Kesäkuntoon 2016

Juuri kun tuli vannottua, että tästä ei ikinä tule treeniblogia, päätin kuitenkin kirjoittaa aihetta vähän sivuten. Älkää peljästykö, en ole hurahtanut crossfitiin tai Jutan superdieetteihin, mutta jotain muutosta on silti omissa liikuntarutiineissa ja ruokavaliossa tapahtunut.

Mietin ennen vapaalle jäämistäni, millä keinoin säilyttäisin aktiivisen liikkumisen, kun työmatkaliikunta jää pois ja salille tai jumppaan pitäisi erikseen lähteä. Olen ties kuinka pitkään aikatauluttanut liikuntani työmatkan varrelle, sillä kotisohva on liian mukava ja syvä, eikä sen uumenista pysty ponkaisemaan enää illalla mihinkään. Olen muutaman kerran osallistunut erinäisten liikuntakeskusten ilmaisiin somehaasteisiin, jossa treeni tehdään kehonpainolla HIIT-tyylisesti (HIIT = High Intensity Interval Training). Treeni on lyhyt, mutta äärimmäisen tehokas. Alkukevään kyykkyhaasteeseen sain työkaverinkin mukaan. Kyykkääminen pari kolme kertaa työpäivän aikana nosti sykettä, tehosti verenkiertoa ja aktivoi työvirettä.

WP_20160409_16_22_02_Pro

Ruokavalion muutosta näihin nettihaasteisiin ei ole sisältynyt, mutta mielestäni olen syönyt suhteellisen terveellisesti tähänkin asti. Kroppaa ja mieltä kuunnellen, uskoen siihen, että mielihalut ovat kehon keino kertoa, mitä se juuri nyt tarvitsee. Missään nimessä en pidä itseäni lihavana, mutta parisuhde on kuitenkin tuonut mukanaan viitisen lisäkiloa, joista haluaisin päästä eroon. Lempivaatteet kiristävät ja vatsamakkaroissa on kiinteytymisen varaa. Kuten varmaan olen aiemminkin maininnut, minua on onneksi siunattu hyvillä geeneillä, enkä ole elämäni aikana dieeteille tai kaloreiden laskemiselle kovin montaa ajatusta suonut. Hyväkin aineenvaihdunta vaan taitaa hidastua iän myötä, joten ihan pellossa tässä ei varmaan enää kovin pitkään voi elellä.

Kyykkyhaasteen innoittamana aina niin fiksu facebook tarjosi minulle porilaisen Motivireen* organisoimaa kahdeksan viikon kesäkroppa-valmennusta. Aikaisen linnun hinta oli alle kaksikymppiä. Olen ollut kovin skeptinen näitä maksullisia nettivalmennuksia kohtaan, sillä ne tuntuvat äkkiseltään rahastukselta, enkä oikein uskonut, että ostamalla moisen saisi rahalleen vastinetta. Tässä tapauksessa hinta oli kuitenkin niin alhainen, että uteliaisuus voitti. Kiinnosti tietää, mitä tapahtuu, jos seuraan ruokavalio- ja treeniohjeistuksia tarkalleen. Motivoiko pienikin rahallinen panostus noudattamaan tiukemmin annettuja ohjeita? Näkyykö valmennus oikeasti kropassa, putoaako paino ja syntyykö tuloksia?

WP_20160404_18_02_40_Pro

Mies lähti leikkiin mukaan. Parisuhdekiloja oli kertynyt molemmilla ja yhteinen tavoite tuntui hyvältä motivaattorilta. Voi olla, että etenkin ruokavalion muuttaminen yksin olisi ollut mahdoton tehtävä, mutta yhdessä onnistumisen mahdollisuudet olivat paremmat. Valmennuksen aluksi suoritettiin kuntotesti ja luovuttiin sokerista ja muista makeutusaineista sekä lähes kaikista hiilihydraatin lähteistä parin ensimmäisen viikon ajaksi. Proteiinia ja hiilareita annosteltiin nyrkkimitalla. Marjoja, kasviksia ja juureksia sai syödä rajattomasti, mutta hedelmät, peruna, bataatti ja viljat olivat kiellettyjen listalla. Myös maitotuotteet rahkaa ja raejuustoa lukuun ottamatta olivat pannassa. Meille hedelmämehujen hörppijöille, leivän mussuttajille ja pastan suurkuluttajille muutos oli suuri, mutta paljon helpompi kuin olimme etukäteen kuvitelleet. Valmennuksen edetessä hiilareita saa luvan kanssa lisäillä etenkin treenipäiville, mutta leivän ja pastan kulutus on silti tipahtanut radikaalisti ja mehujen juonti loppunut kokonaan.

WP_20160409_13_36_03_Pro

Myös alkoholi jäi kokonaan pois. Perjantaiset saunaoluet ja vappuskumpan olemme itsellemme kaikesta huolimatta sallineet sekä lasin viiniä ruuan kanssa silloin tällöin. Baarissakin olen käynyt, mutta soodaveden voimalla. On kummallista, että alkoholitonta juomaa pitää edelleen perustella. Jopa erään suositun olutravintolan tarjoilija paheksui ääneen, kun siskoni kanssa tilasimme soodavettä ja teetä. Olisi kuulemma pitänyt ottaa Jallua.

Liikunnassa on kaksi viikoittaista lepopäivää, muina päivinä suoritetaan keskiraskas HIIT-tyyppinen lihaskuntotreeni. Kaikkina päivinä herätellään kroppaa n. 5 min aamutreenillä. Varsinaisen treenin kesto on lämmittelyineen ja jäähdyttelyineen 15-20 minuuttia – nopeaa, mutta riittävän tehokasta ja hikistä. Systeemi on sopinut etenkin minulle paremmin kuin hyvin. Joku muu on päättänyt päivän liikkeet ja toistomäärät, minun tarvitsee vain seurata ohjeita. Kaikki lihasryhmät kuormittuvat ja positiivisen muutoksen huomaa peilistä katsomalla. Välineitä ei vaadita, hotellihuoneestakin löytyy kaikki tarvittava. Alkulämmittelyt voi hoitaa vaikka rappukäytävän portaissa. Harmittaa, kun ei ymmärretty ottaa ennen-potretteja.

WP_20160416_21_17_04_Pro

Pakko myöntää, että ruokavalion rajoitteet ovat vaikuttaneet kokkaamiseen. Kun ruoka-aineita rajoitetaan, syö se ainakin minun kohdallani kokkausmotivaatiota. Jääkaappi on viime aikoina täyttynyt paitsi kasviksista, myös proteiininlähteistä, kuten kanasta, lampaasta, possusta, lehmästä ja lohesta. Niiden kylkeen paistellaan tai keitetään kahdesti päivässä juureksia ja kehitellään vihersalaatti. Aamuisin syödään rahkaa, raejuustoa, pähkinöitä ja marjoja. Välipalaksi keitetty kananmuna ja pala lanttua tai parsakaalia. Iltaisin lasi smoothieta, kuppi teetä ja palanen täysjyväruisleipää. Ruoan valmistuksesta on tullut rutiini, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. On kuitenkin aika todennäköistä, että nämä rajoitteet ovat oman pään sisällä ja niistä pääsee eroon oikealla asenteella.

Valmennusta on jäljellä vielä kolme viikkoa. Vaaka näyttää 2,9 kiloa vähemmän, miehellä paino on tippunut jo reilut neljä kiloa. Senttejäkin on lähtenyt – vyötäröltä eniten, reisistä vähiten. Nettivalmennus on yllättänyt iloisesti! Olemme miettineet mitä valmennuksen jälkeen tapahtuu. Palaammeko samoihin ruokailutottumuksiin vai muuttuuko ruokavalio pysyvästi? Tekevätkö parisuhdekilot paluun? Treeneistä ajattelin koostaa itselleni kuukausittaisen liikuntakalenterin, poimia liikkeistä ne, jotka sopivat itselleni parhaiten. Ruokavalion suhteen aion jatkossakin kuunnella kehoa ja syödä sitä mitä tekee mieli, mutta pastapäivinä saatan korvata iltapalavoileivät smoothiella tai hedelmillä. Miehen aamupala vaihtuu kuulemma pysyvästi juustoleivistä ja mehulasillisesta rahkaan. Kasvikset pursuilevat jääkaapin kylmälokeroista myös jatkossa, sillä niiden syömisestä on tullut jo rutiini. Viikonloppuisin otetaan rennommin, juodaan lasit appelsiinimehua ja paistetaan aamupalapöytään lettuja. Hyvälle ruualle kaadetaan lasi hyvää viiniä. Elämä on nauttimista varten.

Elämästä voi nauttia valmennuksenkin aikana esimerkiksi tämän lammasherkun äärellä:

Haudutettua lampaanpotkaa ja vihreää parsaa

4 lampaan- tai karitsanpotkaa
voita tai öljyä
suolaa
mustapippuria
puoli litraa vettä
4 rkl lihafondia
4–5 dl punaviiniä (tai mustaherukkamehua)
pari oksaa rosmariiniä
pala parlsternakkaa
pala selleriä
4–5 pientä sipulia
4–5 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa

nippu vihreää parsaa

Ruskista lampaanpotkat voissa ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Nosta lihat pataan. Kaada pannulle nesteet ja fondi ja anna kiehahtaa. Kun alkoholi oli kielletty, mies korvasi sen itse tehdyllä mustaherukkamehulla (en sitten tiedä, kummassa sokeria loppupeleissä olisi ollut vähemmän). Kaada nesteet pataan ja lisää rosmariini. Laita uuniin 150 asteiseen uuniin vähintään tunniksi. Lisää sitten kasvikset ja anna hautua uunissa vielä pari tuntia, kunnes liha irtoaa luista haarukkaa näyttämällä. Nosta lihat ja kasvikset pois ja keittele liemi kokoon kastikkeeksi. Paista samalla parsat pannulla öljyssä tai grillaa pari minuuttia molemmin puolin. Kokoa jääkaapin vihannesosastolta lisäkesalaatti. Lyö lihat lautaselle ja nauti.

WP_20160412_20_14_10_Pro

Vasta tänä vuonna sain maistaa paistettua vihreää parsaa ja rakastuin siihen. En ole oikein koskaan ymmärtänyt parsahehkutusta, koska ilmeisesti olen syönyt sitä aina keitettynä, lötkönä ja ylikypsänä. Pannulla tai grillissä paistettuna rakenne jää napakammaksi ja minun suuhuni sopivaksi. Olen koukussa.

*järjestävän tahon maininnasta huolimatta tämä ei ole yhteistyöpostaus.

4 kommenttia artikkeliin ”Kesäkuntoon 2016

  1. Tervetuloa parsanpopsijoiden pariin. Mulle ne kyllä maistuu keitettynäkin (kun ei keitä liian pitkään). Ripaus ruususuolaa ja nokare rasvaa sulamaan päälle – muuta ei tarvita – paitsi ehkä lasillinen valkkaria. Nam.

    • Moi Maiju, kuin myös! Jospa tänään ehtisin kirjoittaa oman raporttini tapahtumasta.. Mieli on vieläkin jonkinmoisessa PINGkohmelossa. 😀

Kommentoi, kysy tai kerro tarina!