Syksyn sävel feat. messulippuarvonta

Syksy on kustannusalalla aina kiireisempi kuin kevät. Kirjamessut kuormittavat ja työn alla olevat projektit on saatava valmiiksi viimeistään joulumarkkinoille. Kalmanviivat paukkuvat ja stressitaso hätyyttelee huippulukemia. Editoin tekstejä pää sauhuten, metsästän hiki hatussa kuvalupia, ynnään budjetin rivejä ja neuvottelen painotarjouksista. Oikoluen ja tarkastan graafikon korjauksia yötä myöten. Säädän kirjamessuosaston tekniikaa, buukkaan ohjelmien puhujat ja autan esiintyjiä presentaatioiden valmistelussa. Teen kutsulistat, suunnittelen työvuorot ja ideoin somemarkkinointia useampaan kanavaan. Roudaan, rakennan, tarroitan ja patsastelen messuosastolla neljä pitkää päivää.

taivas

Täyden työpäivän päälle on jaksettava liikunta, kuoro ja sosiaaliset suhteet. Ja sitten on vielä koulu. Aloitin syyskuun alussa media-alan ammattitutkinnon opinnot ja vuoden päästä jouluna voin toivottavasti kutsua itseäni pätevöityneeksi webmasteriksi. Lukujärjestyksessä on hakukoneoptimointia, verkkosivuanalytiikkaa, koodaamista, somen hyödyntämistä, videokuvausta, käyttöliittymäsuunnittelua ja verkkopalvelun toteuttamista. Hyödyllistä ja käytännönläheistä. Onneksi lähiopetuspäiviä on silti vain muutaman kerran kuussa, yhtään enempään energia ei millään riittäisi.

Tässä vyörytyksessä blogi somekanavineen jää väistämättä huonommalle huomiolle. Kuten tiedätte, tekstin ravistaminen hihasta onnistuu minulta harvoin. Tyydyttävä teksti vaatii useamman tunnin keskittymisen, kuvien ottaminen oikean valon ja postausidean ja näkökulman kypsyttely useamman päivän. Nykyisessä työtilanteessa yhtälö lähentelee mahdotonta. Onneksi tunnelin päässä pilkahtelee tälläkin hetkellä kirkas valo.

pilvet ja valonsäde

Ensi vuoden alusta jään osittaiselle opintovapaalle ainakin puoleksi vuodeksi. Viikkoon mahtuu taas enemmän vapaita hetkiä, jotka voi täyttää tarpeen ja mielentilan mukaan. On aikaa opiskella, käynnistää kotiravintolan kattaukset, harjoitella ruokakuvaamista ja kehittää blogia ammattimaisempaan suuntaan.

Sille on syynsä miksi suurimmat ja kauneimmat blogit ovat suurimpia ja kauneimpia. Merkittävin syistä on AIKA. Ilman aikaa luovuudelle ei ole tilaa. Ilman aikaa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee. Ilman aikaa puolihuolimattomuus ottaa vallan, eikä siitä seuraa mitään hyvää. Haluan kehittyä bloggaajana ja sisällöntuottajana ja siksi arvostan juuri nyt aikaa. Hyvin käytetty aika poikii taatusti rahaa, siitä olen satavarma.

peilikuva

Syksyn aikana blogini muuttaa uuteen kotiin, jota remontoidaan parhaillaan. Siksi kysynkin nyt sinulta luottolukijani, millainen on hyvä blogi? Miltä se näyttää, miltä se tuntuu?

Mikä saa sinut palaamaan uudestaan ja uudestaan saman blogin pariin? Upeat kuvatko vai viimeistelty teksti? Vai onko tärkeintä kirjoittajan persoona ja blogin fiilis? Onko fontilla, sen koolla tai väreillä väliä? Millainen sisältö koskettaa juuri sinua? Pitäisikö blogin olla yhtä juhlaa vai kiinnostaako arki enemmän? Sana on vapaa ja jokainen kommentti arvokas!

messuliput

Kaikkien oman mielipiteensä ilmaisseiden kesken arvon kaksi kahden lipun pakettia Ruoka ja Viini -messuille, jotka järjestetään Helsingin messukeskuksessa 27.–30.10.2016. Samalla lipulla pääsee myös kirjamessuille. Keskusteluun voi osallistua myöhemminkin, mutta arvontalipukkeen lunastat kommentoimalla viimeistään tiistaina 18.10. Odotan innolla, sillä teillehän tätä hommaa tehdään.

72 kommenttia artikkeliin ”Syksyn sävel feat. messulippuarvonta

  1. Arkinen fiilis, oivalluksesi ja siinä mukana sovelletut reseptit ovat saaneet lukemaan ja joskus palaamaan tarkistamaan vihjeitä. Kiitos jatka samaan malliin!

  2. Hei Pia! Mun mielestä parasta on itse kirjoitus ja ehkä pienesti kuvat.
    Mun mielestä sä kirjoitat tosi mielenkiintoisia juttuja. Ne on ihmisläheisiä ja oikeasta elämästä, ei mitään ”liian hienoa ja ylellistä”. Jatka samaan malliin. Oot ihana ja hyvä kirjoittaja. Kiitos sulle tästä blogista. Jatkan lukemista!! 😀

    • Ihan tavallista, oikeaa elämää tässä eletään, joten miksikäs sitä peittelemään. Ja mikäs tässä on kirjoitellessa, kun lukijakunta koostuu noin ihanista tyypeistä! Kiitos Kati, kun luet!

  3. Hei; Kysyt mikä saa palaamaan uudelleen tekstisi pariin. Ehdottomasti hyvä suomen kieli, jota käytät huolitellusti ja värikkäästi, meillähän sanoja riittää. Laitat likoon persoonasi, ja se tekee tekstistä ihmisläheistä ja mukavaa luettavaa. En sano tavallista, koska eihän kirjoituksesi ole mitään hömpänpömppää, vaan siitä huokuu minusta se, että ajattelet, mitä kirjoitat. Ja se tietysti vie aikaa. Jaat mielipiteitäsi, joita joskus tyrmään, toisinaan olen samaa mieltä ja välillä pitää laittaa mietintämyssy päähän, että olisikohan juttu noin? Voit siis joskus muuttaa mielipiteitäni (joita ei muuten helposti muuteta 🙂 ). Aiheet ovat mukavia, kuten vaikka Mummoystävä, joka oli lämmin juttu. Matkailu, ruuanlaitto-ohjeet, ei huono. Eniten kyllä tykkään kaikenmoisista pohdinnoista elämässä, tavallisista arki-asioista. Paras kuva ja juttu on vieläkin se, missä seisot laiturilla alastomana. Se teksti oli niin henkilökohtainen ja kertoi sinusta paljon (kuten moni muukin). Ja on ihan sama, mikä fontti tai koko, sisältö ratkaisee, kuten hyvässä pullassa. Ups, nyt taitaa löpinät riittää. Joten jaksa siis samaan malliin m.o.t.

    • Ooh, onko minusta tullut tietämättäni mielipidevaikuttaja?! Kiitos kehuista, ne lämmittivät lokakuisen koleana iltana. Ja tuo teksti, johon viittaat on myös oma suosikkini. Paljas ja rehellinen, kuvineen kaikkineen.

      • Mielipidevaikuttaja… Onhan se hyvä merkki, kun yksikin lukija miettii omia ajatuksiaan/mielipiteitään/elettyä elämää/tekemisiään/mitä voi tehdä paremmin/onko osannut ollla tarvittaessa läsnä… Voipi kutsua mielipidevaikuttajaksi. Minä olen välillä ” herännyt”, en uskonnollisessa mielessä, vaan hyvällä mielellä ajattelemaan isolla A:lla. Siksikin blogiasi luen, kun sinulla on sanottavaa. Kiitos.

  4. Hyviä kysymyksiä! Ei minulla oikeastaan vastauksia ole, kun samoja asioita itsekin pyörittelen 🙂 Työn ja blogin yhdistäminen on sama kuin tekisi kahta työtä. Kun virallinen työpäivä päättyy, toinen alkaa!
    Sinun blogissasi pidän hyvästä kielestä ja siitä, että joka jutussa on jokin pidemmälle viety ajatus tai pohdinto. En ole keittiöihmisiä, joten reseptiikka ei ole minulle se syy tulla blogiisi – mutta uskon sen monille olevan sitä, varsinkin kun se on aina kivasti yhdistetty omiin elämäntapahtumiisi.

    • Toivottavasti joskus tulevaisuudessa tilanne muuttuu, kahdella pallilla istuminen yhtäaikaa on jokseenkin kuluttavaa, vaikka kivojen asioiden äärellä ollaankin. Näitä juttujahan voisi pallotella naamakkainkin, bisneslounas jonain päivänä kenties? Kiitos kommentista, arvostan!

  5. Parasta blogissa on hyvä teksti, hyvä kieli ja kiinnostavat aiheet. Näitä sinun teksteissäsi on jo nyt eli jatka samalla tavalla. Olen vanhempi lukija, mutta samaistun joissakin aiheissa teksteihisi, toisten avulla pidän itseäni ajassa kiinni. Aiheesi ovat mielestäni arkea ja elämää, ei brändäystä. Persoonasi kuuluu jutuissasi, mikä on miellyttävä plussaa. Kuvia en kaipaa kovin paljon, mutta luonto ja oivalliset ruokakuvat kiinnostavat. Pidän blogistasi ja jatkan sen parissa. Toivon sinulle aikaa ja levollisuutta tehtävissäsi.

    • Hienoa kuulla, että teksteissä on tarttumapintaa myös sinulle ja persoonani näkyy riveillä ja rivien välissä. Kiitos Päivi, levollista mieltä syksyn ruuhkaviikoilla todella tarvitaan!

  6. Arvostan erinomaista tekstiä ja hyvää kieltä. En kuitenkaan halua, että ’liika yrittäminen’ näkyy tekstissä; sinulla ei näy vaan teksti on luontevaa. Kuvat ovat osa muttei se tärkein. Tykkään että ihminen blogin takana näkyy ainakin jonkin verran persoonallaan. Tykkään että blogissasi on niin ruokaan kuin ihmissuhteisiin liittyviä juttuja. Monipuolisuutta siis. Olisi kiva muuten lukea enemmänkin työstäsi. Kivaa viikonloppua!

  7. Tulin tyttäreni perässä blogisi seuraan. Minua kiinnostavat ruokajutut yhdistettynä muuhun elämänmakuiseen ja aitoon kerrontaan. Pidän blogeista, jotka on kirjoitettu hyvin, ja jotka sisältävät myös henkilökohtaisuutta ja oivalluksia oivallettavaksi. Myös kuvilla on minulle iso merkitys. En jaksaisi lukea blogia ilman hyviä kuvia. Kun lukijana olen yhtä kiireinen kuin Sinä kirjoittajana, blogin ilmestymistaajuudella ei ole minulle merkitystä. Mieluummin vaikka harvemmin ja täysipainoista juttua. Kiitos hyvistä tarinoista!

  8. Kyl ne tekstit ja kuvat (ei tartte olla ees vimpanpäälle) on, jotka tekee sen fiiliksen ja innon lukea ja palata blogiin uudestaan.

  9. Blogin yleinen fiilis ja se, että kuvat ovat kivoja ja teksti selkeää =). Mukaan kivaan arvontaan!

  10. Hei,
    Tiettyyn blogiin saa palaamaan ensisijaisesti itseä kiinnostavat aiheet, asiat joista haaveilee, joista etsii tietoa ja jotka koskettavat omaa elämää. Mielestäni kuvat ovat tärkeitä, koska ne elävöittävät tekstiä. Pitkä teksti ei tosiaankaan ole tärkein juttu, vaan fiilis ja kuvat, jotka kertovat paljon tekstin lisäksi. Blogiasi on kiva seurata, selkeää tekstiä, kiva fiilis ja hyvä ulkoasu 🙂

  11. Heips, sinun blogiasi on ihana lukea. Harva se päivä tulee käytyä kurkkaamassa joko olisi taas tullut lisää luettavaa 😊. Blogisi on niin aito ja kirjoituksista huokuu ihana persoonasi. Teksti on soljuvaa ja niin mukaansa tempaava. Tyylisi kirjoittaa on ainukertainen. Tykkään lukea arkisia aiheita höystettynä kivoilla kuvilla. Ja reseptit ovat iso plussa. Täällä kirjoittelee aina ja aina blogiisi palaava lukija 😁.

    • Oih, punastuin taas kerran. Kiitos, kun jaoit lukukokemuksiasi, ne ovat minulle äärettömän tärkeitä. Tervetuloa, uudelleen ja uudelleen!

  12. Minä tykkään lukea monipuolista blogiasi, kuvat ovat toki tärkeitä ja arvonnat välillä. Tekstin sisältö myös on määräävä ja aiheet. Tykkään lukea uutuuskirjojen esittelyistä, ruoka- ja leivontaohjeista ja matkailusta. Osallistun arvontaan.

    • Kiitos kommentistasi Airiina, kirjavinkkejä onkin tulossa ensi viikon kirjamessujen jälkeen pitkästä aikaa lisää!

  13. Hei!
    Mikä saa minut kerta toisensa jälkeen lukemaan blogiasi? Ennen kaikkea sinun viihdyttävä ja monipuolinen kirjoitustyylisi. Sinulla on mieletön taito saada tekstistä värikästä (fontista ja sen väristä välittämättä) luettavaa. Aiheesta riippumatta saat tempaistua lukijan todella syvälle kirjoituksesi syövereihin.
    Otat kauniita ja tunnelmallisia kuvia ja ne sopivat mielestäni hyvin jaksoittamaan tekstiä.
    Kiitos tästä blogista!

    • Hei Tiina! Kielen ammattilaisena ilahdun suuresti joka kerta, kun blogini kirjoitustyylistä ja hyvästä kielestä tykätään. Laadukas teksti on myös minulle blogien lukijana erittäin tärkeää, kielen pitää viedä mennessään. Kiitos, että luet ja seuraat!

  14. Selkeä, kikkailematon ulkoasu on tärkeä perusta blogille. Yksinkertainen fontti, joka ei häröile vaan antaa tekstin puhua. Kauniit valokuvat, joita ei tarvitse olla hirveän paljon mutta säestävät kirjoitusta sopivasti. Jatkuvat kielioppivirheet vaivaavat minua, siksi olenkin niin onnellisessa tilassa aina kun olen lukenut blogikirjoituksiasi 🙂 Rakastan arkea, joten ihan ns. tavalliset asiat kiinnostavat eniten. En ole juhlaihminen, mutta sinun juhla-aiheisia juttuja on kiva lukea! En pidä siitä, että blogi on sekava ja täynnä linkkejä eri paikkoihin ja kaikenlaiset pop-upit kimpoilevat lukemista häiriten (ei ole sinun blogissasi näitä ongelmia).

    • Yritän pitää tämän kaiken mielessä uutta blogipohjaa puuhaillessani, ainakin pop-upit ja kikkailut jätän suosiolla väliin. Kielioppivirheitä koetan välttää viimeiseen asti, onneksi sohvani jakaa toinen kielipoliisi, joka oikolukee kaikki postaukseni. Aina löytyy typo tai pari, virheetöntä tekstiä ei siis kielen ammattilainenkaan aina saa aikaiseksi. 😀

  15. Hei Pia!

    Olen jo pitkään seurannut blogiasi ja tänään snäpin puolella sain rohkaisun julkaisemaan ensimmäisen kommentin. Mikä saa minut palaamaan aina uudelleen blogiisi? Välitön tunnelma ja aito kuvaus siitä ihan meille kaikille tutusta elämästä ja arjesta. Pohdintasi arjen kiireellisyyden mutta myös itsestä huolehtimisen suhteen olet mielestäni saavuttanut hyvän tasapainon, jota rytmittämässä on ihanat ruokateemaiset tekstisi. Jatka samaan malliin! Toivoisin että et muuta blogisi ulkoasua dramaattisesti sillä tällä hetkellä sitä on mielyttävä lukea, mutta uskon että kirjoitustyylisi omaperäisyys ja viekas huumori on syynä siihen, miksi me lukijat palaamme aina blogiisi 🙂

    T: Nykyinen torstai aamulenkkeilijä joka ei aio luovuttaa marraskuun tuiskeessa 🙂

    • Hei Onnellinen! Mahtavaa, että rohkaistuit kommentoimaan. 🙂 Nämä puumerkit ovat bloggaajalle äärettömän tärkeitä, sillä ilman niitä ei ole aavistustakaan, kuka näitä juttuja lukee vai lukeeko kukaan. Mitään dramaattisia muutoksia tuskin on tulossa, haluan vain tehdä blogin ulkoasustakin enemmän omannäköiseni. Poistaa turhat elementit ja lisätä hyödyllisiä. Ja jatkaa kirjoittamista aivoituksistani, viekkaalla huumorilla höystettynä. Ja hei, tsemppiä lenkkeilyyn, minäkin yritän sinnitellä räntäsadekauden yli!

  16. Fiilis ja ennen kaikkea aitous, rehellisyys, on se, mikä houkuttaa lukemaan. Sitä sinulla on, kiitos!
    -Malla

  17. Morjens!!
    Päivän päätteeksi on mukava lukea tekstejäsi, rentoutua. Kirjoitat hyvin ja mielenkiintoisesti.
    Kuvat on hyvä lisä kirjoitusten seassa. Jatkoa odotellessa, ja kiitos!!

  18. Itse pidän selkeistä teksteistä (eivät poukkoile miljoonan asian välillä), jotka on ajatuksella rakennettu. Kauniit ja hyvät kuvat viimeistelevät tekstin. Fontin on hyvä olla selkeää ja näkymän on oltava selkeästi selattavissa kännykän/tabletin näytöllä. Mielestäni nämä kaikki asiat on toteutettu jo tässä blogipohjassasi erinomaisesti 🙂

  19. Tykkään blogista arkiset jutut kivoja.
    Hyvä fiilis persoonallinen ote.
    Terkut Riitta

  20. Kirjoittajan persoona ja blogin fiilis ratkaisevat. Tykkään aidosta tunnelmasta, kakenlainen feikkaaminen nostaa niskakarvat pystyyn.

    • Huh, olen samaa mieltä, aitoa sen olla pitää. Feikkimeininki karkottaa minutkin aika äkkiä, teennäisyydellä ei pitkälle pötkitä!

  21. Kyllä blogistasi tekee monista erottuvan juuri tuo hyvä kieli, jota on todella sujuvaa ja mukavaa lukea. Välittyy tunne, että lukijaa arvostetaan niin paljon, että teksti tehdään huolella. Lisäksi tuntuu, että tarinasi ovat aina mietittyjä, ei vain hetken mielijohteen räiskäisyjä. Sinun persoonassasi tuntuu olevan yhtäaikaa läsnä kaunis vaatimattomuus ja silti rohkeus, oman tien kulkeminenkin. Käytät kuvia harkitusti etkä tuuttaa niitä ihan hirveästi yhteen postaukseen. Laatublogi näin lyhyesti sanottuna 🙂

    • Nyt olet Maarit asian ytimessä! Teillehän tätä hommaa tehdään, joten hienoa, että teksteistä välittyy huolellisuus ja kirjoittamiseen käytetty aika. Hetken mielijohteestakin juttuja välillä syntyy, mutta niitä roiskaisuja ei toivottavasti koskaan tästä blogista löydy. On myös kiva kuulla, että kuvia on sopivasti, niiden määrä mietityttää aina välillä. Kiitos kauniista sanoistasi!

  22. Tänne saa palaamaan kieli, kieli ja kieli 🙂 Eli ennenkaikkea tekstin soljuvuus, osuvuus ja helppous. Toki myös aiheet ja elämäntilanne (olemme käsittääkseni samanikäisiä), eli moni kirjoittamasi asia ja pohdinta osuu ja uppoaa. Kirjoitat ihanan aidosti!

    • Oi Lillan, kiitos, kiitos ja kiitos! Hyvä kieli on kaiken a ja o. Olen muuten jo hetken miettinyt, pitäisikö omaa elämäntilannetta tuoda enemmänkin esiin. Kahden lapsettoman aikuisen elämä on kuitenkin erilaista kuin monen muun meidän ikäisen, jonka arkea rytmittävät lähinnä lapsiperherutiinit. Asian avaaminen vaatii ehkä vielä rohkeuden keräämistä, mutta jonain päivänä varmasti!

      • Hei Pia, pakko kommentoida vielä tähän: Nyt osuit tulikuumaan aiheeseen eli: kahden lapsettoman aikuisen elämä. Lapsettomuuden voi valita sopuisasti ollen sinut asian kanssa. Mutta tällainen valinta herättää myös koko joukon kysymyksiä ja usein on niitä, suvussa tai lähipiirissä, joiden on vaikea ymmärtää ratkaisua. Oma tilanteensa on tietysti ei-vapaaehtoinen lapsettomuus. Tässä olisi iso kasa pöyhittäväksi, ja olisipa huippua jos sinä sen tekisit!

        • Tätä aihetta tulen varmasti pöyhimään, kunhan löydän sopivan lähestymiskulman aiheeseen. Viime aikoina näitä keskusteluja on käyty useammankin pöydän äärellä ja mielipiteitä asiasta riittää. Palataan tähän polttavaan aiheeseen toivottavasti ihan lähiaikoina!

  23. Heippa! Kirjoitat kauniisti, hyvällä ja monipuolisella suomen kielellä. En kaipaa blogeilta bling blingia vaan tavallista elämää ja arkea – kiitos että jaat hetkiä kanssamme.

    • Heippa Hanna ja kiitos, että seuraat arkeani ja elämäni lyhyitä hetkiä! Jokapäiväinen bling bling kokee aika nopeasti inflaation, siksi sitä pitää viljellä vain valikoidusti ja tarkkaan harkiten.

  24. Kommentoin blogiasi ensimmäisen kerran, kun kirjoitit niin hauskasti pastakoneen yhteishuoltajuudesta. Teksteistäsi välittyy niihin käytetty aika, sillä ne ovat mielestäni huolellisesti pohdittuja ja viimeisteltyjä sekä kieliopillisesti erittäin hyvää suomea. Myös käyttämäsi fontti on selkeä ja helppolukuinen. Kuvat rytmittävät tekstiä ja ovat laadukkaita, useimmat ilmeisesti oikealla kameralla otettuja. Aihepiirisi on ihailtavan laaja; kokkailusta parisuhteeseen ja moottoripyöräilystä kuorolauluun…
    Siispä luen ilolla blogiasi ja odotan aina malttamattomana seuraavaa postaustasi. Tekstisi suorastaan soljuvat eteenpäin kuin pasta koneesta… Kiitos!

    • Olen joskus miettinyt rönsyilevätkö aiheeni liikaakin, mutta hienoa kuulla, ettei se häiritse. Minä odotan malttamattomana ensi vuotta, jolloin ehdin taas keskittymään blogihommiin täydellä teholla! Kiitos palautteesta, koetan pitää sen mielessä, kun pohdin uuden blogipohjan ulkoasua. Iloa päivääsi!

  25. Hmm. Minua kiinnostaa hyvin laajalla skaalalla blogit, mutta niitä kaikista rakkaimpia ovat muoti, ruoka, matkailu ja aktivismi. Toki hyvät kuvat ja blogin visuaalinen taidokas ilme on aina plussaa, mutta luen myös kökömmän näköistä blogia, jos sisältö natsaa. Ja kyllä se bloggaajan persoonallisuuskin tuo monesti ihan oman rakkautensa.

    • Juuri näin, sisältö edellä mennään. Jos se osuu, en minäkään kaipaa kuvia tai huippuunsa viilattua ilmettä. Persoonasta olen samaa mieltä, sellainen blogi, jossa tekijä ei anna mitään itsestään tippuu aika nopeasti lukulistalta.

  26. Olen seurannut blogiasi ihan alkumetreiltä Ensitreffit alttarilla -ohjelman jälkeen. Se miksi se on suosikkiblogini johtuu rehellisestä, aidosta ja tunteellisesta tavastasi kirjoittaa sekä huumaavan kauniista kuvista, erityisesti luonnosta napattuna. Annat blogiin sopivasti itsestäsi ja jaan paljon samoja arvoja kanssasi. Olen koukussa, kiitos 🙂 !!

    • Voi miten hienoa palautetta, kiitos Johanna! Täällä ihan häkellyn kaikesta tästä positiivisuuden tulvasta, nöyränä kiitän ja kumarran.

  27. Kirjoitat tosi vangitsevasti, niin kuin kaikki kommentoijat mua ennen jo sanoikin. Mä tulin kuitenkin puhumaan tänne mun lempilapsesta eli esteettömyydestä 😀 Fontin koko ja väri on hyvät nyt, niissä pitää olla riittävästi kontrastia. Fontti itsessään on myös kivan helppo lukea. Mun mielestä olisi kiva jos kommentteihin pääsisi postauksen ala- eikä yläreunasta, mutta se on täysin mun mielipide. Sulla on tosi nätit kuvat!

    • Sinulla iiva on ihana lempilapsi! Jospa hänestä kasvaisi joskus aikuinen, onneksi konttausvaihe ohitettu? 😊. Aivan loistava sanavalinta, olisinpa itse keksinyt tuon. Elämä ei ole ryppyotsaista, kaikesta huolimatta. 😅

    • Tosi hyviä pointteja iiva! Tuon kommentti-asian siirrän heti työlistalle. Kommentit löytyvät alalaidasta, jos postauksen klikkaa auki, mutta tällaisessa ulkoasussa, jossa kaikki tekstit ovat pötkössä tuota klikkausta välttämättä ei tule tehtyä. Kiitos, että nostit estettömyyden näkökulman näkyville!

  28. Kirjoitat värikkäästi pieniä tarinoita ja ne suorastaan imaisevat mukaansa. Persoonasi näkyy ja tuntuu teksteissä=blogissa ja se on tämän jutun ehdoton suola.Tarinaa voi höystää muutamalla kuvalla, mutta mielestäni muutama riittää. Joissakin blogeissa on samaa maljakkoa kuvattu kymmenestä eri suunnasta ja kaikki kuvat on tungettu samaan postaukseen. Blogisi on myös tavallisen elämän makuinen. Pidän siitä, että kirjoitat monipuolisesti eri aiheista; en jaksaisi lukea pelkästään ruoka-aiheisia kirjoituksia. Toivottavasti blogisi ei muutu liian ”ammattimaiseksi” tai kaupalliseksi vaan pysyy kotoisana. Kun kaupallinen yhteistyö tulee kuvioihin, niin hyvin useasti blogista tulee liian kliininen ja persoonaton; aitous ja tunnelma häviää. Ja ainakin minä arvostan blogissa juuri näitä asioita.

    • Maljakkoesimerkkisi on niin totta! On hassua, että jotkut bloggarit kokevat eri kuvakulmien tuovan lisäarvoa postaukselle, minut ne lähinnä saavat huokailemaan ja siirtymään mielenkiintoisempien sisältöjen pariin. Tosi kiva kuulla, että ruokablogi voi mielestäsi sisältää muutakin kuin ruokaa menettämättä silti uskottavuuttaan hyvien reseptien lähteenä. Kotoisuus ja persoonallisuus ovat minulle ykkösprioriteettejä. Sisältöyhteistyöt astuvat todennäköisesti jossain vaiheessa kuvaan, mutta lupaan jo nyt, että toteutan harvat ja valitut diilit aidolla, persoonallisella ja rehellisellä otteella, jossa edelleen tärkeintä on tarinankerronta ja yhteys omaan elämääni ja arvoihini. Blogini laatu ja te lukijat olette minulle äärimmäisen tärkeitä, enkä ole tekemässä sivustosta kaupallisuuden alttaria, sen vannon ja vakuutan.

  29. Hurjat kiitokset kaikille teille mahtavista kommenteista, arvostan jokaikistä mielipidettä! Käyn ne läpi vielä yksitellen, kunhan sopiva väli ilmaantuu. Arpaonni osui tällä kertaa HP:n ja Ainon kohdalle, voittajiin on otettu henkilökohtaisesti yhteyttä. Nähdään messuilla!

  30. Tykkään eniten sun teksteistä. Ne on niin aitoja ja samaistuttavia tositarinoita elämästä vaikka oon varmaan ainakin 20 vuotta nuorempi. Tykkään siitä, että ne vaikuttaa siltä, että jokainen lause on tärkee ja tarkkaan mietitty. Sitä haluan ehdottomasti lukea tulevaisuudessa lisääkin 🙂

    • Ihana kommentti, kiitos Säde! Samaistumispintaa on meissä kaikissa, ihmisiä kun ollaan. Tosi kiva kuulla, että lauseet vaikuttavat tarkkaan mietityiltä, sitä ne todella ovat. Kun vain olisi enemmän aikaa sorvata tekstejä, postausideoita olisi kyllä jonoksi asti!

  31. Pakko kommentoida, kun sisällöstä kysyit. Blogissasi ehdoton ykkönen on kieli. Eikä muukaan jää sen varjoon. Blogia on kiva lukea hyvän kielen, sisällön, ulkoasun ja kuvien vuoksi. Blogi todella erottuu edukseen näistä syistä muusta virrasta. Ihana lukea!

    • Hei Katri! Hymyilen täällä kommentillesi, kiitos kannustavista sanoista. Olen yrittänyt löytää blogiini persoonallisen näkökulman erottuakseni massasta ja kuulostaa siltä, että olen onnistunut, ainakin sinun mielestäsi. Mahtavaa!

  32. Löysin blogisi upean, rohkean meikkaamattomuus-kirjoituksen ansiosta. Liityin heti vakilukijoihin. Ehdottomasti tärkeintä blogissasi olet sinä itse. Aikuinen, hyvää suomea ja lempeää pohdintaa tarjoileva mielenkiintoinen ihminen. Uskallat sanoa asioita, joita itse pohdin, mutten ole vielä rohjennut kirjoittaa (ei – en tarkoita lihapullaohjetta). Blogosfäärissä on mielestäni aika vähän kaltaisiasi kirjoittajia. Kuvat ovat mukava lisä, mutta eivät välttämättömyys. Samoin ruokaohjeet. Niistä varmasti jotain vielä kokeilenkin, mutta syy palata kirjoitustesi pariin on elämänmaku.
    Blogisi ulkoasu on nykyiselläänkin hyvin linjassa sisältösi kanssa: rauhallista, pohdittua ja selkeää. Arki kiinnostaa juhlaa enemmän, mutta tässäkin aitous on hyvä asia. Jos pohdit, ärsyynnyt, oivallat tai luot jotain uutta juhlaan liittyen, niin kerro siitä toki, mutta eiköhän jokaisella ole enemmän arkea. Kiitos, kun kirjoitat. Kiitos, kun olet olemassa.

    • Tämän kommentin kohdalla menin sanattomaksi. Kiitos, kun jaoit ajatuksesi ja kiitos, että luet. Ilman sinua ja muita lukijoitani koko blogia tuskin olisi olemassa. Yritän jatkossakin olla odotustenne arvoinen!

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!