Parsakauden avajaiset – vihreä parsarisotto eli kaaos ruokabloggaajan keittiössä

Tämän piti olla aivan tavallinen reseptipostaus. Sellaiset ovat minulla harvassa, sillä jokaiseen ruokaohjeeseen liittyy yleensä jokin tarina. On ilmeisesti niin, että tässä keittiössä on aivan turha edes yrittää kokata kasuaalisti, sillä lailla puolihuolimattomasti, vasemmalla kädellä. Tavoitteena saada pöytään lounasta ja kameraan ehkä muutama nopeasti näpsäisty ruokakuva. Tarina takertuu kauhanvarteen vaikka väkisin.

parsakausi

Keskiviikkona minulla oli ilo istahtaa pitkästä aikaa Kappelin valkoisten pöytäliinojen ääreen. Kattausta ihaillessa ei jäänyt epäselväksi, mikä oli iltapäivän agendalla. Vihreää parsaa oli kaikkialla. Ja kun sanon kaikkialla, tarkoitan todella sitä, mitä sanon. Jopa kukka-asetelmiin oli piilotettu kevään vihreää kultaa.

parsakimppu

Samppanjalla aateloitua kermaista parsakeittoa kampasimpukoilla, kuhaa ja paistettua parsaa sekä vadelmaa ja lakritsia. Kuukautta aiemmin aloittanut, Långvikistä Kappelin keittiömestariksi pestattu Jussi Kuuluvainen on tehnyt hyvää työtä. Parsakausi kestää S-ryhmän ravintoloissa aina toukokuun loppuun saakka. Jokaisessa ravintolassa on paikan henkeen sopiva menu, oman parsaviikkojen suosikin voi valita Raflaamon sivuilta.

parsaa ja kuhaa

Haluan suosia raaka-aineita, joita ei ole lennätetty toiselta puolelta maailmaa, siksi yleensä odotan, että eurooppalaiset parsat etsiytyvät markettien hevihyllyyn. Tällä kertaa kattilaan päätyi kuitenkin lahjakassista löytynyt meksikolainen parsanippu.

parsaa ja kuhaa

Pari päivää myöhemmin etsiskelin erilaista parsarisoton reseptiä, sillä kaipasin omaan perusrisottooni jotain twistiä. Aikanaan Hesarissa julkaistu Truly Kira -blogia emännöivän Kiran resepti näytti kiertäneen blogeja, joten siinä täytyi olla sitä jotain. Otin mallia Suolaa ja hunajaa -blogin versiosta ja tuttuun tapaan muokkasin siitä omaan suuhuni sopivan.

parsarisotto

Kokkasin kiireessä, ja siksi huomaamatta saattoi jäädä muutama asia. Valkoviinin puuttumisen tajusin vasta, kun sipulit olivat jo pannulla. Tuoretta basilikaakin piti olla, mutta se ruoja olikin mennyt kuivumaan korpuksi. Koristeparsatkin unohdin käyttää pannun kautta Eipä siinä. Viinin korvasin omenasiiderillä, ja hyvää tuli ilman yrttejäkin. Olin tyytyväinen lopputulokseen, ehdin taltioimaan annoksen ja syömäänkin vähän, kunnes oli aika lähteä lounastreffeille.

parsarisotto

Tässä kohtaa lienee paikallaan varoituksen sana. Herkimmät ja hygieniastaan tarkemmat kotikokit saattavat järkyttyä seuraavan kahden kappaleen sisällöstä. Seuraa asia, josta ruokabloggaaja ei ole mitenkään ylpeä, mutta sellaista elämä välillä on. Myös ruokabloggaajan keittiössä.

No niin, jatketaan. Päivä eteni hiusmallihommiin ja myöhemmin kolmen tunnin kuorotreeneihin. Mies oli tällä välin ennättänyt töistä kotiin. Hän tiesi odottaa jääkaapista löytyvää parsarisottokattilaa ja onnesta ymmyrkäisenä lämmitti itselleen lautasellisen vihreää herkkua. Ja lähetti siitä minulle kuvan pienellä saatetekstillä, joka kuului hymiöillä höystettynä näin: Olet sitten kokannut ötökkäruokaa.

Pari kuukautta vanhaan arborio-riisipakettiin oli pesitynyt riisihärö poikineen. Ällöttävää, tiedän, mutta toisaalta, eivät ötökät ihmisille vaarallisia ole. Sitä paitsi, hyönteisruokahan on erittäin trendikästä. Olemme molemmat syöneet höntiäisiä  aiemminkin ja jopa pitäneet niistä. Siispä mies veteli hyönteisistä huolimatta annoksensa huiviin hyvällä ruokahalulla.

parsarisotto

Jatkossa lupaan olla kiireessäkin tarkempi, mitä pannulleni laitan. Kuviin kaverit eivät ole onneksi osuneet, mutta suurennuslasin kanssa en lähtisi otoksia siltikään zoomailemaan. Vuorokauden viimeiset tunnit vietimme käymällä läpi kuivakaapin jokaisen jauhopussin, purkin ja purnukan. Ongelma ei onneksi ollut ehtinyt levitä laajalle, mutta etikkavettä käytettiin silti runsaalla kädellä. Tulipahan kerrankin siivottua perusteellisesti.

Ja nyt itse reseptiin. Myönnetään, saatesanat eivät ole houkuttelevimmasta päästä. Mutta minkäs teet, tarina halusi tulla kerrotuksi. Tämä parsarisotto vaatii hieman vaivannäköä, joten varaa valmistukseen sellainen tunti, jolloin ei tarvitse samalla juosta paniikissa ympäri kotia pakkaamassa matkalaukkua ja eväitä, meikkaamassa, siivoamassa jääkaappia, etsimässä varastoon vietyjä ulkovaatteita tai kaivelemassa hyllystä mystisesti kadonneita nuotteja. Älä siis tee, kuten minä teen, vaan kuten minä sanon.

Vihreä parsarisotto

Parsapyree:
250 g parsaa
n. 5 dl vettä
25 g voita
1/2 dl kermaa
1 tl sitruunamehua

Risotto:
1 normisipuli tai 2 salottisipulia
2 dl risottoriisiä
oliiviöljyä ja nokare voita
1 dl valkoviiniä, vermuttia tai omenasiideriä
8 dl kasvislientä
2–2,5 dl parsapyreetä
1 (luomu)sitruunan raastettu kuori
(kourallinen tuoretta basilikaa ja/tai minttua)
vajaa 1 dl raastettua parmesania
suolaa ja mustapippuria
nokare voita

Valmista ensiksi parsapyree. Katkaise puoli kiloa parsoja taivuttamalla niitä yksi kerrallaan tyven läheltä. Ne katkeavat luontevasti siitä, missä puumainen osa alkaa. Kuori parsat, jos kuori tuntuu paksulta. Minä jätät parsat yleensä kuorimatta, mutta tämä on makuasia. Leikkaa parsat kahteen osaan. Jos haluat koristella valmiin annoksen kokonaisilla parsoilla, jätä muutama varsi pilkkomatta.

Kiehauta kattilassa vesi ja voi, nosta sitten kaikki parsat kiehuvaan veteen. Jos parsat ovat ohuita, 3 minuuttia riittää, paksumpia voi joutua keittämään minuutin tai kaksi pidempään. Älä keitä parsoja lötköiksi vaan jätä ne napakoiksi. Nosta puolet parsasta jääveteen, jotta kypsyminen pysähtyy – niitä käytetään myöhemmin koristeluun. Kun parsat ovat jäähtyneet jäävedessä, halkaise ne pitkittäin kahtia.

Ota keitinliemi talteen, sillä voit käyttää sitä kasvisliemen pohjana. Kaada kattilassa odottavien parsojen päälle 1/2 dl keitinlientä ja saman verran kermaa. Kiehauta nopeasti ja surauta sauvasekoittimella soseeksi. Jos käytit matalareunaista kattilaa, saattaa olla hyvä idea siirtää seos syvempään astiaan ennen soseuttamista. Nimimerkillä keittiön kaakelit vihreitä pilkkuja täynnä. Mausta pyree sitruunamehulla.

parsarisotto

Aloita sitten parsarisoton valmistaminen. Pese ja raasta sitruunankuori, pilko sipuli(t) pieneksi, silppua yrtit (jos niitä käytät) ja raasta parmesaani. Kaada kattilaan loput keitinliemestä ja lisää vettä sen verran, että nestettä on yhteensä n. 8 dl. Lisää joukkoon kasviliemikuutio tai sopiva määrä kasvisfondia. Pidä kasvisliemi kuumana.

Lorauta aimo annos oliiviöljyä pannulle tai halkaisijaltaan isoon kattilaan. Heitä sekaan vähän voita ja kuullota sipulisilppua hetki. Lisää sitten koko riisisatsi ja pyörittele rasvassa, kunnes riisinjyvät ovat läpinäkyviä.

Holauta sitten mukaan desi viiniä, valkoista vermuttia tai hätätapauksessa omenasiideriä, kuten minä jouduin tekemään, kun en viitsinyt avata yksin kokonaista skumppapulloa. Valkoviiniä kun ei poikkeuksellisesti tässä keittiössä ollut. Sekoita taukoamatta ja aloita kasvisliemen lisääminen, kun viini on imeytynyt/haihtunut.

Lisää lientä kauhallinen kerrallaan. Muista sekoittaa koko ajan, äläkä juokse hoitelemassa muita asioita liemen lisäämisen välissä, kuten minä täällä tein. Parsarisotto on riittävän kypsää, kun se on al dente, eli riisinjyvissä on vielä pureskeltavaa.

parsarisotto

Paista aiemmin halkaisemiisi parsoihin kuumalla pannulla väriä. Jos haluat hifistellä, hae paistoraidat parilapannulta. Älä paista liian pitkään, ettei parsoista tule lötköjä. Nosta pannulta odottamaan siksi aikaa, kun viimeistelet parsarisoton.

Lisää parsapyre risoton joukkoon. Heitä sekaan myös yrtit, raastettu sitruunankuori ja parmesaani. Heilauta sekaisin ja varmista, että parsarisotto on riittävän lämmintä. Sekoita joukkoon vielä voi ja mausta suolalla ja pippurilla. Jaa lautasille ja koristele paistetuilla parsanpuolikkailla. Rouhaise päälle vielä pippuria ja kata pöytään oliiviöljy ja extraparmesaani. Kaada lasiin kevään kunniaksi kuohuvaa. Skål!

3 kommenttia artikkeliin ”Parsakauden avajaiset – vihreä parsarisotto eli kaaos ruokabloggaajan keittiössä

  1. Tämä oli siis aivan taivaallista! Minä, joka en oo koskaan tehny risottoa itse, sain ammattikokiltakin kehuja. Vau! Ohje oli vaan ehkä hiukan epäselvä minulle (voi olla, että sisälukutaitoni on puutteellinen. Ei olisi ensimmäinen kerta). Laitoin väärät parsanpuolikkaat jäähtymään. Ilmeisesti koristeeksi menneet olisi pitänyt jäähdyttää? Lisäksi se 8,5 dl liemen säästö ei mennyt mulla jakeluun, kun keitin parsat 5dl määrässä. Laitoin vain vettä sit tarpeeks lisää. Kyllä se maku sillä fondilla korjautuu 🙂 näkyiköhän risotonteon aikainen kiireesi tässä postauksessa? Kiitän kuitenkin reseptin jaosta 🙂 teen aivan varmasti uudestaankin. Aurinkoa kevääseen!

    • O-ou! Kiitos tärkeästä huomiosta! Tarkoitus oli siis sanoa, että kaada kattilaan loput keitinliemestä (eli 4,5 desiä, se puoli desiä meni pyreeseen) ja lisää vettä sen verran, että nestettä on yhteensä n. 8 dl. Korjasin tämän jo tekstiin, nyt pitäisi olla ohjekin looginen. Ja tosiaan, ne koristepuolikkaat jäähdytetään, etteivät kypsy yli, kun niitä kuitenkin paistellaan vielä myöhemmin pannulla. Ihanaa kuitenkin, että onnistuit, vaikka resepti oli epämääräinen! 😀

  2. Paluuviite: HANNAN SOPAN RUOKALISTA 20/52 - Hannan soppa

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.