Kestosuosikki: salottisipulipiirakka

Harva suolainen piirakka saa veden herahtamaan kielelleni. Kahviloissakaan en yleensä uskalla valita piirakkapalaa lautaselleni, sillä pelkään pettyväni jälleen kerran. Ehkä olen syönyt liian monta kinkku-juustopiirasta, jossa on mauton pohja, liian paksu juustokerros ja täytteenä käytännössä pelkkää rasvaa. Suolaiset piirakat ovat taiteenlajina vaikea – ainakin omassa keittiössäni niistä tulee helposti mitäänsanomattomia ja tunkkaisia. Maistuakseen raikkaalle ne vaativat vähintään vihersalaatin kaverikseen.

Aina silloin tällöin täytyy hankalallekin ruokalajille antaa mahdollisuus, sillä uuden reseptin takaa saattaa paljastua kielenvievä herkkuruoka, johon muotoutuu elinikäinen suhde. Näin kävi salottisipulipiirakan kanssa.

Glorian Ruoka ja Viini julkaisi useita vuosia sitten nettisivuillaan lukijoiden äänestämien parhaiden reseptien TOP 50 -kokoelman. Ainakaan silloin lehti ei muuten julkaissut reseptejään netissä, eikä tuota listaustakaan ole enää vuosiin nettisivuilta löytynyt. Tulostelin sieltä muutaman ohjeen ja talletin reseptikansioni uumeniin. Näiden tulosteiden joukossa oli myös salottisipulipiirakan ohje, tai kuten nimi kokonaisuudessaan kuului: Sherryviinietikalla maustettu sipulipiirakka. (Kuva: Glorian Ruoka ja Viini)

Salottisipulipiirakka

Kansioni pursuilee lehtileikkeitä, käsin kirjoitettuja ruokaohjeita ja printattuja aanelosia, eikä sen sisältä ole kovin helppoa löytää sitä tiettyä reseptiä. Hiljattain sain ystävältäni kaksi uutta kansiota ja erinäisiä järjestystä helpottavia välilehtiä ja tarroja, sillä hän oli kauhistellut reseptiarkistoani jo muutaman kerran kylässä käydessään. Lippulappuset ovat silti edelleen onnellisesti epäjärjestyksessä, vähän niinkuin omistajansakin.

Aikojen saatossa etikkatahroilla somistettu reseptipaperi hukkui jonnekin. Ehkä lainasin sitä jollekin tai sitten nakkasin vahingossa keittiössä kärsineen paperin roskakoriin. Keväällä 2015, kun suunnittelin erojuhlien tarjoilua kaipasin piirakan reseptiä jälleen kerran. Googlettamalla sitä ei löytynyt, enkä enää tiennyt mistä etsisin. Päätin lähestyä lehteä ja kysyä rakasta reseptiä suoraan sieltä.

sipulit pannulla

Eipä aikaakaan kun sain facebook-viestiini vastauksena lehdestä skannatun reseptin, mahtavaa asiakaspalvelua! Vastalahjaksi lupasin kirjata ohjeen silloin vielä suunnitteluasteella olevaan blogiini ja tässä se nyt tulee!

Parasta suosikkipiiraassa on makeaksi haudutetun sipulin ja etikan hapokkuuden suloinen liitto. Meidän taloudessa rakastetaan etikkaa ja tälläkin hetkellä keittiön tasoilla seilaa kymmenisen erilaista etikkalaatua. Viinietikkana voit käyttää muutakin kuin sherrypohjaista, esim. balsamico käy mainiosti. Pohjaan tulee etikan lisäksi kirpeää omenaa ja lempiyrttiäni salviaa, maku ja suutuntuma on siis kaukana perusmurotaikinasta. Taikinan jääkaappijähmettämisen ja sipuleiden pitkän haudutusajan vuoksi piirakka ei ihan muutamassa minuutissa valmistu, vaikka resepti muuten onkin suhteellisen simppeli.

valmis piirakka

Sherryviinietikalla maustettu sipulipiirakka

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1/2 tl suolaa
1 keskikokoinen kirpeä omena (esim. granny smith)
150 g kylmää voita
2–3 rkl tuoretta salviaa hienonnettuna
1 rkl (sherry)viinietikkaa

Täyte:
n. 700 g salottisipuleita
1/2 dl hyvää oliiviöljyä
4 timjaminoksaa
2 tl sokeria
1/2 dl (sherry)viinietikkaa
1/2 tl suolaa

Lisäksi:
Kananmuna voiteluun
manchego- tai zamorano-juustoa

Sekoita jauhot, suola, karkeaksi raastettu omena, kuutioitu voi ja silputtu salvia keskenään ja nypi taikina tasaiseksi. Lisää viinietikka ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kääri taikina elmukelmuun ja laita jääkaappiin jähmettymään täytteen valmistamisen ajaksi.

Kiehauta kattilallinen vettä, ota kattila pois hellalta ja laske sipulit veteen. Anna niiden liota 10 minuuttia kuumassa vedessä, jotta kuoret irtoavat helpommin. Kuori ja halkaise sipulit, mutta älä poista kantaa kokonaan, niin puolikkaat pysyvät paremmin kasassa. Kuumenna öljy pannulla, lisää timjaminoksat, sokeri ja sipulin puolikkaat. Paistele sipuleita keskilämmöllä n. 10 min, kunnes ne saavat vähän väriä. Sekoittele välillä. Laske sitten lämpöä ja hauduta kannen alla toiset 10 min. Muista taas sekoitella. Kaada viinietikka pannulle ja jatka hauduttamista, kunnes neste on kokonaan haihtunut. Mausta suolalla.

Laita uuni lämpeämään 225 asteeseen. Ota jähmettynyt taikina jääkaapista ja kauli se jauhojen kanssa pyöreähköksi, noin 2–3 mm ohueksi levyksi. Helpoimmalla pääset, jos kaulit taikinan suoraan leivinpaperin päällä, mutta muista jauhottaa myös se. Vaihtoehtoisesti voit painella taikinan sormin piirakkavuokaan. Levitä sipulit taikinan päälle niin, että laidoille jää 2–3 cm tyhjää. Nosta reunat sipulien päälle ja voitele ne kananmunalla. Paista piirakkaa keskitasolla 20–25 min tai kunnes taikina ruskettuu kauniisti. Syö sellaisenaan tai tarjoa juuston ja vihreän salaatin kanssa.

Tätä piirakkaa on taiteiltu erojuhlien lisäksi ainakin uudenvuoden juhliin alkupalaksi ja ruokapiirin illanistujaisiin yöherkuksi. Syötiinpä sitä myös tämän vuoden Flow-brunssilla. Jokaisella kerralla se on ahmittu viimeistä murua myöten, sellaistenkin toimesta, jotka eivät sipulista edes pidä. Hittituote siis! Poseeraamaan piirakasta ei ole, vaikka yritetty on. Maistuu siis ehdottomasti paremmalta kuin näyttää!

piirakka brunssipöydässä

8 kommenttia artikkeliin ”Kestosuosikki: salottisipulipiirakka

  1. Kuulostaapa suorastaan arveluttavan mielenkiintoiselta reseptiltä. (Olisin ohjetta itse asiassa jo kokeillutkin, jos kaupasta olisi eilen löytynyt salottisipuleita…) Uskon kuitenkin piirakan olevan hyvää; sen verran tykästyimme mieheni kanssa hiljattain chorizopastaan, että luotan makuusi. 😉
    Ymmärsinkö oikein, että piirakan päälle ei laiteta juustoa ennen paistamista? Miten olet tarjoillut juustot piirakan kanssa?

    • Ymmärsit oikein, juusto syödään kypsentämättömänä. Sitä voi vaikka paloitella valmiin piirakan päälle tai tarjota kokonaisena, josta jokainen ruokailija voi leikata itselleen sopivan siivun juustolautasen tapaan ja syödä yhdessä piirakan kanssa. Kerro sitten mitä tykkäsitte!

  2. No tämäpäs on niin hullumainen resepti, sipuliakin niin kauhiast, että pakko kokeilla ja minähän en (perussipuli)piirakasta tykkää! Onkos niissä eri salottisipuleissa eroja? Mies kun toi kerran kotia banaanisalottisipulia lihapataan, eikä ne minusta ihan toiminut. Noista juustoista en ollut kuullutkaan, joten googlaamaan ja niissäkin on eri väkevyyksiä vai olikos ne vahvuuksia.
    Niin, nyt on myös vuosi 2016 on luettu kommentteineen, vielä reseptit printtaamatta…

    • En ole maistanut huomattavia eroja, mutta enpä olekaan koskaan maistanut tavallisia ja banaanisalottisipuleita rinta rinnan! Täytyypä tehdä makutesti. Varmasti on eri vahvuuksia juustoissa, mutta ainakaan meidän marketista ei saa kuin yhtä laatua manchegoa. 😀 Jopas olet urakoinut tekstieni parissa, kiitän ja kumarran. Lisään kehityslistalle reseptien printtaamisen, sillä olisihan varsin kätevää, jos blogista voisi nappia painamalla tulostaa vain pelkän reseptiosan!

      • Voi tämä reseptiprinttaus olisikin mainio juttu ja jos vielä kuvakin tulostuisi! Tässä juuri olen pähkäillyt, että meneekö se nyt kopioi- liitä- menetelmällä sähköpostini kautta vai olisiko älykkäämpää tapaa…
        Olen pistänyt päivämääriä nyt talteen, ja kommentoin jossakin kohtaa, sen verran vaikuttunut nyt olen postauksistasi. Kiitos siis jo nyt.

        • Lupaan hoitaa reseptiprinttauksen kuntoon heti, kun saan blogin siirrettyä paremmalle alustalle. Odotan jo innolla kommenttejasi! 🙂

      • Taidan ottaa perusteellisen vakavasti nämä reseptit 😋 tai ehkäpä olen uteliaan tiedonhaluinen!
        Wikipediasta:
        ”Manchegon maku vaihtelee pehmeästä terävään juuston kypsennysajasta riippuen: alle kolme kuukautta kypsennetty on mieto (curado), yli kolme kuukautta kypsennetty (viejo) on jo voimakkaampi ja yli vuoden kypsennetty manchego on mustakuorinen, nimeltään en aceite ja voimakkaan makuinen.”

        • Tämä oli minullekin uutta tietoa, kiitos! Nyt pitäisi vielä tietää mitä näistä tuo lähimarketin juusto mahtaa olla. Siinä on kyllä musta kuori, mutta kovin voimakkaana en ole sitä pitänyt.

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!