Diplomi-insinöörin niksipirkka, osa I

Olemme todenneet, siskoni ja minä, olevamme taitavia keittiössä. Erikoistaitomme on neuvominen. Se ei rajoitu vain keittiöön, mutta siellä se jostain syystä korostuu. Älä noin tee, tee näin! Miten sä tuolla tavalla sipulin pilkot? Kannattaa hei käyttää puulusikkaa, ei sitä lastaa! Mikä täällä haisee, älä vaan polta sitä valkosipulia! Miksi perunakattilassa on noin paljon vettä, eihän se kiehu ikinä? Oikeesti, anna mä näytän!

Seuraavassa hetkessä huomaamme karkottaneemme apukädet kauas keittiöstä ja seisovamme hellan ääressä yksin. Marttyyreina jupisemme, kuinka tämäkin pitää taas hoitaa itse. Niin, miksiköhän?

Sinkkuvuosina olin tottunut kokkaamaan yksin ja omimaan keittiön tiukasti itselleni. Kun ruuanlaittoa rakastava mies sitten saapui taloon, vei sopeutuminen muutokseen kuukauden jos toisenkin. Samoin oli lauttasaarelaisen keittiön laita. Seurustelun alkuvaiheessa muistan miehen lykänneen käteeni Viini-lehden ja pyytäneen minua pysymään poissa keittiöstä hetken ajan. Ymmärrettävää, sillä minikokoiseen keittokomeroon ei olisi toinen kokki mahtunutkaan.

kuohuviinipullon avaaminen

Nykyään valtaamme keittiön vuorotellen. Apukäsiä on toki tarjolla, mutta tykkäämme molemmat touhuta omien tottumustemme mukaan ja mieluiten yksin. Pitkät kaavat, isommat dinnerit, ystävien kyläilyt ja ravintolapäivät hoituvat tietenkin yhdessä tuumin. Silloin tosin saattaa sattua niin, että toinen ei huomaa lavuaarissa jäähtyvää hilloketta, avaa vesihanan ja kaikki pitääkin aloittaa alusta. Been there, done that.

Pakko kuitenkin myöntää, että mies toi tullessaan kikkoja, jotka otin käyttöön kakistelematta. Insinööriluonne analysoi ja etsii parasta mahdollista toimintatapaa niin koodatessa kuin keittiössä. Samaistun, vaikka puoliksi humanisti olenkin. Voihan olla, että nämä niksit ovat tuttua kauraa kaikille kotikokeille siellä ruudun toisella puolen, mutta laitan silti jakoon viisi suosikkiani. Jatkoa seuraa, kuten osuvasta otsikosta päätellä voi.

Vesi ja elmukelmu. Sivele astian reuna vedellä, ennen kuin asetat tuorekelmun sen päälle. Vesi liimaa kelmun tiiviisti astian pintaan ja se pysyy paremmin paikallaan!

Avokadon kiven poistaminen veitsellä. Lyö terävän leikkuuveitsen terä pitkittäin kiven sisään ja väännä se irti. Tämän neuvon sain, kun koetin kammeta kiven irti veitsen kärjellä ja lipsautin terän sormeeni. Verta tuli ja paljon. Paremman tavan omaksumisen jälkeen veri ei ole virrannut, vaikka avokadoja kuluu tässä huushollissa useampi päivässä. Sattumaako?

avokadon kiven poistaminen

Taikinan vaivaaminen akkuporakoneella. Menikö Kenwood rikki? Eipä hätää! Kiinnitä taikinakoukku porakoneeseen ja anna mennä.

akkuporakone ja taikinakoukku

Taikinan nostattaminen tyhjässä uunissa. Laita taikinatiinu uuniin, sulje luukku ja sytytä uuniin valo. Uunin lamppu lämmittää ja auttaa taikinaa nousemaan. Jos uunissa on digitaalinen lämpömittari, käytä sitä ja sammuta valo, jos lämpötila nousee yli 30 asteen. Tähän mennessä olen nostattanut taikinani mikroaaltouunin suljetun luukun takana. Sekin on vedoton, mutta lämpö sieltä puuttuu.

Varrastikkujen liottaminen pullossa. Täytä tyhjä viini- tai mehupullo vedellä ja sujauta varrastikut sinne likoamaan. En edes muista miten tikut ennen liotin, lavuaarissa ehkä?

varrastikut likoamassa

Bubbling under:
Kuohuviinipullon avaaminen. Tämän niksin saimme viinimessuilla maistellessamme kuohuvaa. Poista suuosaa suojaava folio ja kierrä rautalanka auki, mutta ÄLÄ POISTA rautalankaa. Saat paremman otteen korkista, kun jätät rautalangan paikoilleen ja pullo aukeaa iisimmin. Kunpa olisin tiennyt tämän eräänäkin hääyönä, jolloin tv-kamerat olivat paikalla! Pro-vinkki: Jos joudut avaamaan pullon pimeässä, paina mieleesi, että rautalangassa on kunnollisessa kuohuviinissä kuusi kierrosta.

kuohuviinipullon korkki

12 kommenttia artikkeliin ”Diplomi-insinöörin niksipirkka, osa I

    • No eikö olekin! Näitä niksejä on lisää vaikka millä mitalla, tulee moniosainen postaussarja. Kiitos kommentista Melody!

  1. Hyviä niksejä! Elmukelmu ja uuni pääsevät käyttöön! 🙂

    Kysymys: miksi avocadon kivi pitää poistaa veitsellä? En muista että koskaan olisin käyttänyt välinettä kiven poistamiseen, eikös se lähde kun vähän kädellä painaa hedelmälihasta tai kuoresta?
    Joskus lähtee jopa liian helposti jos käyttää vain puolikkaan, niin jäädään osaan soisin kiven jäävän kiinni että se säilyy paremmin 🙂

    • Heh, hyvä kysymys! Sinun antamasi niksi toimii niin kauan kun avokado on kypsä. Raaka hedelmä kenkkuilee ja siihen tuo veitsivinkki on oivallinen!

  2. Moikka! Tuo kelmujuttu on uusi, olenkin joskus manannut, kun kaikkiin astioihin kelmu ei millään tartu. Hyvä vinkki!
    Kuinkahan monta osaa näitä tulee…kerron myöhemmin yhden niksin, vaikka luulen, että se jo ruuanlaittajana tiedät. Katsotaan, mitä Niksi-Pia kertoo. 😊
    Tuo neuvomisosio kuullosti harmillisen tutulta, valitettavasti.
    Vaan pistääkö mies purkit keittiössä käytön jälkeen sinne, missä niitten kuuluu olla ja mistä ne itse unissaankin löytää…. Siinäpä jatkuva pulmani!

    • Saman pulman kanssa täälläkin painitaan! Kipot ja kupit katoavat välillä mystisesti väärien kaappien uumeniin. Ainakin kaksi osaa on vielä jossain vaiheessa tulossa, mutta kiva, että jo ensimmäisestä niksinurkasta löytyi apuja sinunkin keittiöösi! ps. en ole unohtanut taannoin jättämääsi pitkää kommenttia, vastaus on tuloillaan siihenkin. 🙂

      • Eipä tässä missään jäniksen selässä olla…ootellaan 😄. Ajatellaan positiivisesti, ei ole helppoa kommentoida naftia 100 tekstiäsi lyhyesti. Sehän ei nimittäin ole minun vikani, että juttusi herättävät ajatuksia, muistoja, tuovat hymyn huulille ja mahdottoman halun kommentoida 😊. Koitan olla jatkossa lyhykäisempi ja napakampi 😇

        • Ihanaa palautetta jälleen kerran, kiitos Paakelssi! Anna runosuonen rönsyillä ihan rauhassa, elä turhia rajoittele! 🙂

  3. Kyllä hymyilytti… 🙂 Kiitos hyvistä vinkeistä ja nikseistä Pialle (ja sille toiselle insinöörille 😉 ). Terkkuja ja tsemppiä Leenalta 🙂

  4. Hyviä niksejä! Olen uudehko lukijasi, ja tykkään blogistasi todella paljon. Soljuvaa tekstiä, josta yliyrittäminen puuttuu. Ihanaa kun olet löytänyt vierellesi sen oikean.

    • Oi kiitos! Kärsivällisyys oli kyllä koetuksella, mutta vihdoin ja viimein oikeanlainen mies käveli vastaan. Kliseisesti juuri silloin, kun sitä vähiten odotti. Mukavaa, että olet löytänyt tekstieni pariin!

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!