Kohti vähäpäästöisempää mökkeilyä – vinkit kestävämpiin mökkimatkoihin

Kaupallinen yhteistyö: Laiturilla

Tein viime viikolla pitkästä aikaa Sitran elämäntapatestin. Ilokseni huomasin, että kasvipohjaiseen ruokaan siirtyminen ja lentämisen lopettaminen ovat vaikuttaneet päästöihini merkittävästi – hurraa! Jotta ilmastonmuutos hidastuisi riittävästi, vuoteen 2030 mennessä jokaisen suomalaisen henkilökohtaisia päästöjä pitäisi saada vähennettyä keskimäärin 2 500 kg CO₂e:n tasolle. Vaikka oma lukemani kolkuttelee jo tuota maagista rajaa, tekemistä riittää. Mökkeilijän omatunto kolkuttelee, sillä suurimman osan nykyisistä päästöistäni muodostaa laskurin mukaan nimenomaan mökkeily.

Kestävät mökkimatkat

Vedettömän ja osittain sähköttömänkin punaisen tupamme päästöt tuskin ovat kovin suuret, vaan valtaosa hiilijalanjäljestä syntyy mökille siirtymisestä eli mökkimatkoista. Mututuntuman vahvistavat myös tutkimukset: suurin osa suomalaisten mökkeilijöiden päästöistä tosiaankin syntyy tien päällä. Neljä vuotta sitten tehty selvitys paljastaa, että eteläsavolaisten vapaa-ajan asukkaiden päästöistä 35 prosenttia johtuu mökkimatkoista, toisena tilastoissa on sähkönkulutus.

Meillä mökkimatkojen prosenttiosuus on todennäköisesti suurempi, sillä matkaa mökille on yli 300 kilometriä ja sähköä ei mökkikauden aikana käytännössä 25 neliön pikkumökissä kulu kuin jääkaappiin, ruoanvalmistukseen, kännyköiden lataamiseen ja joskus iltaisin valaistukseen. Kulkemisen aiheuttamat päästöt jäivät mietityttämään, joten on aika ottaa esiin suurennuslasi ja tutkia, miten voisimme tehdä mökkeilystämme vieläkin vähäpäästöisempää. Tässä tulevat vinkit kestävämpiin mökkimatkoihin, olkaapa hyvät!

Hurauta mökille lainatulla tai vertaisvuokratulla autolla

Emme omista autoa, mutta kerrostalon autotallissa talvehtii moottoripyörä. Kaksipyöräisen kulkuvälineen päästöt ovat henkilöauton luokkaa, joten on ilmiselvää, että mopolla kulkemisesta on karsittava ensimmäisenä. Siinä olemmekin onnistuneet mielestäni jo nyt kohtuullisen hyvin. Kun mökkikausi huhti-toukokuussa alkaa, moottoripyörä saa seisoa vielä hyvän tovin tallissa. Sen sijaan liikumme laina-autolla.

Kestävämpiin mökkimatkoihin

Autoa lainaamme joko ystäviltä tai siskojeni perheiltä silloin, kun he eivät sitä itse tarvitse. Jos autoa ei heru lainaan, käännämme katseemme vertaisvuokrapalveluihin. Jakamistalouteen erikoistuneilla verkkosivuilla autoaan vuokraavat yksityishenkilöt, jotka eivät juuri sillä hetkellä omaa autoaan tarvitse. Pyrimme valitsemaan sähköauton tai hybridin, vaikka etenkin ensimmäisiä on harvemmin saatavilla. Myös tavallisten vuokraamojen tarjouksia vilkuilemme välillä, mutta vertaisvuokratut autot ovat sopineet meidän tarpeisiimme tähän mennessä huomattavasti paremmin.

Ajamisen aiheuttamat päästöt ovat tietysti lainatulla tai vuokratulla ajopelillä yhtä suuret, mutta vuositasolla kyseisen auton aiheuttamat päästöt jakautuvat useammalle perhekunnalle. Vertaisvuokrattavat autot ovat yleensä myös hyväkuntoisia ja mallit usein vähäpäästöisempiä.

Taittuuko mökkimatka junalla, bussilla vai kenties kimppakyydillä?

Jo mökkiä hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota kulkuyhteyksiin. Kuinka kaukana on lähin bussipysäkki? Entä onko rautatieasemalla kuinka pitkä matka? Hyvät kulkuyhteydet julkisilla liikennevälineillä olikin meille yksi tärkeimmistä kriteereistä omaa mökkiä etsiessämme.

Nautin junassa matkustamisesta: teen kiskojen kolkkeessa töitä, kirjoitan, luen, neulon tai otan torkut. Meno on tasaista, ikkunasta näkee muutakin kuin monikaistaisen moottoritien eikä huono ajokeli estä matkustamista. Ja mikä parasta, kiskoja pitkin kulkemisesta ei aiheudu päästöjä lainkaan. Bussimatkallakin päästöt jakautuvat kaikkien matkustajien kesken, joten lukemat per nuppi ovat selvästi pienemmät kuin yksittäisellä autolla kulkiessa.

Kestävät mökkimatkat

Olen iloinen, että löysimme mökin, jonne on helppo kulkea ilman autoakin. Juna pysähtyy reilun 20 kilometrin päässä ja lähimmälle bussipysäkille on 5–8 kilometrin matka riippuen siitä, haluaako kulkea tietä vai metsäpolkuja pitkin. Raiteet kulkevat lähempääkin, mutta harmillisesti VR on päättänyt ainakin toistaiseksi olla pysähtymättä isompien kaupunkien väliin jäävällä asemalla.

Mökkikaudella kotikaupungissa käydessämme liikumme lähes aina junalla ja/tai bussilla. Bussipysäkille poljetaan pyörällä, ja rautatieasemalle kuljettaa edellä mainittu kaksipyöräinen moottoroitu menopeli. Joskus olemme hyödyntäneet myös oman kylän taksiyrittäjän palveluita. Kun kyyti asemalle taittuu moottoripyörällä tai taksilla, päästöjä tulee, mutta huomattavasti vähemmän verrattuna siihen, että kulkisimme koko matkan Helsinkiin polttomoottorin voimin.

Jos julkiset kulkuvälineet kulkevat mökkipaikkakunnalle huonosti, kannattaa kysellä kimppakyytejä mökkinaapureilta sekä muilta mahdollisilta paikkakunnalla asustavilta tuttavilta. Sen jälkeen voikin kääntyä Facebookin puoleen. Somesta löytyy nimittäin lukuisia kimppakyytiryhmiä, joissa voi kysellä kyytiä tai tarjoutua itse kuskiksi, jos autossa on tilaa. Bensakulut jakautuvat useamman kesken ja sama kohtalo koskee myös päästöjä.

Vaihda auto sähköiseen tai kokeile kaasuautoa

Jos edestakaisia kilometrejä kertyy vuodessa paljon, eikä julkisista liikennevälineistä ole apua, bensakäyttöisen auton vaihtaminen sähköiseen on järkevä vaihtoehto etenkin silloin, jos autoa ollaan vaihtamassa uudempaan joka tapauksessa. Numerot eivät valehtele, joten kannattaa lyödä luvut paperille. Täyssähköauton latausverkosto alkaa olla jo erittäin kattava ja käyttökustannukset  sen verran pienet, että polttoainekuluihin verrattuna kokonaisuus saattaa hyvinkin tulla edullisemmaksi pitkän ajan kuluessa. Kannattaa tutustua myös kaasulla kulkeviin vaihtoehtoihin, oman mökkireittisi kaasuntankkausverkoston voit tarkistaa näppärästi täältä.

Aina auton vaihtaminen tai siitä luopuminen ei ole mahdollista, silloin kannattaa kiinnittää huomiota taloudelliseen ajotapaan. Kun ajaa maltillisella nopeudella, välttää turhaa kiihdyttelyä ja varaa mökkimatkoihin kunnolla aikaa, säästää polttoaineen lisäksi ympäristöä ja koko perheen hermoja.

Me emme suunnittele täyssähköauton ostamista ainakaan vielä, mutta sähköavusteinen pyörä kiinnostelisi kovasti. Haaveilen, että vielä jonain päivänä matkustaisin mökille sähköpyörällä parin pidemmän pysähdyksen taktiikalla. Hitaasti matkatessa tulisi koettua paikkoja, jotka muilla kulkupeleillä vilahtavat ohi silmänräpäyksessä.

Viivy mökillä pidempään

Kuten todettua, suurin osa meille niin rakkaan mökkeilyn päästöistä syntyy matkustamisesta. Siksi päätimmekin jo mökkiä etsiessämme viettää punaisessa tuvassa pidempiä ajanjaksoja kerrallaan. Viipymän pituudella todella on väliä, sillä mitä kauemmin pysyttelee mökkipaikkakunnan palvelujen piirissä, sitä pienempi on mökkeilyn hiilijalanjälki.

Käytännössä muutamme mökille viimeistään toukokuussa ja palaamme kaupunkiin pysyvämmin vasta lokakuun alkupuolella. Mökkikausi alkaa yleensä pääsiäisestä, jolloin lainaamme autoa pitkäksi viikonlopuksi tai viikoksi ja käymme tarkistamassa, että mökillä on kaikki kunnossa. Seuraavalla kerralla pakkaammekin mukaan jo kaiken kesällä tarvittavan ja ilmoitamme ystäville, että meidät löytää tästä eteenpäin Etelä-Savosta. Kotona piipahdamme korkeintaan kerran kuussa ja silloin pyrimme aina kulkemaan junalla tai bussilla. Lokakuussa lainaillaan taas autoa ja kuljetetaan muuttokuorma kotiosoitteeseen.

Kestävät mökkimatkat

Olemme onnellisessa asemassa, sillä voimme tehdä töitä myös mökiltä käsin. Jos etätyöviikkojen tekeminen ei ole sinulle mahdollista, hyödynnä liukumia tai keskitä etänä onnistuvat tehtävät alku- tai loppuviikolle ja pidennä viipymää mökillä vaikka vain muutamalla päivällä. Moni työnkuva mahdollistaa hybridityön, ja viime vuosina yleistyneisiin verkkokokouksiin ja -koulutuksiin on helppo osallistua paikasta riippumatta.

Ilman autoa mökillä – mahdoton ajatus vai sittenkin mahdollisuus

Moottoroitu menopeli saattaa seisoa toimettomana mökin parkkipaikalla viikkokausia, sillä kauppareissut, retket ja arkiliikkuminen tapahtuu lähes aina lihasvoimin. Ensimmäisenä mökkikesänä muuttokuormaan pakattiin puolison vanha polkupyörä. Minun punainen mökkipyöräni löytyi muutamalla kympillä paikallisesta pyöräkorjaamosta, josta poljin iloisena 20 kilometrin matkan “kotiin”.

Tärkeimmät palvelut kuten kauppa, posti, kirjasto ja apteekki sijaitsevat 10 kilometrin säteellä. Pyörät ovat ahkerassa käytössä, mutta onpa kauppaan joskus käveltykin. Järven poikki soutamalla kävelymatka kauppaan puolittuu, talvella matkan voi sivakoida suksin. Ruokakassit kulkevat kätevästi repussa, pyörälaukussa, pyörän etukorissa, soutuveneessä tai talvisaikaan jopa pulkassa. Jos jokin hankinta tai vaikka terveydentila vaatii käyntiä isolla kirkolla, samalla rysäyksellä hoidetaan muitakin asioita.

Kestävät mökkimatkat

Pisin matka, jonka olen mökkipyörälläni polkenut lähentelee 50 kilometriä. Sisko vuokrasi viikoksi mökin naapurikunnasta ja koska lähimpään taajamaan oli turhan pitkä ajomatka, päätin polkea kylään pikkuteitä pitkin. Pysähdyin matkan varrella jäätelölle ja pakkasin mukaan myös uimapuvun pulahdusta varten. Puolipilvinen sää oli ihanteellinen pyöräretkelle ja vaikka matkanteko välillä olikin hiekkateiden huonon kunnon vuoksi hidasta, oli perillä voittajaolo. Takaisin mökille palasin parin päivän päästä junalla, josta olin varannut pyörälle erikseen paikan. Sitä ennen fillari iskettiin siskonmiehen takakonttiin ja kuskattiin kylille kauppareissun yhteydessä.

Mökkimatkojen päästöjä vähentämällä olet luonnon puolella

Auton jättäminen kotiin tai mökkeileminen kokonaan ilman autoa vaatii ehkä tavallista enemmän viitseliäisyyttä, mutta päästöjen vähentäminen ja sitä kautta ympäristön suojeleminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, ilmaston kuumenemisen hidastaminen ja luontokadon pysäyttäminen ovat ehdottomasti vähän suuremmankin vaivan väärtejä. Lainaamalla, vuokraamalla, hyödyntämällä julkisia liikenneyhteyksiä, käyttämällä lihasvoimaa ja vähentämällä edestakaisia ajomatkoja huolehdimme samalla ainutlaatuisen maapallomme hyvinvoinnista.

Kestävät mökkimatkat

Jokaisen mökkeilijän valinnoilla on väliä. Kannustankin siis pohtimaan, mitä juuri sinä voisit tehdä mökkimatkojen päästöjen nipistämiseksi. Kun vähennämme yhdessä päästöjä, saamme tulevaisuudessakin nauttia mökkeilystä monimuotoisen luonnon keskellä ja maailman puhtaimpien vesien äärellä.

Lisää vinkkejä kestävämpiin mökkimatkoihin ja ilmastoviisaisiin valintoihin löydät Laiturilla-hankkeen nettisivuilta. Käy kurkkaamassa ja tallenna samalla sivusto kirjanmerkkeihin, jotta voit palata sisältöjen pariin paremmalla ajalla uudelleen!

Lumiloma Luostolla – reippaile talvireittejä pitkin Ukko-Luoston maisematuvalle ja Pikku-Luoston huipulle

Kun on puoliksi pohjoisesta kotoisin, vetää veri Napapiirin tuolle puolen väkisinkin. Joka talvi yritän ehtiä tunturiin ainakin kahdesti, vaikka mieluiten viettäisin siellä kaiken aikani marraskuusta helmikuuhun – juuri silloin kun Helsingissä räiskii räntää ja harmaita päiviä on enemmän kuin laki sallii. Tänä sydäntalvena retkikohteeksi valikoitui itsenäisyyspäivän tietämillä Pyhätunturi ja tässä tammikuun loppupuolella Luosto. Lumiloma Luostolla oli houkutellut jo vuosia, mutta koska kohde oli entuudestaan tuntematon, kynnys lähteä oli luvattoman suuri.

Lumiloma Luostolla

Ensin siirsin suunnitelmia, koska en löytänyt mukavan oloista majoitusta sopivalla sijainnilla. Sitten epäröin hiihtokeskuksen tarjontaa. Ja lopuksi liikkuminen paikan päällä mietitytti – tarkoitus kun oli matkustaa ilman autoa, kuten aina. Syyt ovat monet, kun uuden edessä jännittää. On aina helpompi turvautua kohteisiin jotka tuntee.

Syksyllä törmäsin retkeilevien naisten Facebook-yhteisössä ilmoitukseen, jossa tarjottiin vuokralle kelomökkiä Luostolta. Mökin koko oli meille passeli, sijainti hyvä ja hinta kohtuullinen. Lumiloma Luostolla alkoi välittömästi houkutella. Tsekkasimme yöjunien hinnat sekä mökin varauskalenterin, ja valitsimme niiden perusteella ajankohdan tammikuun lopulle. Mukaan pakkasimme pari laukullista lämpimiä vaatteita sekä perinteisen tyylin sivakat. Laskettelusukset päätimme jättää kotiin, sillä yhden laskupäivän vuoksi niitä ei ollut järkeä mukana rahdata.

Luosto lunasti kaikki odotuksemme. Riittävästi lunta, useita aurinkoisia päiviä, monipuoliset ladut ja kilometritolkulla hyväkuntoisia talvikävelyreittejä. Mökkikin oli ihanan kotoisa, juuri meidän tarpeillemme sopiva.

Lumiloma Luostolla

Olen kaukana himohiihtäjästä ja vauhtini ladulla on varsin verkkainen. Siksi puoliso hiihtää hikilenkit yleensä yksin ja yhdessä sivakoidaan sitten yksi tai korkeintaan kaksi retkipäivää. Muut päivät kävelen. Jos talvikävelyreittejä ei ole, kuljen pitkin tienvieriä, kahlaan umpihangessa, seurailen kesäkäyttöön tarkoitettuja patikkapolkuja; kipuan rinteenlaitaa tai seikkailen satunnaisilla mökkiteillä. Lumiloma Luostolla oli kaltaiselleni luonnossaliikkujalle nappivalinta, sillä kovaksi tallattuja talvireittejä riitti!

Ympyräreitti Ukko-Luoston maisematuvan kautta Torvisen majalle ja takaisin

Reitti Ukko-Luoston uudenkarhealle maisematuvalle lähtee talviaikaan hiihtokeskuksen vuokraamon ja ravintolan oikealta puolen, karavaanarialueen portin pielestä. Jostain painetusta lähteestä löysimme maininnan, että myös Ukko-Luoston näköalatasanteen kautta kulkeva Huippureitti olisi auki ympäri vuoden. Näin ei kuitenkaan ollut ainakaan tammikuussa 2023, joten läksimme kipuamaan suoraan kohti maisematupaa hiihtokeskuksen viereltä.

Mökin vuokraaja oli vinkannut että virallisesti lumikenkäreiteiksi kutsutuilla poluilla pärjää hyvin tavallisilla retkeilykengilläkin. Sen olimme havainneet muissa talvikohteissa aiemminkin, ja siksi uskalsimme lähteä matkaan ilman sauvoja ja lumikenkiä.

Reitillä riitti vilskettä ja kieliäkin kuuli ranskasta saksaan ja japanista englantiin. Polku nousi nopeasti ja ihasteltavaa maisemia riitti lähes alkumetreiltä saakka. Parissa jyrkemmässä rinteessä ikävöimme lumikenkien piikkejä, mutta muuten tavallisilla kengillä toden totta pärjäsi hyvin. Matka ei ole kovin pitkä, mutta korkeuseroa kertyy sen verran, että aikaa nousuun kannattaa varata talviaikaan vähintään tunti.

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Ylhäällä odotti ylhäisessä yksinäisyydessään tunturin laella kohoava 70 neliön maisematupa. Lämmitetystä tuvasta löytyy isot pöydät evästelyyn, kunnon kamina, makkaranpaistotikut, pieni luontonäyttely ja suuret maisemaikkunat, joista avautui huikea näkymä. Ulkona on erillinen vessarakennus sekä tulistelupaikka. Tällä kertaa paikan päältä löytyi myös Metsähallituksen työntekijä, joka teki kävijäkartoitusta Pyhä-Luoston kansallispuistossa liikkuvista.

Tärkeintä olivat kuitenkin pohjoiseen avautuvat maisemat. Vastaavia ei monesta tuvasta ihailla, joten suosittelen, mitä syvimmin. Ryhdyttyämme laskeutumaan kohti Torvisen majaa, huomasin haaveilevani yöllisestä seikkailusta ylös tunturiin. Miten mahtavaa olisikaan ihailla revontulia lämpimän tuvan suojista!

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Torvisen majalle on noin kahden kilometrin taival, joka on enimmäkseen alamäkeä. Kiivetäkin saa välillä, kun polku laskeutuu ensin kurun pohjalle ja nousee sieltä vastamäkeen. Kun reitin loppupuolella tulee vastaan risteys, älä käänny oikealle vaan valitse vasemmalle jatkuva polku. Sen päässä odottaa punainen torppa, jonka lämpimässä tuvassa on tarjolla kuumia ja kylmiä juomia ja munkkeja ynnä muuta makeaa ja suolaista suupalaa.

Torvisen majalta pääsee takaisin kyläkeskukseen loivempaa alareittiä pitkin tai jos oikein kehtuuttaa, eikä jaksa kivuta mäkiä ylös ja alas, kulkea voi myös tunturia kiertävän autotien laitaa. Jos taas kipuaminen kiinnostaa, palata voi tottakai myös tuloreittiä maisematuvan kautta.

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Loivempi alareitti yhdistyy loppupäässä samaan polkuun, jolla alussa tallusteltiin. Yhteensä kilometrejä kertyy ympyräreitille noin 8 km. Meillä aikaa kului kahden pidemmän tauon ja lukuisten lyhyiden kuvaustaukojen kanssa vähän vajaat 4 tuntia. Jos tykkäät tulistella, ympyräreitiltä poikkea alussa lyhyt polku Tikkalaavulle. Myös paluureitti kulkee lopussa Tikkalaavun kautta.

Piipahdus Pikku-Luoston laella

Pikku-Luosto pönöttää Ukko-Luoston kaakkoispuolella, jykevän tunturin jatkeena. Se on korkeudeltaan huomattavasti matalampi, mutta jestas sentään, mitkä maisemat sieltä tammikuisena sunnuntaina avautuivat!

Lumiloma Luostolla

Pikku-Luostolle pääsee kulkemalla Lampivaaraan osoitettua reittiä, jonka voi aloittaa joko Luoston Portilta hiihtokeskuksen parkkipaikan kulmalta tai lähempää Ukko-Luoston parkkipaikalta. Me pölähdimme polulle Kelo-ravintolan suunnalta, josta lähtee lyhyt yhdyspolku kohti varsinaista talvireittiä.

Alussa reitti nousee Ukko-Luoston juurelle, avotuntusin kylkeen ja oli edellisten päivien tuiskutuksen takia paikoin melkoista tarpomista. Eksymistä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä kaikki talvireitit on merkitty sinisillä “aurauskepeillä”, joita seuraamalla pysyy helposti oikealla tiellä, vaikka lunta olisi tuiskuttanut enemmänkin. Korkeuksiin nousevilla rinteillä näkyi vapaalaskijoiden suksien ja lautojen jälkiä ja vaikka itse en moisia hurjuuksia harrastakaan, näytti koskematon hanki kieltämättä hyvin houkuttelevalta.

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Kun saavuimme risteyskohtaan, josta kesäaikaan lähtee luontopolku, harhailimme hetken aikaa omia polkujamme. Luulimme löytäneemme kovaksi tallautuneen uran, joka näytti johtavan kohti ihanan aurinkoista etelärinnettä, mutta väärässä olimme. Pian lumi alkoi pettää jalan alla ja upottaa puoleen reiteen saakka, joten palasimme hännät kiltisti koipien välissä takaisin viralliselle reitille. Se kannatti, sillä noin 10 minuutin kipuamisen jälkeen Pikku-Luoston huippu häämötti edessämme. Kuvat eivät anna oikeutta edessämme levittäytyneen luonnon kauneudelle, se pitää nähdä itse.

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Lumiloma Luostolla

Jos aikaa on enemmän, kannattaa ehdottomasti kävellä Lampivaaran kahvilalle asti ja palata sieltä sitten takaisin alempaa, huoltotien laitaa kulkevaa reittiä pitkin. Me olimme ehtineet käymään Lampivaarassa hiihtäen, joten tällä kertaa teimme täyskäännöksen Pikku-Luoston laella ja palasimme takaisin mökille Ukko-Luoston parkkipaikan kautta. Pääreitiltä lähtevä 700 metrin oikopolku parkkipaikalle on merkitty selkeästi viitoilla. Retken lopuksi reippailimme vielä teitä pitkin Aarnikodalle kuumalle viinille.

Lampivaaran kierrokselle tulee Luoston portilta lähdettäessä matkaa noin 11 kilometriä. Matkaa voi jouduttaa lähtemällä Ukko-Luoston parkkipaikalta tai jos mökki sijaitsee sopivasti kyläkeskuksesta päätietä etelään, kävelemällä teitä pitkin kyseiselle parkkipaikalle ja lähteä sieltä polulle. Meillä kulkemiseen (Luoston portti–Pikku-Luosto–Ukko-Luoston parkkipaikka–Aarnikota) ilman suurempia taukoja meni n. 3 tuntia.

Pyhä-Luoston latujen sekä talvikävely- ja talvipyöräilyreittien tarkemmat selostukset karttoineen löytyvät Luontoon.fi-palvelusta.

Lumiloma Luostolla

Tällä hetkellä istun makuuvaunun alapedillä matkalla kotiin. Lumiloma Luostolla on takanapäin ja keho on ihmeissään, kun se on saanut liikuntaa enemmän kuin kuukausiin. Mieli lepää edelleen maisemissa ja luonnon ihmeitä muistellessa. Kymmenen päivän lumiloma Luostolla on tehnyt tehtävänsä, ja jaksamme taas hetken Helsingin harmautta ja edestakaisin sahaavaa suojakeliä. Seuraavaksi alamme odottaa maaliskuun puoliväliä, sillä silloin suuntana on Sallatunturi!

Pyhätunturiin ilman autoa – näin se käy!

On asioita, jotka ovat niin itsestäänselviä, ettei tule ajatelleeksi, etteivät ne suinkaan ole muille läheskään samanlainen pala kakkua. Niin kuin nyt matkustaminen pohjoiseen ilman omaa tai vuokrattua autoa. Taloudessani ei ole ollut autoa sitten 1990-luvun lopun, joten jos olen halunnut matkustaa lumisiin maisemiin, on vaihtoehtona ollut nelipyöräisen lainaaminen, kimppakyyti tai julkisilla liikennevälineillä reissaaminen. Koska kaaran lainaaminen tutuilta pidemmäksi aikaa on hankalaa ja vuokraaminen kallista, olen hypännyt junan tai bussin kyytiin. Nyt, yli 20 vuotta myöhemmin reissaaminen sujuu jo rutiinilla, eikä tulisi mieleenikään istua tuhatta kilometriä auton ratissa, kun voin rentoutua junan kiitäessä kiskoilla eteenpäin. Jotta muutkin uskaltautuisivat reissaamaan raiteita pitkin ja liikkumaan kohteessa ilman autoa, päätin kertoa kuinka homma toimii. Näin sinäkin pääset Pyhätunturiin ilman autoa!

Pyhätunturille ilman autoa

Tämä teksti on kirjoitettu kahden Helsingissä asuvan keski-ikäisen näkökulmasta. Jos asut toisaalla, joudut ehkä googlaamaan vähän enemmän ja soveltamaan sopivissa kohdin. Olipa elämäntilanteesi tai asuinpaikkasi mikä tahansa, kannustan joka tapauksessa kokeilemaan vähintään kerran. Saatat yllättyä kuinka vapauttavaa ilman autoa matkustaminen onkaan.

Mainittakoon vielä sekin, että haluamme matkustaa mahdollisimman vastuullisesti ja päästöjä aiheuttamatta, joten lentäminen ei ole meille vaihtoehto, vaikka se muuten luetaankin ilman autoa matkustamisen kategoriaan.

Pyhätunturiin ilman autoa – Suunnittele matka ja osta junaliput hyvissä ajoin etukäteen

Kun reissaamme Pyhätunturiin ilman autoa, suosimme vähäpäästöisiä junia, mutta bussillakin toki pääsee. Toisin kuin VR, jotkut bussiyhtiöt ajavat reittejä jopa suoraan hiihtokeskuksiin. Kiskoja pitkin kulkijatkin joutuvat vaihtamaan bussiin Rovaniemellä tai Kemijärvellä. Olipa matkustustapasi kumpi tahansa, ole liikkeellä ajoissa. Jos et voi valita matkustusajankohtaasi vapaasti, on erityisen tärkeää olla kärppänä ostamassa junalippuja, kun ne myyntiin putkahtavat. Varsinkin joulun ja hiihtoloman reissuja varattaessa aikan nopeus on valttia. Liittymällä VR:n sähköpostilistalle saat etunenässä tiedon siitä, milloin seuraavan sesongin liput lykätään nettikauppaan.

Mitä aiemmin ostat junaliput, sitä halvemmalla ne todennäköisesti saat. Tämä koskee erityisesti yöjunalippuja. Yhden kahdelle tai kolmelle matkaajalle mitoitetun makuuhytin saa halvimmillaan 49 eurolla suuntaansa. Käytössä on tällä hetkellä sekä vanhoja yksikerroksisia makuuvaunuja, joiden hytissä on kolme paikkaa sekä kaksikerroksisia vaunuja, joiden yläkerrasta löytyvät hytit omalla vessalla ja suihkulla.

Yläkerran hytit ovat hiukan kalliimpia kuin alakerran makuupaikat, joiden käytössä on yksi suihku ja kaksi vessaa per vaunu. Isommalla porukalla ja lapsiperheen kesken matkustettaessa kannattaa varata viereiset hytit ja pyytää konnaria avaamaan hytit yhdistävä ovi. Vanhoissa sinisissä yksikerrosvaunuissa tätä mahdollisuutta ei ole.

Pyhätunturille ilman autoa

Jos matkustat yksin, huomioithan, että kulkutaudin myötä yksittäistä makuupaikkaa ei enää voi ostaa, vaan joudut joka tapauksessa lunastamaan koko hytin itsellesi. Suosittelen silti lämpimästi yöjunaa, sillä mikä olisikaan mukavampaa kuin nukahtaa kiskojen kolkkeeseen

Jos pystyt, matkusta keskellä viikkoa. Viikonloppuisin junalippujen hinnat ovat korkeampia, sillä monissa majoituspaikoissa vaihtopäivä on lauantai tai sunnuntai. Jos hyttien hinnat liikkuvat jo satasissa, kylmähermoinen voi odotella, josko junaan lisättäisiin makuuvaunuja, jolloin halvempia lippuja saattaa taas tulla tarjolle.

Junassa sukset ja muut talviurheiluvälineet kulkevat mukana ilman lisämaksua

Lentämistä kannattaa välttää paitsi luonnon ja ilmaston, myös suksien kuljettamisesta syntyvien lisämaksujen takia. Junassa ja bussissa kaikki vermeet kulkevat kätevästi mukana ilman ekstrahintaa.

Tämän sanottuani kehotan kuitenkin varaamaan vähän ylimääräistä aikaa kamppeiden roudaamiseen. Junien käytävät ovat ahtaita ja isot laukut sekä suksipussit vaativat tilaa. Nostele laukut vaikka yksi kerrallaan junaan ja asettele ne rauhassa matkatavaratelineille tai makuuhytin alasängyn alle. Sama pätee junasta poistumiseen, etenkin jos poistuu jollain muulla kuin pääteasemalla. Jos tavaraa on rutkasti enemmän, kannattaa ottaa yhteyttä junan konduktööriin, ja siirtää osa säilytettäväksi erilliseen matkatavaravaunuun.

Pyhätunturiin ilman autoa – Nauti kiskojen kolkkeesta ja yöjunan palveluista

Makuuhytissä on jokaiselle matkustajalle 0,33 litran vesipullo sekä käsi/kasvopyyhe. Hytistä löytyy myös lavuaari ja hana, jonka vesi ei ole juomakelpoista, mutta sitä voi käyttää käsien, kasvojen ja hampaiden pesemiseen. Myös saippuaa ja pahvisia kertakäyttömukeja on tarjolla.

Ravintolavaunu on yleensä auki paria aamuyön tuntia lukuunottamatta koko yön. Sapuskaa voi hakea omalle paikalle tai hyttiin, tai sitten voi nautiskella ravintolavaunun tunnelmasta. Alkoholia ei hyttiin voi ostaa, joten jos haluat skoolata lomalle hytin puolella, tuo omat juomat mukanasi. Aamiaisen voi nykyään tilata valmiiksi hyttiin konnarilta lipuntarkastuksen yhteydessä, tosin kellonaikaa ei ainakaan viimeksi pystynyt määrittelemään. Aamiainen koputtelee ovella kuitenkin hyvissä ajoin ennen pääteasemaa.

Pyhätunturille ilman autoa

Jos matkustat Pyhätunturiin ilman autoa Helsingistä käsin, kurkkaa etukäteen aikataulusta, pysähtyykö juna Tampereella pidempään. Juna saattaa olla pysähdyksissä tunnin tai pari, joten siinä ehtii hyvin käydä hakemassa noutoruokaa myös Tampereen keskustan ravintoloista tai asematunnelin kaupasta. Kerran ollaan ehditty jopa ravintolaan syömään pysähdyksen aikan, kiitos vaan nopeasta palvelusta Villit ja viinit. Kaverit ovat kertoneet, että pizzojen tai muiden ruokatoimituksien tilaaminen junalaiturille on sekin mahdollista!

VINKKI! Jos olet herkkäuninen ota yöllistä junamatkaa varten mukaan korvatulpat, teippiä ja paksumpi kartonkipala. Korvatulpilla vaimennat kiskojen kolkkeen ja seinän takaa kuuluvan kuorsauksen, kartonginpalalla peität jokaisella makuupaikalla olevan digitaalisen kellon punaisena hehkuvat numerot. Hytin ovenpielessä olevan sinisen yövalon voit peittää repulla tai vaikka kengillä.

Päätepisteenä Rovaniemi vai Kemijärvi – varmista jatkoyhteydet rautatieasemalta hiihtokeskukseen

Kun matkustat Pyhätunturiin ilman autoa, voit hypätä junasta joko Rovaniemellä tai Kemijärvellä. Molemmilta rautatieasemilta on jatkoyhteys bussilla Pyhätunturiin. Muista kuitenkin tarkistaa, kulkevatko jatkoyhteysbussit suunniteltuna matkustusajankohtana. Kaikilta junilta ei välttämättä ole suoraa bussiyhteyttä lopulliseen kohteeseen, vaan saatat joutua odottelemaan muutaman tunnin tai jopa yön yli.

Rovaniemelle voit matkustaa päivä- tai yöjunalla. Rautatieasemalta Pyhätunturiin kulkee päivittäin useita busseja, mutta jokaisen saapuvan junan jälkeen ne eivät kulje. Bussimatka maksaa reilut 30 euroa ja kestää n. 2,5 tuntia. Kemijärvelle pääsee Helsingistä vain yöjunalla, mutta sieltä bussirupeama rautatieasemalta Pyhätunturiin kestää vain 55 minuuttia ja maksaa kirjoitushetkellä 12,60 euroa. Huomioithan, että bussivuoro ei kulje sunnuntaisin  (ainakaan talvella 2022–2023).

Pyhätunturille ilman autoa

Tarkista yhteysbussien aikataulut ja hinnat aina Matkahuollon sivuilta. Myös hiihtokeskusten nettisivuilta löytyy yleensä tietoa siitä, miten perille pääsee ilman omaa autoa. Pyhätunturissa yhteysbussi pysähtyy sekä alakylässä sijaitsevan K-kaupan edessä olevalla pysäkillä, että yläkylän hotellilla. Selvitä etukäteen missä majoituksesi sijaitsee, mistä avaimet noudetaan ja mikä on lähin bussipysäkki. Paluumatkalle lähdetään samoilta pysäkeiltä. Yhteysbusseja kulkee sekä Rovaniemelle että Kemijärven yöjunalle.

Busseissa ei sesongin ulkopuolella yleensä ole kovin montaa matkustajaa, joten kuljettajalta kannattaa aina kysyä, josko hän voisi pysähtyä esimerkiksi vuokramökin tienhaarassa, vaikka siinä ei pysäkkiä muuten olisikaan.

Ilman autoa Pyhätunturissa

Kun lähdet matkaan ilman autoa, on majoituksen sijainnilla suuri merkitys. Pyhätunturissa onneksi kaikki on lähellä, joten jos et varaa majoitusta keskeltä metsää, joka paikkaan on lyhyt matka. Tykkäämme lomallakin kokata itse, joten useimmiten majoitumme perherinteen lähettyvillä olevissa kelohonkamökeissä, joista on lyhin matka kauppaan. Hotelli tai sen lähistöllä olevat huoneistot ovat hyvä vaihtoehto, etenkin jos suunnittelet istuvasi joka ilta valmiiseen pöytään.

Varatessasi majoitusta kurkkaa kartasta myös, missä menevät lähimmät ladut ja kuinka kaukana on lähin hissi. Sesongin ulkopuolella ja etenkin marras–joulukuussa matkustettaessa kannattaa tarkistaa myös milloin rinteet ja hissit avataan. Kivenheiton päässä olevasta hissistä ei ole mitään iloa, jos se seisoo paikallaan. Pyhätunturissa hissi, vuokraamo ja ladut ovat onneksi aina lähellä. Myös talvikävelyreiteille pääsee helposti ilman autoa.

Pyhätunturille ilman autoa

Jos haluat piipahtaa jonain päivänä Luostolla, pääset sinne päivittäin skibussilla. Matka kestää 30 minuuttia ja maksaa alle kympin. Minä haaveilen hiihtämisestä Pyhältä Luostolle tai toisinpäin. Matkaa kertyy yhteen suuntaan n. 30 latukilometriä, takaisin pääsee onneksi bussilla.

Kauppaan kannattaa aina lähteä pulkan kanssa asui sitten mökissä tai hotellilla. Pulkkaa ei yleensä tarvitse pakata kotoa mukaan, sillä sellainen sisältyy useimpien majoitusten varustukseen. Jopa hotellilla on yleisessä käytössä olevia pulkkia, joita voi lainata. Huomioi kuitenkin, että korkeusero kaupan ja hotellin sijainnin välillä on melkoinen, ja kauppareissu saattaa muuttua hikitreeniksi, jos pulkassa on paljon perässävedettävää. Kaupassa voi käydä myös suksilla, pakata ostokset reppuun ja nousta sompahissillä yläkylään.

Viinin ystäville tiedoksi, että Pyhätunturissa on vain Alkon noutopiste, eli viinit on syytä pakata mukaan tai tilata hyvissä ajoin kaupan yhteydessä olevalle noutopisteelle.

Pyhätunturille ilman autoa

Lähes kaikki ravintolat sijaitsevat Pyhätunturissa näppärästi kävelyetäisyydellä. Joulukuussa 2022 ihastuin kovasti K-kaupan läheisyydessä olevaan Neidon sydän cafe & wine -ravintolaan, josta saa sekä lounasta että illallista. Vohvelien ystävät suuntaavat Pyhätunturin huipulla nököttävään Tsokkaan, jonne pääsee tuolihissillä myös ilman suksia.

Jos haluat syödä todella hyvää ruokaa ja nauttia mainioista viiniparituksista, suosittelen lämpimästi ravintola Aihkia. Matkaa ravintolaan on viitisen kilometriä, mutta jos reippailu kaamoksen hämärässä ei houkuttele, ravintolasta voi tilata kuljetuksen kohtuullisella hinnalla molempiin suuntiin.

****

Huh, siinä ne taisivat olla. Kaikki mahdolliset vinkit, joiden avulla sinunkin on toivottavasti helppo matkustaa Pyhätunturiin ilman autoa. Jos vielä jokin jäi mietityttämään tai unohdin jotain olennaista, vastaan mielelläni kommentiboksin puolella!

Pyhätunturille ilman autoa

ps. Jos suunnittelet matkaa Ylläkselle, sinnekin pääsee helposti ilman autoa. Kurkkaa vastuullisen matkailijan vinkit Ylläkselle täältä!