Hiilijalanjäljen puolittaminen – täyttä utopiaa vai helppo nakki? Vinkit ilmastoystävällisempään elämään

Tämä on poikkeuksellinen vuosi. Olen lentänyt viimeisen 12 kuukauden aikana YHDEKSÄN edestakaista lentoa. Yksikään niistä ei onneksi ole ollut kaukolento ja yhtä lukuunottamatta kaikki ovat olleet suoria. Yksi edellä mainituista matkoista kohdistui Lappiin, mutta vaikka lento on lyhyt, ei siitä saa synninpäästöä maapallolta.

Tiedän, että kuluneen vuoden lentelyn seurauksena pelkästä liikkumisesta johtuva hiilijalanjälkeni on valtava. 6 800 kg CO₂e, jos tarkkoja ollaan. Lukuun toki sisältyy myös yksi edestakainen laivamatka Tallinnaan, satunnainen moottoripyöräily sekä bussilla, junalla ja muilla julkisilla kulkuvälineillä matkustaminen. Kun mukaan lasketaan asuminen, ruoka ja muu kuluttaminen, luku nousee hätkähdyttävään yli 9 000 kg CO₂e:n lukemaan. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran elämäntapatestin mukaan 7 500 kg CO₂e, otanta kattaa lähes 180 000 testaajaa.

valkovuokot

Lohduttaudun sillä, että tämä todella on erikoinen vuosi. Kun teen testin normioletuksilla (5–15 tuntia lentoja, nolla risteilyä), romahtaa luku alle viiden tonnin. Jotain siis teen myös oikein. Sitran elämäntapatestin ja Image-lehdessä julkaistun ilmastokouluttaja Pinja Siparin haastattelun innoittamana päätin tarttua matkablogeissakin jatkuvasti puhututtavaan aiheeseen. Miten hiilijalanjälkeä voi pienentää ja silti nauttia elämästä? Onko hiilijalanjäljen puolittaminen ylipäätään mahdollista? Mitä minä ja sinä voisimme tehdä, että jälkipolvillakin on maapallo, jonka luonnosta voi nauttia? Olkoon tämä teksti minun auttava käteni, se pisara, joka toivottavasti kasvaa suureksi mereksi.

1. Mieti, millainen kuluttaja olet

Shoppailetko huvin vuoksi vai käveletkö kauppaan vasta, kun oikeasti tarvitset jotain? Valitsetko kestävämmän tuotteen vai harrastatko kertakäyttökulttuuria? Tsekkaatko missä tuote on valmistettu ja mitä materiaalia sen tekemiseen on käytetty? Haluatko välttämättä uuden vai kelpaisiko käytetty?

Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, sillä oikeastaan mitä tahansa autosta vaatteisiin ja urheiluvälineistä retkeilyvarusteisiin voi lainata tai vuokrata. Jos telttailet joka toinen syksy, hiihdät kaksi kertaa vuodessa tai tarvitset juhlamekkoa kerran kesässä, ei kupolitelttaa, suksia tai silkkikolttua ehkä kannata ostaa varastoon tai vaatehuoneeseen viemään tilaa. Vaatelainaamo on hyvä ratkaisu myös silloin, jos joudut edustamaan työssä tai harrastuksissa, sillä lainaamojen valikoima vaihtuu jatkuvasti ja tuttu henkilökunta auttaa löytämään oikeanlaisen kokonaisuuden tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Minä investoin kolme viikkoa sitten puolen vuoden jäsenyyteen Vaatelainaamo Vaatepuussa. 150 euron kertasijoituksella saan lainata vaatteen vaikka joka viikko, kunhan palautan edellisen ennen seuraavan valitsemista. Kannattaa tutustua myös kuinoma.fi-palveluun, sieltä löytyy lainaksi kohtuullisella korvauksella etenkin ulkoiluvarusteita ja harrastusvälineitä, mutta myös työkaluja ja ompelukoneita.

nokkoset

Joskus kannattaa panostaa ennemmin laatuun, vaikka siitä joutuisikin maksamaan pidemmän pennin. Jos teepaita maksaa 4,99 euroa maalaisjärkikin sanoo, että materiaalit ovat halvimmasta päästä ja valmistuskulut minimaaliset. Paita voi venyä ensimmäisessä pesussa muodottomaksi tai nyppyyntyä salamannopeasti. Vilkaisemalla saumaan ommeltua pesuohjetta, selviää usein, että paita on tehty halpatuotantomaissa toisella puolella maapalloa. Vaikka hinta on halpa, pidemmän päälle ostopäätös saattaa tulla kalliiksi, kun käyttökelvottoman paidan tilalle joutuu ostamaan aina uuden. Halpamateriaaleista valmistetut vaatteet alkavat muutenkin olla jo ongelmajätettä, jolle on vaikea löytää loppusijoituspaikkaa, sillä kehitysmaatkaan eivät enää halua vastaanottaa länkkäreille kelpaamattomia kuteita. Ja vaikka vaateketjut muuta saattavat väittää, Kiinassa, Kambodzassa tai esimerkiksi Myanmarissa käytetään hyväksi paikallista halpaa ja länsimaalaisen näkökulmasta katsoen alaikäistä työvoimaa. Luontokaan ei varsinaisesti kiitä kertakäyttökuluttajaa. Ja sitten on vielä se mikromuovi, fleecet olen jättänyt kauppaan jo useiden vuosien ajan.

Jos tavara tai vaate on laadukkaasti valmistettu, se on hintansa väärti vielä käytettynäkin. Korjaaminen kannattaa, vaikka uuden saisi melkein samaan hintaan. Siksi keskitän harvat vaate- ja kenkäostokseni käytettyjen vaatteiden liikkeisiin, hyödynnän jatkuvasti somen kierrätysryhmiä, ajan yhteiskäyttöautolla, korjautan kenkiäni suutarilla, käyn kirjastossa ja lainaan käyttötavaroita kavereilta ja siskoilta. Pengon kierrätyskeskuksen rekkejä, kenkähyllyjä ja laukkunaulakoita silloin tällöin, mutta etenkin astiaosasto on ruokabloggaajalle ja kotiravintoloitsijalle aarreaitta. Olen ostanut läjäpäin leimojen mukaan 1940-luvulta peräisin olevia Arabian lautasia 50 sentin hintaan, shoppaillut Sorsakosken klassikkoaterimia 20 sentillä ja hamstrannut kymmennittäin jälkiruokakulhoja muutamalla eurolla.

2. Vähennä lihansyöntiä, lisää kasvisruokapäiviä, suosi sesonkiruokaa ja vältä hävikkiä

Olen fleksaaja. Syön siis lihaa, mutta paljon vähemmän kuin vaikkapa viisi vuotta sitten. Pääasiassa kasaan lautaselleni kasviproteiinia ja kalaa. Olen sitä mieltä, että jokainen saa rauhassa syödä juurikin sitä ruokaa, mitä haluaa. Se on jokaisen henkilökohtainen arvovalinta. En jaksa paasata aiheesta, sillä se menee yleensä kuuroille korville. Ideologioiden vahva noudattaminen on minulle vierasta, ja vähän karsastan sellaista tiukkaa linjaa, jossa koskaan ei voi poiketa valitulta tieltä. Ruokavalio ja syömistottumukset ovat jokaisen oma asia, ja niiden pitää nousta omista tarpeista, haluista ja ajatuksista. Jos tekee mieli parsakaalia, kuten joka viikko tekee, syön sitä. Jos himoitsen kaupan paistotiskillä croissantteja tai omenaviineriä, nappaan ne välittömästi kahisevaan paperipussiin miettimättä yhtään sen enempää. Ravintolan listalta valitsen sitä, mikä juuri sinä hetkenä tuntuu hyvältä idealta.

Hevi-tiskeiltä tsekkaan aina satokaudessa olevat hedelmät, vihannekset ja kasvikset. Niiden ympärille on helppo kehitellä viikon ruokalista. Yleensä valitsen luomua tai ainakin lähellä (avomaalla) tuotettua. Lihat tilaan mielummin pientuottajilta. Siksi olenkin into piukeana, kun ajoreitti kesämökille kulkee tutun luomukyytön lihaa tuottavan pientilan kautta.

puhdas luonto

Millä tahansa ostoskärrysi täytätkin, muista että roskiin heitetty ruoka on hiilijalanjäljeltään moninkertainen syötyyn ruokaan nähden. Suomalaiset heittävät roskiin n. 6 % ostamastaan ruuasta. Konkreettiseksi määräksi muunnettuna se tekee 23 kiloa per asukas! Tee siis kauppalista tai mieti jokaisen koriin nostetun tuotteen kohdalla, mitä siitä tehdään ja milloin se syödään. Käy välillä läpi jääkaapin, pakastimen ja kuivakaappien sisältöjä ja saisiko niistä aikaan aterioita. Minä harrastan kaappien kollausta tasaisin väliajoin. Päätän olla käymättä kaupassa viikkoon ja valmistan ruokaa niistä aineksista mitä kotoa sattuu löytymään. Nälkä ei ole tullut kertaakaan.

Suomen kesä on täynnä ilmaista, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokaa. Mene marjametsään, opettele tunnistamaan ruokasienet, istuta omaan pihaan tai parvekkeelle yrttejä, tee kohopenkki juureksille, pyydä naapurilta tai sukulaiselta raparperinjuurakko (pärjää myös parvekkeella esimerkiksi syvässä ämpärissä) ja poimi villiyrttejä. Villivihanneksia löytääkseen ei muuten tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Eilen illalla pakkasin kangaskassiin sakset ja puutarhahanskat ja marssin isoisänsillan yli Mustikkamaan nokkosapajille. Samalla kerralla napsin mukaani nuoria maitohorsmia sekä kimpun valkovuokkoja. Niin ja yhden punkin, jonka mies joutui tänä aamuna poistamaan pakarastani. Ei enää koskaan metsään mekko päällä!

3. Vähennä lentoja, risteilyjä ja autoilua – lisää lähimatkailua

Tämä kohta tuskin selittelyjä kaipaa. Yhtä tiedonmurusta haluan kuitenkin korostaa, sillä se saattaa tulla monelle pienoisena yllätyksenä. Risteilyt saastuttavat ympäristöä jopa enemmän kuin lentoliikenne. Lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat kiistatta huimia, mutta risteilyalus tuottaa polttoainepäästöjen lisäksi järkyttäviä määriä jätettä ja ns. harmaata vettä, joka pumpataan suoraan meriin. Monet kerrat olen Välimerellä purjehtiessa törmännyt suurien risteilijöiden jätevesivanoihin, ja voin kertoa, että siellä vedessä lilluu ihan jotain muuta kuin harmaata vettä. Mikään vesistö ei kestä moista kuormitusta loputtomiin.

Risteilyalusten dieseliä syövät koneet jyrisevät käynnissä ympäri vuorokauden (myös satamassa), jotta meille matkaajille olisi palveluja tarjolla aina, kun me niitä haluamme. Jopa upouusissa risteilijöissä käytetyt tehokkaat propulsiomoottorit kuluttavat yli 4 000 litraa polttoainetta tunnissa. Määrä riippuu tietysti aluksen koosta ja nopeudesta, mitä suurempi ja nopeampi paatti, sitä suurempi polttoaineen kulutus. Risteilylle päästäkseen on usein myös lennettävä, jolloin hiilidioksidipäästöt käytännössä tuplaantuvat.

nokkonen

Googlasin tätä juttua varten pitkin ja poikin internetiä ja kaikki lähteet todistivat samaa, myös suomalainen VTT:n ylläpitämä yksikköpäästötietokanta LIPASTO, joka tutkii liikenteen päästöjä. Faktat puhuvat puolestaan, sillä ristelyalukset hiilidioksidipäästöt yhtä matkustajaa kohti ovat joissain tapauksissa jopa kolminkertaiset lentomatkustajaan verrattuna. Kansainvälisen risteilyaluksen matkustajien on todettu tuottavan yhden ainoan päivän aikana yli 80 000 litraa jätevettä, yli 640 000 litraa ns. harmaata vettä, joka tulee suihkuista, pyykkäämisestä yms., 24 000 litraa öljyllä maustettua pilssivettä ja melkein tonnin muuta jätettä. Muovipullojakin kuluu neljä per matkustaja. Eikä tässä vielä kaikki, sillä 2 000 matkustajaa kuljettava laiva tuottaa päivässä yhtä paljon pienhiukkasia kuin miljoona autoa yhteensä. Miljoona! Hengittelepä siinä sitten raikasta meri-ilmaa.

En missään nimessä halua kääntää katsetta pois lentomatkustamisen haitoista, vaan avata silmiä lisää. Jos rakastat risteilyjä, ota seuraavalla kerralla selvää yhtiön ympäristösuunnitelmasta ja valitse laiva, jossa nämä asiat on oikeasti otettu huomioon. Sellaisiakin toivottavasti löytyy. Suomessa autolauttojen päästöt eivät ole mittakaavaltaan yhtä suuria kuin kansainvälisten loistoristeilijöiden, mutta silti matka Tukholmaan on ekologisempaa tehdä lentokoneella kuin laivalla. Laivamatkan aikana tuotetaan moninkertainen määrä jätettä, kulutetaan hurjasti hyödykkeitä ja paljon enemmän polttoainetta kuin lyhyellä lennolla Saaristomeren yli.

hiilijalanjäljen puolittaminen

Lentelyn ja risteilemisen sijaan suosittelen siis junamatkoja. Tiedän, ettei junalla pääse Balille eikä Amerikkaan, mutta lähes päästöttömänä se silti on mitä mainioin tapa matkustaa lähempänä oleviin kohteisiin. Kotimaanmatkailu on muutenkin nousussa, ja etenkin pienemmistä kylistä ja kaupungeista löytyy paljon kiehtovaa koettavaa. Puhumattakaan jumalaisen kauniista suomalaisesta luonnosta. Mökin omistajien kannattaa mietiskellä voisiko kesäasumusta vuokrata silloin, kun sitä ei itse käytä. Mitä useampi mökkiä käyttää ja mitä harvemmin se seisoo tyhjän panttina, sitä pienemmän hiilijalanjäljen se muodostaa. Sama koskee muuten normiasuntojakin. Kun lähdet mökille, vuokraa kaupunkiasunto turisteille. Saat lisätienestiä ja hyvän mielen.

Jos ajelet autolla työmatkat, tarjoa kimppakyytiä. Pidä välillä etäpäiviä, jos työntantajasi sen mahdollistaa. Pyöräile ja kävele, hitaasti kiiruhtaen näet ympäristösikin eri näkökulmasta ja saat samalla huomaamattasi hyötyliikuntaa. Luurit korvilla voit kuunnella podcasteja tai äänikirjoja sekä julkisissa että lihasvoimin liikkuessa.

4. Lajittele, kierrätä, säästä vettä ja valitse ekologinen sähkösopimus

Roskien lajittelu on kaupungeissa tehty niin helpoksi, että on silkkaa laiskuutta jättää se tekemättä. Ainoa jäteastia, joka ainakin meidän kierrätyshuoneesta puuttuu, on muovi. Normaalitapauksessa olisin jo käynyt kolkuttelemassa taloyhtiön hallituksen jäsenten oviin, mutta alueellamme jätteen käsittelystä vastaa putkikeräysyhtiö, jonka valintoihin on vähän vaikeampi vaikuttaa. Pidän sormet ristissä, että muovinkeräys järjestyy lähiaikoina, sillä sekajäteroskapussin sisällöstä valtaosa on muoviapakkauksia.

Suihkussa ja ammeessa lotraaminen kannattaa vähentää minimiin ja sulkea hana saippuoinnin ajaksi. Vesi on meille itsestäänselvyys, mutta se ei ole sitä loputtomiin. Onneksi useimmissa uusissa hanoissa, suihkuissa ja vessanpöntöissä on oletuksena vedensäästötoiminto. Jos ei ole, sellaisen voi itse asentaa. Viimeisimpien tietojen valossa kaiken pyykin voi pestä alhaisemmissakin lämpötiloissa, jopa 30 asteessa, jolloin lämmitykseen käytettävää energiaa säästyy.

Olen ollut viimeiset 15 vuotta Kuopion Sähkön Tuulisähkö-asiakas. Sähkölasku todennäköisesti on aavistuksen suurempi kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotetussa vaihtoedossa, mutta valitsen silti ympäristöystävällisyyden. Sitä paitsi, sähkölaskumme on niin minimaalinen, ettei kilpailuttaminen toisi juurikaan säästöä. Vuodessa kulutamme 62-neliöisessä kaksiossamme sähköä kokonaista 1300 kWh.

5. Pienistä puroista kasvaa voimakas virta

Juo hanavettä aina kun se on mahdollista ja vesi juomakelpoista. Hanki oma vesipullo ja kuljeta sitä mukanasi. Pakkaa matkoille mukaan aina muutama kangaskassi ja käytä niitä myös kauppareissuilla. Ehdota lähikauppiaallesi kestokassipistettä, johon asiakkaat voivat tuoda ylimääräisiä kassejaan toisten käytettäväksi. Kieltäydy ravintoloissa, terassilla ja baareissa muovipilleistä. Jos jostain syystä tarvitset kertakäyttöastioita, osta biohajoavia lautasia ja mukeja sekä puisia aterimia.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Säästeliäästi ja hiilineutraalisti eläminen vaatii vaivaa, mutta jos sillä pelastetaan maapallo, olen valmis tekemään osani puhtaamman tulevaisuuden eteen. Tulevina vuosina aion kiinnittää huomiota etenkin matkustamisen vaikutuksiin. Sillä vaikka elämmekin muuten maapallolle edullista elämää tiiviissä kaupungissa – meillä ei ole lapsia, syömme ympäristöä ajatellen, ostamme käytettyä, kierrätämme, lajittelemme, emme omista autoa ja kesämökkikin on vuokralla – ei se silti oikeuta lentelemään huolettomasti ympäri maailmaa. Vähintäänkin lupaan maksaa mahdollisista tulevaisuuden matkoista ilmastokompensaatiota esimerkiksi mitätöimällä lentoni haittavaikutukset päästökauppaan erikoistuneessa suomalaisessa Co2esto-palvelussa. Mielenkiintoinen konsepti, johon täytyy perehtyä vielä paremmin.

kukkakimppu

Kaiken tämän kirjoitettuani aloin pohtia, millainen on kuluvan päivän hiilidioksiditaakkani. Olen syönyt aamulla rahkaa (paha) ja anoppiehdokkaan metsästä poimimia (hyvä), mutta pakastettuja (paha) mustikoita. Välipalaksi nakersin palan itse leivottua ruisleipää vegaanisella vuustolla (yllättävä hyvä) ja luomukananmunalla (hyvä ja paha samassa paketissa). Töitä olen tehnyt kotona (hyvä!) vähän sähköä kuluttavalla läppärillä (hyvä). Rohisevaa yskääni lääkitsin hauduttamalla inkivääriteetä (hyvä?) ja syömällä monikansallisen oreo-keksin (paha). Myöhäiseksi lounaaksi paistoin kauramaitoon tehtyjä nokkoslettuja, jotka täytin salaattivuustokuutioilla (hyvä) ja kasvihuoneessa kasvatetuilla tomaateilla (ei niin hyvä). Säästin nokkosten ryöppäysveden, ja lannoitan sillä parvekkepuutarhaani (erityisen hyvä). Vaikka hiukset ovat likaiset, päätin pestä ne vasta huomenna (hyvä), sillä tänään en ole lähdössä mihinkään (sekin on hyvä). Kokonaisuudessaan oikein hyvä ja hiilivapaata tulevaisuutta kohti hivuttautuva päivä, sanoisin.

Silti en ole varma, onnistuuko ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen vaadittava hiilijalanjäljen puolittaminen minulta koskaan. Teen kuitenkin parhaani. Toivottavasti sinäkin.

Disclamer: Tämä artikkeli ei ole yhteistyö minkään vaikuttavan järjestön tai yrityksen kanssa, se on kirjoitettu puhtaasti huolestuneen kansalaisen näkökulmasta. Innoittajina ovat toimineet Pinja Siparin kirjoittama Open ilmasto-opas. Elämäntapatestin ja lisää ideoita ekologiseen elämään löydät Sitran sivuilta.

Lähteenä on käytetty edellisten lisäksi myös mm. seuraavia sivustoja:
https://www.euractiv.com/section/air-pollution/news/daily-emissions-of-cruise-ships-same-as-one-million-cars/
http://co2-raportti.fi
https://www.theguardian.com/travel/2006/dec/20/cruises.green
https://grist.org
https://www.tourismconcern.org.uk/should-you-go-on-a-cruise/
http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/
https://blogs.griffith.edu.au/institute-for-tourism/how-much-carbon-does-cruise-ship-tourism-emit/
https://www.apu.fi/artikkelit/vaatteen-tiella

16 kommenttia artikkeliin ”Hiilijalanjäljen puolittaminen – täyttä utopiaa vai helppo nakki? Vinkit ilmastoystävällisempään elämään

  1. Suurin osuus suomalaisten hiilijalanjäljestä taitaa tulla asuntojen lämmittämisestä, joten ahtaammin asuminen olisi oikea ilmastoteko. Ja tietenkin yksityisautoilun ja lentämisen lopettaminen…

    • Näinhän se on. Suomessa rakennetaan edelleen keskimäärin todella suuria asuntoja, se varmasti ruokkii myös mielikuvaa siitä, millainen kodin kuuluisi olla. Vähemmissäkin neliöissä on tilaa elää, kun asunnon tilaratkaisut suunnitellaan järkeviksi. Olemme miehen kanssa monta kertaa miettineet, että meille riittäisi hyvin n. 40 neliötä nykyisen 62 sijaan. Saapa nähdä ryhdymmekö oikeasti tuumasta toimeen.

  2. Olipa erittäin kiinnostava tieto tuo laivamatkustamisen saastuttavuus! Olen tähän asti ollut uskossa, että lentäminen on moninkertaisesti saastuttavampaa. Hienoa, että kirjoitat tästä aiheesta, jonka pitäisi olla jokaisen asia. Aika usein kuitenkin keskusteluissa saa huomata olevansa vähän yksin ajatustensa kanssa. Ehkä elämä on monelle niin stressaavaa, että ei ole voimia ajatella vielä maapallon tilaa kaiken muun lisäksi. Enkä kyllä itsekään usko syyllistämiseen tai saarnaamiseen tässä asiassa. Totuus kuitenkin on, että tässä asiassa ei ole kyse makumieltymyksistä tai mielipiteistä. Fakta on, että pallomme alkaa olla melko heikossa hapessa. Millaisissa olosuhteissa uudet sukupolvet elävät tulevaisuudessa?

    • Puhut asiaa sinäkin. On helppo olla ajattelematta suurta mittakaavaa, etenkin jos omassa elämässä on huolia tarpeeksi muutenkin. Silti ilmastonmuutoksen pysäyttämisen pitäisi ohjata kaikkien meidän tekoja ja elintapoja. Herättelyä tarvitaan.

  3. Erinomaisia vinkkejä! Tähän voisi lisätä myös, ettei kaikkea tarvitse omistaa. Esimerkiksi juuri autoja voi nykyään vuokrata ja jakaa airbnb-tyyliin myös Suomessa.

    • Näin on! Moni kaupunkilainen omistaa auton, vaikka käyttää sitä vain kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa. Pikaisesti laskemalla kulut saattavatkin olla pienemmät, jos omasta luopuu ja vuokraa kulkupelin vain tarvittaessa!

  4. Tosi hyviä vinkkejä rakentavassa hengessä ja paljon uusia palveluita, joista en ole kuullutkaan. Tämän tyylisellä uutisoinnilla voisi olla paljon tehokkaampi vaikutus kuin nykyisillä klikkiotsikoilla, jotka aiheuttavat enemmän syyllisyyden tunnetta teitpä niin tai näin 🙂

    • Niinpä! Syyllistäminen on harvoin tehokas tapa vaikuttaa ihmisiin. Klikkiotsikoilla ei pelasteta maailmaa, niillä kasvatetaan vain omaa napaa.

  5. Kiitos tästä! Kävin tekemässä linkkaamasti elämäntapatestin ja olihan tuo tulos aika karua luettavaa etenkin juuri matkustamisen kannalta. Olin tähän asti luullut olevani melko keskivertokuluttaja, eli syön lihaa ja maitotuotteita, mutta kompensoin sitä lapsettomuudella ja autottomuudella. Selkeästi olisi kuitenkin vielä parantamisen varaa, täytyy pistää asioita mietintään! 🙂

    • Nämä ilmastojutut mietityttävät kyllä koko ajan enemmän. Täällä mökkeillessä pyritään ostamaan aina lähitiloilla tuotettuja elintarvikkeita, vaikka senkin vaikutus varmasti on pienen pieni. Samoin pyritään liikkumaan polkupyörällä, vaikka lähimpään kauppaan onkin 9 kilometrin matka. Ja mitä matkustamiseen tulee, se putoaa tänä kesänä minimiin, kun lorvitaan vain mökkimaisemissa!

  6. No ainakin olit pohtinut asiaa monipuolisemmin kuin vain keskittymällä lentomatkailuun. Itse olen viime aikojen uutisoinnista asian tiimoilta tullut siihen tulokseen, että lentäminen on edelleen niin pieni asia kokonaisuudessa, etten ajatellut siitä juuri kantaa huolta. Jos Suomessakin ensin lakattaisiin palkitsematta äitejä, joilla on 100 lastenlasta niin aika kevyesti monetkin meistä voisivat edelleen lennelläkin, kuten jossain lehtijutussa äskettäin oli, isoin ongelma maailmanlaajuisesti on, että meitä vaan on liikaa!
    Mitenkähän muuten tuon laivamatkailunkin kanssa on, jos vertailukohtana vaikka Karibian risteilyllä on liikkua sama reitti siellä lentäen? Olisikohan sitten taas lentäminen kuitenkin se parempi vaihtoehto – tai sitten ei. Tietysti jos risteilylle mennään vaan vesiliukumäen takia, niin ehkä sen vesiliukumäen voisi valita vaikka kotimaan kylpylästä … Itse koen edelleen, että lapsettomana voin käydä katselemassa maailmaa laajaltikin, enkä miellä reissuja turhiksi, sillä panostan todella sitten paikkojen näkemiseen ja kokemiseen, en rantalomailuun.

    • Sehän tässä juuri hämmentävää onkin, että välillä keskitytään niin tiukasti yhden asian syyllistämiseen niin, että kokonaisuus unohtuu. Vouhkataan avokadojen tuotanto-olosuhteista, kun samaan aikaan toisaalla esimerkiksi naudanlihan tuotanto kuluttaa maapalloa noin sata kertaa enemmän. Kikherneiden loppumista siunaillaan, vaikka puhdas vesi on joissain maailmankolkissa harvinaisuus. Komppaan sinua tuossa merkityksellisessä matkailemisessa, aktiiviloma on aina parempi kuin se että lentää viikoksi löhöilemään aurinkotuoliin. Meitä on moneksi, mutta ilmastonmuutoksen ehkäisemisen pitäisi olla ihan jokaisen asia. Kiitos, kun kommentoit!

  7. Mahtavaa, että tämä aihe on viime aikoina noussut niin vahvasti tapetille niin blogeissa kuin muissakin medioissa. Todella tärkeä aihe, josta soisi monen olevan tietoisempia. Monesti jo pelkkä asian tiedostaminen ajaa huomaamatta parempiin tekoihin. Monella kun tuntuu olevan ongelmana se, että ei esim. kiinnosta/jaksa kierättää, kun ei ymmärrä mitä hyötyä siitä on. Lähtökohtaisesti harmittaa lentomatkailun suora tuomitseminen, sillä ympäristöön voi vaikuttaa niin monella muullakin tavalla, kun ei katso asioita niin mustavalkoisesti. Kaikki valinnat eivät ole joko-tai, kuten kirjoituksessakin tuot esiin.

    • Juuri näin! Syyllistämisellä ei pitkälle pötkitä, ihmisiä pitäisi motivoida muilla keinoin. Oman elämäntavan vaikutusten tiedostaminen on jo hyvä alku!

  8. Olipa paljon tietoa paketoitu tähän postaukseen. Helsingin kirjastoista voi lainata monenlaisia juttuja esimerkiksi harrastusvälineitä. Minä olen käynyt tekemässä pienet ompelukorjaukset kirjaston ompelukoneella.
    Ruotsinlaivojen ekoloogisuudessa mietin sitä, että meille lapsiperheenä kyse ei ole vain paikasta toiseen siirtyminen vaan laiva on myös hotelliloma. Sitähän tunnin lentomatka ei mahdollista.
    Tulevana kesänä meillä lähimatkailu suunnitelmissa ja sehän on nyt pop!

    • Kirjastojen palvelut ovat mahtavia! Täällä Rantasalmella kirjastosta voi lainata mm. frisbeegolf-setin, jolla pääsee heittelemään täyspitkää rataa Saimaan rannalla. Pitäisi Helsingissäkin ottaa enemmän selvää mitä lähikirjastolla on tarjota. Ja mitä ruotsinlaivailuun tulee, olet varmasti oikeassa, kiitos lapsiperheen näkökulmasta aiheeseen!

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.