkevät sisäänsä. Maistelisin pannukakkua ja itsetehtyä hilloa ja istuisin pihapenkeillä ja antaisin auringon lämmittää kasvoja.

  8. Siis mä oon niin pitkään haaveillut Ahvenanmaasta. Kävin viimeksi kesällä 2014 ja harmittaa, etten taas ole muka ehtinyt sinne näin pitkään aikaan. Tämä on kyllä ehdottomasti sellainen vinkki, että pitää ottaa talteen kun katselee viimein sitä seuraavaa kesämatkaansa. Olisi ihanaa napata myös Sava mukaan reissuun, saisi kääpiömäykky nähdä laivailuakin sitten. 🙂

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.