Ägräs Distillery, Kuura Cider ja Fiskarsin Panimo – Kolmen juomatuottajan kierros Fiskarsissa

Yhteistyössä: Ägräs Distillery ja kolmen tuottajan kierros

Ystävän auto kaartaa Fiskarsin ruukkikylän idylliselle raitille. Parkkipaikat ovat täynnä moottoripyöriä ja matkailuautoja. Ilmeisen suosittu viikonloppuretkikohde tämä ruukkimiljöö, vaikka eihän se mikään ihme ole. Vanhoja, koristeellisia puutaloja, kylän poikki virtaava vesi, romanttisia siltoja, pieniä putiikkeja ja vieri vieressä kivoja kahviloita. Minun muistoni kylältä ovat kuitenkin, köh, jokseenkin erilaiset.

On vappuaatto 1994. Siinä missä nyt on parkkipaikka, jäätelökioski ja ruukkialueen ainoa elintarvikeliike oli 24 vuotta sitten elämää suurempi vappukokko. Istun Datsun 100A:n takapenkillä ja ryystän suoraan pullon suusta omppupomppua eli Marlin helmeilevää omenaviiniä. Stereoista pauhaa CatCatin Bye Bye Baby, sillä radiosta kaikuu  suorana lähetyksenä euroviisujen finaali. Joku omasta mielestään helevetin kova jätkä testailee kuolemattomuutensa rajoja potkimalla palavia puita. Parkkeeramme kokon lähettyville. Loppuyö on hämärän peitossa.

Kuinka ollakaan, alkoholi on teemana samalla paikalla myös toukokuussa 2018. Olen saanut kutsun tulla tutustumaan Visit Finlandinkin palkitsemaan kolmen juomantuottajan kierrokseen*. Kylään on syntynyt artesaanituottajien keskittymä: Kuura Cider siiderimö, Fiskarsin Panimo ja uusimpana Ägräs Distillery – kansainvälisestikin jo huomioitu tislaamo, jossa valmistetaan viskiä, giniä ja akvaviittia.

Kuura Cider siiderimö

Kierros alkaa Kuuran Ciderin pienen myymälän terassilta. Osallistujat parveilevat paikalla janoisina, mekin haaveilemme kylmänä helmeilevästä aidosta siideristä. Kaikki toimijat sijaitsevat lähellä toisiaan, joten tarkoitus on kävellä paikasta toiseen. Ensin kuitenkin kurkistamme siiderimön tuotantotiloihin, jotka ovat sopivan kompaktit – toisessa päädyssä sijaitsevat suuret tankit ja tuotantolaitteistot, toisessa on sievässä rivissä ranskalaisia kuohuviinitynnyreitä, joissa valmistuu hiilihapoton villihiivasiideri. Käymme läpi valmistusprosessin vaihe vaiheelta. Informaatiota tulee sellaista tahtia, että pää ei meinaa pysyä mukana.

kuura jääsiideri

kuura siideri

Kuulemme, kuinka siideriomenoiden lajikkeet ja laatu vaihtelevat vuosittain, ja kuinka suussa pahalta maistuva omena, on erinomainen siideriomena. Kaikki valmistukseen käytetyt omenat ovat kotoisin lähialueilta, 50 kilometrin säteeltä, kuten Kemiöstä ja Lohjalta. Koska omenoiden saatavuus ja ominaisuudet vaihtelevat, tuotetaan joka vuosi omanlaisensa siideri. Nyt hyllyssä on viime vuoden syysomenoista puristettu, suodattamaton Finski.

kuura siideri

kuura siideri

Vuosi 2017 oli erinomainen omenavuosi, ja satoa tuli niin, että hedelmät olivat vaarassa mädäntyä maahan. Kuuran osakkaat päättivät perustaa omenanpelastuspartion ja pyysivät paikallisia tuomaan ylijäämäpunaposket siiderimön varastoon. Kerätyistä omenoista tuotettiin erikoiserä, joka jaettiin vain keräykseen osallistuneille. 25 omenakiloa kohden sai palkkioksi ison pullon siideriä, jota ei myyty missään muualla.

kuura siideri

Siiderimön erikoisuus on Suomessa harvinainen jääsiideri, Ice Cider, joka luokitellaan viiniksi. Se valmistetaan kanadalaisella menetelmällä jäädyttämällä omenamehu talven ajaksi ja käyttämällä lopputuotteeseen vain ensimmäisenä sulanut sokeripitoinen mehu, eli 15–20 % alkuperäisestä mehumäärästä. Puolen vuoden käymisen jälkeen pullossa on aromikasta jääsiideriä, jonka alkoholipitoisuus on reilut 10 prosenttia.

Lopuksi saamme pienet maistiaiset. Finski maistuu raikkaalta, ja se sopii taatusti hellepäivien hittijuomaksi. Jotakin jääsiideriä olen maistanut joskus viinimessuilla, mutta suomalainen versio on täysin uusi tuttavuus. Maku on intensiivinen ja makea, mutta ei liian. Ihastun sillä sekunnilla ja ostan myymälästä pullon kotiin viemisiksi, myös yksi Finski pakataan tuliaiskassiin.

kuura jääsiideri

kuura siideri

Myymälä on auki kesäisin joka päivä klo 11–17, ja siellä myydään siiderin lisäksi paikallisia herkkutuotteita ja -tavaroita. Lomasesongin ulkopuolella aukioloajat kannattaa tarkistaa siiderimön Facebook-sivuilta.

Fiskarsin Panimo

Seuraavaan kohteeseen siirrymme kävellen. Oppaamme ja panimon myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jenni Danielsson kiitää ruukin raittia pitkin rivakoin askelin. Aurinko paistaa ja kevyt kevättuuli heilauttelee pitkin joen vartta etenevän seurueemme hiuksia. Pieni happihyppely tekee hyvää. Muutaman minuutin siirtymisen aikana olisi mukava kuulla kylän historiasta ja ohitettavista rakennuksista, vaikka perinteisestä turistikierroksesta ei olekaan kyse. Etenkin ulkomaalaiset matkaajat ottaisivat paikallistuntemuksen varmasti kiitollisina vastaan.

fiskarsin panimo ägräs destillera

fiskarsin panimo

fiskarsin panimo

Entinen Rekolan Panimo muutti muutama vuosi sitten Fiskarsiin ja vaihtoi samalla nimensä Fiskarsin panimoksi. Tuotanto pyörii vanhassa veitsi- ja auratehtaassa, joka lopetti toimintansa vuonna 2000. Rakennus ehti seistä tyhjillään useita vuosia, kunnes panimo ja naapurissa toimiva tislaamo ottivat tilan haltuun. Panimolla on yhteinen myymälä ja baari, jossa on varsin viehättävä terassi jokinäkymillä.

fiskarsin panimo

fiskarsin panimo

fiskarsin panimo

fiskarsin panimo

Haistelen humalaa ja maistelen maltaita, mutta mieleni harhailee muihin ajatuksiin tämän tästä. En ole koskaan oppinut juomaan ipaa, apaa, lagereita tai stouteja, minulle maistuvat vain happamammat lambic ja sour. Odottelen jo siirtymistä tislaamon puolelle, sillä giniä ja lonkeroa minä rakastan. Kysymyksiä satelee ja Jenni vastaa niihin perusteellisesti. Kakistelen kuivaa kurkkuani ja vilkaisen kelloa. Haaveilen jo kierroksen päättävästä tastingista.

Ägräs Distillery

Sitä ennen tutustutaan kuitenkin vielä tislaamon tiloihin. Ägräksen tisleet valmistuvat samanlaisissa pannuissa ja padoissa kuin maailmaa valloittaneen Kyrönkin. Myös motiivi tekemiselle on sama – päätuote on vuosien päästä valmistuva viski, mutta sitä ennen tehdään nopeammin tuotettuja juomia, kuten giniä ja akvaviittiä. Yksi ginierä valmistuu parhaimmillaan kahdessa viikossa. Meille kerrotaan, että ruukkikylässä toimiva Ägräs Distillery on ainoa suomalainen tislaamo, joka käyttää ginissään pelkästään suomalaisia katajanmarjoja. Muita mausteita ovat mm. puna-apila, väinönputki ja sitruunan kuori.

ägräs distillery

ägräs distillery

ägräs distillery

Tiesittekö muuten, että Suomi on maailman suurin kuminantuottaja? Kaikkea sitä oppii, kun lähtee kevätretkelle läntiselle Uudellemaalle. Siitä huolimatta maassa ei juurikaan valmisteta akvaviittia, jonka päämauste kumina on. Markkinarako on siis leveä ja Ägräs täyttää sitä parhaansa mukaan. Tulossa on myös 21 villiyrtin digestiivi, jonka maku muistuttaa unicumia (eli kavereiden kesken unkarinkokista). Iso peukku ja hatunnosto rohkealle tuotevalikoimalle, uskomalla omaan juttuun saavutetaan yleensä parhaimmat tulokset!

ägräs distillery tasting

ägräs distillery tasting

ägräs distillery tasting

ägräs distillery tasting

Lopulta päästään maistelulasien ääreen! Hanasta lasketaan tuoppeihin ensiksi Fiskarsin panimon Juhlapilsiä, Metsänhenkä ja Funky Luomua. Seurueen muut jäsenet huokailevat tyytyväisinä ja nyökyttelevät hyväksyvästi. Minä maistelen varovaisesti, mutta kaikissa on liikaa humalaa minun suuhuni.

ägräs distillery tasting

ägräs distillery tasting

ägräs distillery tasting

Onneksi meille annostellaan myös kauan kaivattua giniä ja akvaviittiä. Ihastun ensimmäiseen, mutta rakastun jälkimmäiseen. Yhdessä koivunlehtitonicin kanssa akvaviitti maistuu mahtavalle, ja kumma kyllä, se toimii myös sellaisenaan, huoneenlämpöisenä. Tätä tämän syksyn rapujuhliin, kiitos!

Loppukevennyksenä laseihimme lorautetaan änkeröä eli nokkosella maustettua lonkeroa. Juoma sai vastikään erään johtavan naistenlehden vertailussa täystyrmäyksen, mutta minun suuhuni se sopii täydellisesti, sillä makeutta on jälleen kerran vain aavistus verrattuna muihin markkinoilla oleviin ginipohjaisiin valmisteisiin.

ägräs gin

Kierros on ohi reilussa kahdessa tunnissa. Osa seurueesta jää istumaan tislaamon Tap Roomiin, mutta me suuntaamme jäätelölle jokirantaan. Tällä kertaa ei ole aikaa jäädä hengailemaan ruukin idyllisille puistokäytäville, mutta sekin aika tulee varmasti vielä. Kiitos Fiskars ja seuraavaan kertaan!

Ägräs Distillerylla ja Fiskarsin panimolla on yhteinen puoti sekä baari ja terassi Tap Room, joissa myydään ja tarjoillaan molempien tuotteita sekä kekseliäitä drinkkejä. Puoti on avoinna kesällä joka päivä 11–18, Tap Roomin ajankohtaiset aukioloajat kannattaa tarkistaa Ägräksen nettisivuilta. Seuraavan kierroksen ajankohtaa ja yksityiskierroksia voi tiedustella suoraan tuottajilta.

*Kierroksen tarjosivat Ägräs Distillery, Kuura Cider ja Fiskarsin Panimo.

Ps. Ägräksen gini on pehmeän ja miedon makuinen, joten sitä voi lisätä drinkkiin suhteessa enemmän kuin muita suomalaisia kollegoitaan. Muistathan myös, että artesaanigini ansaitsee seurakseen vähän paremman tonic-veden. Lue vinkit oikeaoppisen gin & tonicin sekoittamiseen täältä.

10 kommenttia artikkeliin ”Ägräs Distillery, Kuura Cider ja Fiskarsin Panimo – Kolmen juomatuottajan kierros Fiskarsissa

  1. Muutama vuosi pois Fiskarista ja kaikki on muuttunut. Olen nähnyt siellä saukon ja kuningaskalastajan ja koskikaroja, Se ei ainakaan muutu. Ensimmäinen kommenttini hävisi bittiavaruuteen.
    No, minulle alkoholijuomat ei ole juttu, taidan olla allerginen tai jotain. En minäkään tiennyt kuminan tuotannosta. En ole varmaan nähnyt yhtään kuminapeltoa missään.

    • Nyt oli pakko ihan googlelta kysellä tuosta kuminantuotannosta. Kuminaa tuottavia tiloja on ollut Suomessa v. 2016 n. 1500 ja peltohehtaareja samana vuonna yhteensä 20 000. Ihme ja kumma, että tästä ei sen suurempaa meteliä pidetä, vaikka kuulemma meillä on optimaaliset olosuhteet kasvattaa maustekasvia. Pitkät ja valoisat kesäpäivät tekevät siitä erityisen aromikkaan. Neljäsosa koko maailman tuotannosta tulee Suomesta. Ehkä kumina onkin uusi Nokia?

  2. Hienot kuvat ja mukaansatempaava kirjoitus, kiitos! Me kierreltiin noi samat paikat Fiskarsissa viime syksynä omatoimisesti, mutta ilman opastusta ei saatu samalla tavalla paikoista irti kuin sinä olet nyt saanut. Mutta lisääntyy se sivistys näin jälkikäteenkin 🙂 Ja on se Fiskars kyllä vaan aina symppis!

    • Omatoiminen kierroskin on varmasti kiva, etenkin jos malttaa pysähtyä maistelemaan välillä tuottajien juomia! Fiskars oli paljon ihanampi kuin muistinkaan, vaikka turisteja olikin kylä täynnä. 🙂

  3. Taisi jäädä tämä tänä kesänä toteuttamatta, mutta tavoitteena lähiaikoina on. Mielenkiintoinen kokonaisuus, kun on kolme eri tuotteen tuottajaa samalla kierroksella!

    Hyvä kirjoitus Datsunin amppeerin alustuksineen 😀

  4. Tällaiselle kierrokselle olisi niiin mielenkiintoista päästä! En tiennytkään, että ollaan suurin kuminan tuottaja. Hassua.

    • Siinä tapauksessa olen tehtäväni täyttänyt. Jos olen oikein käsittänyt Helsingistä kulkee vielä viikon tai kahden ajan suora bussi Fiskariin, joten juuri nyt sinne on helppo päästä myös ilman omaa autoa. Lomakauden ulkopuolella julkisten käyttäjä joutuu viikonloppuisin matkaamaan Karjaalta taksilla 7 kilometrin matkan, arkena ruukkikylään kulkevat sentään kouluvuorot.

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.