Salama McQueen -kakku – synttärisankarin toiveiden täyttymys

Kohta nelivuotias synttärisankari on päättäväinen. Haluan Salama-synttärit, hän toteaa ja palaa takaisin pikkuautojensa pariin. Äitinsä, pikkusiskoni, ottaa puhelimen kauniiseen käteen ja soittaa minulle. Kun viime vuonna teit sen metrokakun, onnistuisiko tänä vuonna vähän haastavampi leivonnainen?

Pikaisen googletuksen jälkeen vastasin kyllä. Salama-kakkuja näytti olevan netti pullollaan ja jos muutkin pystyvät muotoilemaan kilpa-auton omin käsin, minäkin saatan onnistua. Puhelun jälkeen unohdin lupaukseni useammaksi viikoksi ja buukkasin juhlia edeltävät päivät täyteen tekemistä. Oh well.

salama McQueen -kakku

Syntymäpäiväkutsut olivat sunnuntaina. Perjantaina hummailin Haikossa Pekka Terävän ja kumppaneiden valmistamalla illallisella, kotiin saavuin yhdentoista aikaan illalla. Lauantaina päätä hieman kivisti, siitä huolimatta nousin aamukahdeksalta kirjoitushommiin, myöhemmin pyörähdin vielä GoExpo Winter -messuilla. Salama McQueen -kakku oli vasta suunnitteluasteella.

Samalla viikolla olin esittänyt muutamalle kaverille kutsun saapua lauantai-iltana glögikauden avajaisiin. Yksi vastasi, ettei varmaankaan saa lastenhoitoa järjestymään, toinen epäili olevansa liian väsynyt työpäivän jälkeen, kolmas suunnitteli mökkiviikonloppua ja neljäs oli viimeisillään raskaana. Mieskin oli ostanut itelleen lipun jazz-keikalle. Päätin avata glögipullon joka tapauksessa, maistelisin sitä vaikka yksin. Siinä sivussa leipoisin herkut siskonpojan synttäreille.

Lauantain aikana jokainen kutsutuista lähetti viestin. Hei, pääsen sittenkin! Tulen töiden jälkeen! Jäinkin kaupunkiin! Vauva ei taidakaan tänään syntyä, me tullaan molemmat! Sain juuri ja juuri kakkupohjan uuniin, kun ovikello jo soi. Päätin täyttää kakun vasta kun vieraat ovat lähteneet. Tosi hyvä ajatus!

Ilta kului varsin rattoisasti. Kuuma juoma maistui ja vuoden ensimmäiset joulutortut täyttivät vatsan. Juttua riitti ja viimeisten vieraat poistuivat vasta puolilta öin. Hain kakkupohjan parvekkeelta, jonne olin kiikuttanut sen jäähtymään.

epäonnistunut kakkupohja

Veitsi oli terävä, mutta siitä huolimatta pohja mureni käsiin. Olin valinnut reseptin, jota en ollut aiemmin kokeillut – virhe numero yksi. Taikina näytti jo sekoitusvaiheessa omituiselta, mutta jatkoin veivaamista silti – virhe numero kaksi. Oli pakko aloittaa alusta.

Mies kysyi olenko tosissani. Kello nakutti kohti aamuyötä ja minä vastasin jälleen kyllä. Hätäpäissäni ja epätoivoisena kaivoin blogin uumenista suklaakakkupohjan, joka onnistuu vuorenvarmasti. Munia oli jäljellä vain viisi, joten oli pakko improvisoida. Kun ensimmäinen kakkupohja oli saatu uuniin, kävin täytteen kimppuun. Puoli kahdelta molemmat kakkupohjat oli paistettu ja täyte lusikoitu niiden väliin. Väänsin kellon herättämään kahdeksalta ja painuin pehkuihin.

Aamulla alkoi kakun muotoileminen. Mallia otin Doron kakku -blogin ilahduttavan havainnollisista vaihekuvista. Leikkasin muotin mukaan auton rungon muodon. Ohjaamo, puskurit ynnä muut tärkeät muotoseikat askartelin jämäpaloista. Eristävän voikreemikerroksen levittämisen jälkeen kakku alkoi jo muistuttaa etäisesti autoa. Seuraavaksi ryhdyin kaulintahommiin.

salama McQueen -kakku

Punaista sokerimassaa kului noin 400 grammaa. Olen kohtuullisen kokematon kakkumaakari, joten en ihan vielä ole sinut kaulittavien massojen kanssa. Citymarketin hyllystä löytyi sekä Sallisen että Dr. Oetkerin sokerimassaa, niinpä ostin kokeeksi molempia. Jälkimmäinen oli huomattavasti pehmeämpää ja tarttuvampaa kuin ensimmäinen, joten jatkossa pitäydyn kotimaisessa vaihtoehdossa. Kaulia kannattaa silikonisen leivonta-alustan päällä tai sitten käyttää tomusokeria, jotta taikina ei takerru kiinni alustaan.

Jos haluaa tavoitella täydellisyyttä, voi ostaa sokerimassaa kaikissa tarvittavissa väreissä. Mallisuorituksessa oli käytetty punaisen lisäksi valkoista, mustaa, keltaista ja sinistä massaa. Etenkin kahta viimeksi mainittua tarvitaan niin vähän, että 250 gramman paketista olisi jäänyt valtaosa käyttämättä, joten päätin soveltaa. Jätin renkaat ja ikkunat kokonaan pois, silminä saivat toimia laksitsinapit. Keltaiset koristeet leikkasin vapaalla kädellä valkoisesta massasta ja maalasin keltaisella elintarvikevärillä oikean värisiksi. Nestemäisessä karkkivärissä on paljon vettä, joten tuloksena oli lötköjä koristeita, joiden kiinnittäminen tomusokeriliimalla oli vaikeaa. Nestemäisten värien sisään pro-leipurit suosittelevat pastavärejä, joita saa erikoisliikkeistä kuten helsinkiläisestä Chez Mariuksesta. Lopputuloksesta tuli kuitenkin varsin tyydyttävä, vaikka ärräpäät lentelivätkin koristeita kiinnitettäessä.

Yöllinen aherrus ja aikainen herätys palkittiin ylitsevuotavin kehuin, kun sankari syöksyi kakun ääreen huutaen: Se on Salama!! Kakkumaakari keräsi kunnioitusta myös aikuisilta juhlijoilta ja pakko sanoa, että olin aikaansaannoksestani ylpeä itsekin. Kun Salama McQueen -kakku oli kannettu pöytään, kuusivuotias siskontyttö tuli kysymään, voisinko tehdä yhtä hienon kakun hänenkin syntymäpäivilleen. Parempaa kiitosta tuskin voisi toivoa. <3

salama McQueen -kakku

Vaihekuvat jäivät kaikessa kiireessä ottamatta, mutta voit käydä kurkkaamassa samankaltaisia otoksia jo aiemmin mainitussa Doron kakku -blogissa!

Salama McQueen -kakku

Tee ensin riittävän suuri kakkupohja, halkaisijaltaan vähintään 24 cm. Minun Salamani pituusmitta oli n. 30 cm ja siitä riitti mainiosti viidelle lapselle ja 12 aikuiselle. Jos valitset suklaakakkupohja-reseptini, tee kaksinkertainen taikina tai kaksi erillistä pohjaa.

Appelsiini-suklaamousse ilman liivatetta:
4 dl vispikermaa
125 g mascarponea
200 g maustamatonta tuorejuustoa
200 g tummaa suklaata
1 appelsiinin raastettu kuori
1,5 rkl appelsiinin mehua

Voikreemi:
125 g suolatonta voita
200 g tomusokeria
1 rkl maitoa tai kermaa

Lisäksi:
400–500 g punaista sokerimassaa
vähän valkoista sokerimassaa
vähän keltaista sokerimassaa (tai elintarvikeväriä valkoisen massan värjäämiseen)
2 lakritsipastillia
pätkä lakritsinauhaa

Sulata suklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä. Vatkaa sillä aikaa vispikerma löysähköksi vaahdoksi ja lisää sitten tuorejuustot. Pese appelsiinin kuori huolellisesti ja raasta pinta hienolla terällä. Varo, ettei kuoren valkoista osaa pääse joukkoon, se kitkeröittää maun. Lisää raaste ja appelsiinimehu täytteeseen. Sekoita joukkoon vielä sulanut suklaa ja mousse on valmis.

Kostuta kakkupohjat appelsiinimehulla, levitä mousse kakkupohjien väliin ja anna jähmettyä mieluiten seuraavaan päivään. Jähmettymisaika on pitkä, sillä täytteessä ei käytetä liivatetta, vaan suklaa jämäköittää moussen.

Seuraavana päivänä leikkaa kakku malliin, muotoile ylijäämäpaloilla ja levitä koko komeuden päälle eristäväksi kerrokseksi voikreemi. Sekoita pehmeään voihin tomusokeri ja vatkaa tasaiseksi. Lisää lopuksi nestetilkka ja kreemi on valmis. Sivele kauttaaltaan kakkupohjan päälle.

Kauli sitten sokerimassa n. 2–3 millin paksuiseksi ja nosta varovasti kakun päälle. Painele kiinni kakkuun ja venytä vähän helmoista, jottei ryppyjä synny. Leikkaa ylimääräinen massa terävällä veitsellä pois ja työnnä helmat kakun alle. Tee koristeet ja liimaa ne elintarvikeliimalla (tai tomusokerin ja valkuaisen sekoituksella) kiinni punaiseen kuorrutukseen. Jos sokerimassaa jäi yli, kääri se tiukasti tuorekelmuun ja sulje pakasterasiaan tulevaa käyttöä varten.

salama McQueen -kakku

Astu sitten muutama askel taaksepäin, katsele ylpeänä taideteostasi ja ota vastaan synttärisankarin ehdoton ihailu. Suosio on taattu!

14 kommenttia artikkeliin ”Salama McQueen -kakku – synttärisankarin toiveiden täyttymys

  1. Pitäiskö näyttää tytöillekin, mihin Pia kykenee, niin saisit lisää tilauksia. 😂 Tosin sokerimassa ei meille maistu, mutta keksittäis varmaan joku sopivasti haastava kakku silti. 😆

    • Haha! Kuulin juuri kaulittavasta valkosuklaamassasta, sellainen olisi omaankin mieleeni enemmän kuin tuo sokerimassa. Sitä ei vain saa valmiina, eli on yksi liikkuva osa lisää. Täytynee silti testata sopivassa välissä.

    • Heh, kiitos maikki! Mä luulen, että aika monella blogileipurilla näitä mutkia tulee matkaan, mutta niitä ei vain haluta mainita tai dokumentoida. 😉

  2. Hieno kakku! Kannatti kaikki vaiva ja aherrus 🙂
    Minä olen tehnyt nyt 1- ja 2-v synttäreille pyöreät kakut, niin ei ole tarvinnut muotoilla. Sen kun vaan olen lätkäissyt sokerimassan päälle ja koristellut. Ensimmäinen oli leppäkerttu ja toinen possu. Voi olla, että seuraavilla synttäreillä en saa enää itse päättää. Toivottavasti toiveet pysyy kohtuudessa 🙂

    • Kyllä kävi minullakin mielessä laittaa aamuyöstä viestiä siskolle, että kelpaisko sellainen sokerimassalle painettu kuva, jota saa valmiina kaupasta. 😀 Yllättävän helppoa tuo muotoilu yön yli levänneestä täytetystä kakusta kuitenkin oli. Terävällä veitsellä saa ihmeitä aikaan!

    • Renkaat puuttuvat ja ikkunat sivuista ja takaa, mutta mitäs pienistä. Vetävä ajopeli Salama on ilman niitäkin! 😀

  3. Kuulostaa tutulta! Monesti paineen alla ihminen suoriutuu mainiosti kun jotakin on saatava aikaan ja komea kiiturihan siitä tuli 🙂

  4. Ihana ilahduttaa sankari tälläisellä!

    …Mä niin tunnen täänyöllä leipomisen tuskan. Paras oli yksi yo-kakku, jotka oli viileänä yönä terassilla ja jotenkin suojana leikkuulaudat olivat siirtyneet kakun päältä ja varikset oli päässeet nokkimaan. Mä niin tyynen rauhallisesti aloin tehdä aamu kuudelta uutta pohjaa…

    Myös edesmennyt koirani on syönyt ristiäiskakun koristeet.

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!