Mahan täydeltä mökkiruokaa

Mökkirima asetettiin kesäkuussa korkealle. Viikko Porvoon saaristossa hipoi täydellisyyttä kaikella tapaa. Saari, jonka rannoilta löytyi aina tuuleton sopukka, mökin yksinkertainen estetiikka, loistava sijainti lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana, ilta-auringossa kylpevä rantasauna ja silokalliot, joilta avautui näkymä aavalle merelle. Alkukesän säät hellivät ja lempikin leiskui. Odotukset olivat ehkä liiankin korkealla ja heinäkuisen lomaviikon mökinvalintaprosessi sen tähden pitkä kuin nälkävuosi.

skumppaa laiturilla

Lomareissun yhteyteen oli tarkoitus ympätä pari muutakin mökkivisiittiä Savon sydämessä sekä vierailu miehen vanhempien luona Pohjois-Karjalassa. Siksi valinta kohdistui lopulta monen turhan mutkan kautta pieksämäkeläiseen saarimökkiin.

kulhollinen marjoja

Saapumispäivänä satoi vettä ja lämpötila keikkui 13 asteen nurkilla. Ajoasut olivat säilyneet jotakuinkin kuivina, mutta tunnelma oli nihkeä. Nälkäkiukkukin ilmoitteli jo itsestään. Ei auttanut kuitenkaan itku markkinoilla eikä venerannassa, moottoripyörälaukut oli purettava suojaan sateelta ja suunnattava ruokakauppaan ennen soutamista saareen.

Ostoslistaa ei kumpikaan ollut ehtinyt tekemään, joten haahuilimme ajokamoissamme marketin käytävillä ja laskeskelimme laukkujen tilavuuksia. Onneksi keskusta oli vain 18 kilometrin ajomatkan päässä, joten ihan kaikkea ei tarvinnut yhdellä kertaa osata tai muistaa hankkia. Nälkäkiukku taltutettiin Hesburgerissa, mitävaankunhansensaanopeasti-taktiikalla. Kun vihdoin laskimme airot veteen ja käänsimme kokan kohti seuraavan viikon kesäkotia, syke alkoi vähitellen tasaantua.

aamiainen laiturilla
aamiaisrahka

Vaikka seuraavana aamuna kurkkukipu taklasi epäonnisen mökkiläisen punkan pohjalle, ei ruokahalu onneksi kadonnut mihinkään. Kun laiturille katetusta aamiaisesta oli nautiskeltu hartaasti muutama tunti, alkoi lounaan suunnittelu. Ja kun myöhäinen lounas oli syöty, puhe kääntyi illalliseen.

nigellan gremolata
kootut grilliherkut

Niinpä me syötiin, keiteltiin kaffet, syötiin ihan pikkuisen, suunniteltiin seuraavaa syömistä ja sitten taas vähän syötiin. Jossain välissä saunottiin ja uitiin. Tuttu sapluuna.

suklaapala jälkiruuaksi

Siskonmies kysyi viikkoa myöhemmin, mitä me oikein teimme mökillä, jossa ei käytännössä ollut mitään tekemistä eikä aktiviteetteja. En ymmärtänyt kysymystä.

mustikassa

Mökillä vähemmän on enemmän, pienestä tulee suurta ja mautkin voimistuvat. Liekö syynä jatkuva ulkoilmassa oleilu vai mielen rauhoittuminen ja aistien herkistyminen. Kahvin kanssa riittää yksi keksi ja jälkiruuaksi kelpaa pala suklaata. Välipalaksi voilla voideltu ruisleipäviipale ja kuppi teetä. Muuhun makeanhimoon voi ahmia mökin seinustalla kasvavia mustikoita tai itse poimittuja marjoja soutumatkan päässä olevalta mansikkatilalta.

kannu pöydällä

Kotoa lähtiessä olin napannut viime tingassa mukaan muutaman reseptin, kuten ystäväni Suvin tietoisuuteeni tuoman Nigella Lawsonin hullun herkullisen mozzarella-gremolatan, mutta suurin osa sävellettiin omasta päästä. Nyhjättiin tarvittaessa lähes tyhjästä, kuten sinä sateisena päivänä, jolloin grillaamisesta ei oikein tullut mitään ja olo oli vielä kovin flunssainen.

kesäpasta kattilassa

Riivin herneet paloistaan, paloittelin tuoreet tomaatit ja pilkoin sipulit, kaadoin kattilan pohjalle oliiviöljyä ja siihen kuullottumaan silputun valkosipulin kynnen ja chilin. Heitin kasvikset sekaan ja holautin perään puolikkaan tomaattimurskapurkillinen ja viereiselle levylle kiehumaan pastat. Sekoitin pastan ja kastikkeen kattilassa ja ladoin vielä annoksien päälle muutaman palan edellisen päivän alkupalasta jäänyttä mozzarellaa. Kesämökkipasta oli syntynyt.

kesäpasta lautasella

Jääkaapissa oli oman maan raparperia, joka tällä kertaa lykättiin savustuspussiin yhdessä norjalaisen lohen kanssa. Mies poltti ulkogrilliin pienen punaisena hehkuvan koivuhalkohiilloksen, joka tasoitettiin savustuspussia varten.

raparperilla vuorattu lohi
savustuspussi grillissä

Lohen kaveriksi keitimme uusia perunoita, vaikka en kyllä tiedä, voiko niitä uusiksi enää tässä vaiheessa vuotta kutsua. Ainoa oikea lisuke keitetyille kesäperunoille on voi-sipuli-kastike, jonka toteutat kaikessa yksinkertaisuudessaan näin:

Voi-sipuli-kastike uusille perunoille

50–100 g voita syöjä ja perunamäärän mukaan (kahdelle riittää 50 g)
yksi pieni kesäsipuli varsineen
4–6 rkl perunoiden keitinvettä

Ihan ensiksi, muista laittaa viini kylmään. Sulata sitten voi pienessä kasarissa. Voit käyttää myös metallista desin mittaa tai vastaavaa, jonka laitat perunankeitinkattilaan yhdessä perunoiden kanssa. Kun voi on palttiarallaa sulanut, lisää pilkotut sipulit. Viitisen minuuttia ennen perunoiden valmistumista lusikoi (hyvin suolattua) keitinvettä voisulan ja sipuleiden joukkoon. Keitinvedestä ja voista kehkeytyy muutamassa minuutissa lähes kermainen kastike, ihanaa! Itse lisäsin voisulan joukkoon vettä suoraan hanasta, kunnes kerran eräässä jyväskyläläisessä ruokapöydässä minulle opetettiin tämä keitinvesikikka. Siispä kiitos Sirpa! Valele valmista kastiketta perunoiden päälle ja jos kehtaat, muussaa haarukalla muhjuksi. Niin minäkin teen.

kesäperunoiden voikastike

Älä suotta santsaa ja syö itseäsi ähkyyn vaan säästä loput savulohet ja käytä ne seuraavana päivänä salaattiin yhdessä keitetyn kananmunan ja avokadon kanssa. Tai syö leivän päällä vuohentuorejuuston, avokadotahnan tai fetajuuston kanssa. Jos oikein riehakkaaksi rupeat, grillaa myös ylijääneet perunat ja syö ne tsatsikin ja lohen kera vaikka kevyeksi iltapalaksi.

savulohisalaatti
savukalajämät lautasella

Oi mökkiruoka! Pyhä yksinkertaisuus ja selkeät makuparit! Ylihuomenna kohtaamme jälleen, en millään malttaisi odottaa!

laiturikattaus

ps. Laiturikattaukset eivät olleet pelkkää fiilistelyä varten. Laituri oli nimittäin ainoa paikka, jonka saarella sikiävät hyttyset jättivät rauhaan.

5 kommenttia artikkeliin ”Mahan täydeltä mökkiruokaa

  1. Oi, olet mökkeilystä todellakin saanut sen oleellisemman ja tärkeimmän elikkä hyvä ruoka, hyvä juoma ja hyvä seura. Näkyi olevan loistava kuohuviini, pisteet siitä. Vaan mistäpä korkki ko pullolle, jos haluat jättää (jostain aivan omituisesta syystä 😄) osan seuraavalle päivälle! Kerro, jos tiedät. En ole sopivaa vielä löytänyt.

    Nämä ruokakuvat saavat veden kielelle, taas. Savukalaa, buffalo mozzarellaa, ruisleipää, mansikoita… Voiko muuta enää pyytää? Kaikki maistuu tosiaan sata kertaa paremmalta mökillä ja toisin kuin jotkut ajattelevat, kyllä ruoka on elämän perusnautinto. Ja viitaten siihen yhteen ruokajuttuusi, niin tekeekö itselleen tavallisen makaroonilaatikon, jos pikkulisäyksellä saa herkkua (+pekoni, aurinkokuivattu tomaatti jne).
    Kiitos myös näistä ohjeista, niitä tosiaan voi tehdä perusmökillä ilman teknisiä apuvälineitä.
    Mahdat olla herkkusuu 😆

    • Kyseinen prosecco on tosiaan hyväksi havaittu! Silloin tällöin meilläkin saatetaan säästää lasilliset seuraavan aamun luksusaamupalalle ja mökkioloissa suljemme pullon yleensä veistelemällä puukolla alkuperäisestä korkista vähän pienemmän. Kotioloissa homman hoitaa kuminen vakuumikorkki, jonka avulla voi pumpata ilman pihalle pullosta. Joskun käytämme myös uusi-seelantilaisesta skumppapullosta säästettyä Zork-muovikorkkia. Se on varsin kätevä ja löytyy mm. tästä pullosta http://www.alko.fi/tuotteet/557057/?fromsearch=true (jonka sisältö on varsin kelvollista muutenkin). t. Herkkusuu

  2. Hei, täällä taas. Omista tavoista poiketen löydän itseni kommentoimasta. Joka aamu kukonlaulun aikaan pieni termiittini täyttää omaa masuaan vieressäni ja tämän jälkeen kellahtaa kädet suorina onnellisena viereeni, koska iskä on jo lähtenyt töihin. Ja minä pääsen hakemaan kesäajan herkkuni: melonia, marjoja ja ilmakuivattua kinkkua. Päivitän ipadin tai puhelimen blogisi sivulle. Ja miten ihanaa onkin huomata että yhden sijaan blogissa komeilee kaksi uutta postausta, jota en viikonlopun kiireessä ole ehtinyt lukea. Ihanaa! Kiitos Pia edelleen lukuhetkistä ♡
    Mökki, saimaa ja ruoka lähellä myös tämän naisen sydäntä.

    • Voih, miten suloinen kommentti, Muusa! Kesäaikana säännöllisen kirjoitusrytmin ylläpitäminen on välillä hikistä hommaa, mutta tällaisen palautteen jälkeen tuntuu, että vaiva palkitaan moninkertaisesti. Ihania loppukesän päiviä sinulle ja pienelle termiitillesi!

  3. Suu täynnä sylkeä, jälleen kerran…ihanat kuvat, tunnelma ja taas niin monta kokeiltavaa kokkausta! Mukavaa elokuun jatkoa 🙂

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!