Nollapisteessä – mitä jos tulevaisuudessa kaikki onkin paremmin?

Päiväni murmelina -aamukamman loputtoman pitkästä piikkirivistöstä on tänään katkaistu kahdeskymmenesyhdeksäs piikki. Pitäisi tarttua kirjaprojektiin. Kirjoittaa näppis sauhuten, muokata ja editoida. Pitäisi, mutta motivaatio mätkähti syvälle koronakuoppaan viimeistään silloin, kun tajusin, ettei hengentuotostani kannata julkaista tämän kevään aikana. Kirja, joka kannustaa yhdessä syömiseen, kuulostaa tällä hetkellä vain karmaisevan karulta vitsiltä.

postikortti kanariansaarilta

Tuijotan silmät sumeana tyhjää ruutua ja annan mielen vaeltaa. Se takertuu toivon rippeisiin, ja hakeutuu valoon. Käsi alkaa huomaamatta hamuta kynää ja paperia, kirjaimista alkaa syntyä lauseita. Pian edessäni on ranskalaisten viivojen joukko, aanelonen täynnä epäselviä kiemuroita, joita tarkkaan tutkimalla valo muuttuu voimakkaammaksi.

Mitä jos maailma sellaisena kuin me sen tunnemme lakkaakin olemasta? Mitä jos tämä onkin nollapiste?

Päästöt ovat vähentyneet radikaalisti etenkin Kiinassa, jossa hiilidioksidia pääsi ilmakehään yhden kuukauden aikana noin 200 miljoonaa tonnia vähemmän. Suomi tuottaa normaalisti n. 56 miljoonaa tonnia VUODESSA, joten ihan pienistä luvuista ei tässä puhuta.

Vedet ovat kirkastuneet ja savusumun peittämissä suurkaupungeissa ihaillaan sinistä taivasta. Lentokoneita on edelleen ilmassa, mutta valkoisia vanoja näkyy taivaalla harvemmin. Keskusta on autio. Ruuhkia ei ole, paitsi Uudenmaan rajapyykeillä.

nollapiste

”On selvää, että kriisi vähentää liikkumista ja kulutusta”, Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar arvioi.”Parhaimmillaan saadaan kokemuksia vähemmästä liikkumisesta ja luonnonvarojen kulutuksesta. Jatkuessaan toimintatavat voivat johtaa kestävämpään yhteiskuntaan.”

Epidemian edetessä päätöksiä tehtiin nopeasti. Maailman päättäjät ovat siis osoittaneet, että he pystyvät reagoimaan nopeasti ja tekemään peliliikkeitä, joilla on merkittävää vaikutusta. Toivoa sopii, että samaa solidaarista toimintatapaa sovelletaan jatkossa myös ilmastokriisin ratkaisemisessa.

Kaikki kynnelle kykenevät ovat siirtyneet etätöihin. Hiljaisessa kodissa työn tehokkuus nousee uusiin ulottuvuuksiin. Videoneuvottelusovellukset ovatkin epäilyksistä huolimatta käyttökelpoisia, kun yksi kaikki istuvat kotitoimistolla, kuka missäkin maakunnassa tai maassa. Taustalta kuuluu elämisen ääniä ja välillä ruudulla naukuu kollegan kissa.

Virtuaaliset pressitilaisuudet keräävät enemmän yleisöä kun matkoihin ei tarvitse varata aikaa, ja osallistua voi vaikka Napapiirin tuolta puolen. Kellään ei ole ikävä turhia kokouksia pääkonttorilla, esimieskin on kääntämäisillään takkinsa. Ehkäpä etätyöpäivä ei olekaan yhtä kuin vapaapäivä. Työperäinen matkustaminen ja sen tuottamat päästöt pienenevät, vanhat toimintatavat saavat kyytiä ja uusia kehitellään tilalle.

nollapiste

Kun maailma menee kiinni ja rajat suljetaan, on pärjättävä sillä, mitä läheltä löytyy. Mitä jos maailma ei enää kiinnostakaan? Mitä jos kotimaan kohteet kokevat renessanssin? Jospa lentäminen jää historiaan ja matkustammekin maata pitkin. Tekniikka kehittyy, nopeat junat yleistyvät, raiteita rakennetaan lisää ja lentokenttiä muutetaan ulkoilualueiksi. Kuulostaa utopialta, mutta ei mahdottomalta.

Ehkä tuotannon siirtäminen Kaukoitään ei olekaan enää niin hyvä idea? Ehkä tuotantoprosesseihin ja kulutustapoihin tulee muutos? Ehkä harkitsemme hankintoja pidempään, valitsemme halpavaatteiden sijaan kestävämmin tuotettuja vaihtoehtoja ja tuemme samalla kotimaisia tekijöitä.

Kotiarki korostuu hyvässä ja pahassa. Ehkä huomaamme, että kalenterin ei tarvitsekaan olla täyteen ahdettu, että vähempikin työkuorma riittää ja että pienemmälläkin palkkapussilla tulee toimeen. Kotona kokataan nyt enemmän kuin koskaan, ja kokoonnutaan sellaisten asioiden ääreen, joiden olemassaolon olimme jo tyystin kiireisessä elämässämme unohtaneet. Puutarhat kukkivat tänä kesänä kauniimmin kuin koskaan ja ensikertalainenkin saa parvekkeen viheriöimään.

Yhteisöllisyys on voimissaan, naapuria moikataan ja kauppa-apua on tarjolla. Työsähköposteissa kysytään vointia ja toivotellaan terveitä päiviä. Parvekeilla lauletaan ja jorataan darudea, lapset metsästävät ikkunoille aseteltuja nallekarhuja ja sateenkaaria, sadat pannut ja kattilat porisevat keittiöissö kokkausliven aikana ja saksofoni soi kattoterassilta kaikuen Kallion tyhjillä kaduilla.

nollapiste

Yli puolet maapallon väestöstä pysyttelee juuri tällä hetkellä kotona. Ollaan tilanteessa, jota tuskin kukaan olisi voinut vielä puoli vuotta sitten edes kuvitella. Tsemppihenki on käsin kosketeltavissa, sillä olemme kaikki samassa koronaveneessä, joka rankkojen rajoitteiden ansiosta toistaiseksi pysyy pinnalla.

Ehkä opimme kaikesta tästä. Ehkä emme ota enää arkisiakaan kohtaamisia itsestäänselvyytenä. Ehkä halaamme tiukemmin ja muistamme kysyä useammin, mitä kuuluu ja kuinka voit. Ehkä tunnelin päässä välkehtii valo, ja tulevaisuudessa kaikki onkin paremmin. Nollapisteestä on suunta vain ylöspäin.

Kuvituksena on muistoja helmikuiselta kuoromatkalta Kanariansaarille. Kun suljen silmäni, kuulen korvissani armottoman Atlantin pauhun. Sen avulla matkustan maailmalle vielä vuosien ajan.

Ranskalainen ratatouille – kasvisruokaa koronakevääseen!

Silmiini osui eräänä päivänä lehtiartikkeli, jossa päiviteltiin sitä, että suomalaiset eivät syö tarpeeksi kasviksia. Mainitut määrät olivat hämmentävän pieniä. Miehistä vain 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia eli puoli kiloa päivässä. Naisten vastaava luku on 22 prosenttia. Muistan pyöritelleeni päätäni, sillä minun kuplassani ei juuri muuta syödäkään. Valtakunnan tasolla väite pitänee kuitenkin paikkansa.

ranskalainen ratatouille

Samaisessa artikkelissa kehotettiin kokeilemaan yksinkertaista haastetta, jonka avulla kasvisten syöntiä on helppo lisätä. Haasta itsesi ja syö viikossa 25 erilaista vihannesta, hedelmää tai marjaa, siinä ehdotettiin.

Välittömästi artikkelin luettuani päätin seurata kulutustani. Mitä jos vain luulen syöväni riittävästi kasviksia? Kuinkakohan monta erilaista kasvista, hedelmää tai marjaa viikkooni oikeasti mahtuu? Otin esiin lehtiön ja kynän, ja ryhdyin pitämään kirjaa kasviksista. Söin viikon ajan tavallisesti, en hamstrannut vihanneksia yhtään enempää kuin normaalistikaan tai tehnyt ruokaa entistä kasvispainotteisemmin. Silti saldo kasvoi yllättävänkin nopeasti.

ranskalainen ratatouille

Ensimmäisenä paperille pääsivät tomaatti, pakastemansikat ja tyrnimarjat. Sitten viikuna, pinaatti, minttu, klementiini, sitruuna ja kurkku. Leikkasin leivän päälle paprikaa ja rouskutin tapani mukaan välipalaksi raakaa parsakaalia. Viikonloppuna sekoittelimme salsaa sipulista, tomatilloista, avokadosta, jalopenoista ja korianterista. Tacojen väliin lisättiin valkosipulilla maustettua kidneypapumuhennosta, raastettiin retikkaa ja lusikoitiin säilykemaissia. Illalla naposteltiin viinirypäleitä.

Valko- ja punakaalit saivat omat ranskalaiset viivansa, samoin porkkana, salaatti, purjo ja munakoiso. Viimeiseksi jonon jatkoksi pääsivät puolukka, omena, karviainen ja kikherne. Yhteensä 32 kasvista, hedelmää ja marjaa ihan tavallisen arkiviikon aikana!

ranskalainen ratatouille

ranskalainen ratatouille

Kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa on lukemattomia vitamiineja ja muita hyvinvoinnille välttämättömiä hivenaineita. Kaikki ne vaikuttavat mitä suuremmassa määrin vastustuskykyyn, joten nyt jos koskaan on erinomainen aika opetella syömään enemmän raikkaita rehuja. Ja mikä sen parempi tapa aloittaa kuin perinteinen ranskalainen ratatouille!

Ratatouille on nerokas ruoka. Siihen voi upottaa kaiken, mitä jääkaapin vihannelaatikoista sattuu löytymään eli kaupoillekaan ei tarvitse välttämättä lähteä. Jos kuitenkin tämän viikon kauppareissu on vielä tekemättä, suosittelen valitsemaan ostoskärryihin ainakin munakoison, sillä se tuo tuhtia tunnelmaa ja meheviä makuja tähän ranskalaisklassikkoon. Muuten voit soveltaa mielesi mukaan!

ranskalainen ratatouille

Yhdestä satsista riittää kasvisten koosta riippuen reilusti 4–6 nälkäiselle, voi siis olla, että haluat puolittaa aineksien määrän. Toisaalta, mikäs sen kätevämpää kuin kokata kerralla seuraavankin päivän tarpeisiin!

Ranskalainen ratatouille

Oliiviöljyä
1 munakoiso
1 kesäkurpitsa
2 paprikaa
1 keltasipuli
1 punasipuli
4 valkosipulin kynttä
2 sellerin vartta
6 tomaattia
2 chilipaprikaa
1 tlk kokonaisia tomaatteja
lehtikaalia
persiljaa tai basilikaa
1 rkl balsamiviinietikkaa
sitruunamehua ja raastettua kuorta
suolaa ja pippuria
(chilimausteseosta)

Pieni munakoiso, kesäkurpitsa ja paprikat suuhun sopiviksi paloiksi. Lorauta pannulle pari ruokalusikallista oliiviöljyä ja kääntele kasviksia keskilämmöllä viitisen minuuttia. Siirrä syrjään siksi aikaa, kun kuullotat samalla pannulla sipulit, valkosipulit ja sellerin (n. 15 min). Lisää kuullotuksen loppuvaiheessa pilkotut chilit ja kunnon kourallinen persiljaa tai basilikaa.

Lisää aiemmin paistamasi kasvikset pannulle, revi joukkoon muutama lehtikaalin lehti, ja holauta koko komeuden päälle purkillinen tölkkitomaatteja. Mausta balsamiviinietikalla, suolalla ja pippurilla. Me ripottelimme sekaan myös tuliaisena saatua picante-mausteseosta, joka antoi kivasti lisäpotkua soosille. Anna ratatouillen hautua kannen alla hiljaisella tulella vähintään puoli tuntia. Tarkista suola, viimeistele sitruunan mehulla ja hienoksi raastetulla kuorella sekä halutessasi tuoreilla yrteillä. Keittele kaveriksi riisiä, ohrahelmiä, kvinoaa tai vaikka kuskusia. Pasta ja nuudelit toimivat myös, vaikka ranskalaiset tuskin olisivat samaa mieltä.

ranskalainen ratatouille

Syö ilolla, nauti ranskalaisesta makumaailmasta ja taputa itseäsi selkään, sillä kasvishaaste on kuin huomaamatta voiton puolella!

Mitä tehdä, kun minnekään ei voi mennä?

Nyt on aikaa siivota! Se oli ensimmäinen ajatukseni, kun pääsin pahimman työkalenterin tyhjenemisen aiheuttaman shokin yli. Ainakin parvekkeen raivaan ja järjestelen vaatehuoneen! Lipaston laatikkoon kerääntyneet paperikasat on odottaneet läpikäymistään vuosia ja ehkäpä kirjahyllykin kaipaa karsimista.

Vielä en ole ryhtynyt toimeen. Tai no, parvekkeen siivosin, sillä kevät kutsui aurinkoiselle lounaalle, eikä syöminen jätesäkkien ja edellisen kesän multakokkareiden keskellä houkutellut. Kaikki muu odottaa vielä tekijäänsä. Toistaiseksi tyydyn haaveilemaan höyrypesurista ja varsi-imurista, mutta saattaa olla, että tilanteen pitkittyessä ryhdyn reippaammaksi. Jos sinä olet tarmokkaampi, niin kyllä, nyt todella on aikaa siivota. Pese vaikka ikkunat tai puhdista lattiakaivot ja liesituuletin!

kylvä siemenet

Mitä muuta tehdä, kun minnekään ei voi mennä? Elämäntilanteet ovat poikkeusoloissakin erilaisia. Kun toisaalla tuskaillaan kotikoulun, etätöiden, lapsiperheen ruuhkavuosien ja ajanhallinnan kanssa, viereisessä yksiössä tunnit matelevat hitaammin kuin koskaan ennen. Seinät kaatuvat päälle, hiljaisuus kaikuu korvissa, ketään ei voi halata eikä kenenkään kanssa keskustella. Näitä niksejä voi kuitenkin soveltaa kuka tahansa, yksin, kaksin tai perheen kanssa. Pysytään kotona ja turvassa.

Kunnosta parveke ja ryhdy viherpeukaloksi. Vaihda viherkasvien mullat ja siirrä ne isompiin ruukkuihin. Kylvä siemeniä ja esikasvata taimia kevättä varten ikkunalaudalla. Istuta pihalle tai parvekkeelle narsisseja ja helmililjoja. Tee pientä pintaremonttia, maalaa seinä tai tapetoi toinen.

Opettele jokin uusi taito. Jos energiaa riittää, mutta imurin kanssa riehuminen ei innosta, opiskele uutta tai opettele jokin käytännön taito. Seuraa YouTuben kalankäsittelyoppeja, harjoittele origamien taittelua, huolla polkupyörä internetin ohjeiden mukaan, nikkaroi parvekkeelle hylly kesäkukkia varten, pänttää ruotsin kielioppia, maalaa elämäsi ensimmäinen taulu, opettele lukemaan nuotteja tai treenaa käsilläseisomista.

karjalanpiirakat

Vietä aikaa keittiössä. Keittiössä on koronankin aikaan parhaat bileet. Kokeile reseptejä ja kokkaa ruokia, jotka vaativat aikaa. Leipominen rauhoittaa mieltä ja antaa käsille mieleistä tekemistä – ja kaiken kukkuraksi herkut tekevät hyvää koronan kiristämälle mielelle. Tee kuivakaapin inventaario ja haasta itsesi kokkisotaan. Etsi inspiraatiota ruokablogeista tai selaa somea sopivilla hashtageilla. Facebookissa on monia ruoka-aiheisia ryhmiä, joista voi kysellä ideoita, kun omat loppuvat kesken.

Tee täsmäisku ruokakauppaan tai tilaa kauppakassi kotiovelle. Ruokakaupoissa haahuilu kannattaa jättää parempaan aikaan, joten kirjoita kauppalista ja toimi tehokkaasti. Käytä käsineitä, äläkä turhaan hiplaile hedelmiä tai tuotepakkauksia. Yritä olla koskettelematta kasvojasi ja muista pitää turvaväli toisiin ihmisiin myös kaupan käytävillä ja kassajonossa. Maksa lähimaksulla ja muista pitää etäisyyttä myös kassalla työskentelevään henkilökuntaan. Pese kädet huolellisesti heti kun pääset kotiin.

Ruokakassin voi tilata myös kotiin. Tällä hetkellä kauppojen kotiinkuljetuspalvelut ovat kuitenkin niin ruuhkautuneet, että kannattaa miettiä pystyisikö perusterveenä kuitenkin käymään kauppareissulla itse. Näin riskiryhmässä olevat ja kotona oirehtivat saavat varmemmin ostoksensa kotiin kannettuna.

Eturivin ruokavaikuttajat järjestävät Instagramissa livesessioita, joissa kokataan yhdessä. Tsekkaa ainakin Hanna Gullichsenin jokaviikkoinen sunnuntaiserviisi. Jos mietiskelet, mitä jääkaapissasi olevista vihanneksista voisi valmistaa, kirjoita tuolta oikeasta laidasta (mobiililla sivun alaosasta) löytyvään hakukenttään vihanneslootassa lojuvat herkut, ja saat eteesi heti puolenkymmentä kiinnostavaa kokkausideaa.

Syö yhdessä kaverien kanssa. Kokoontumiset ja kyläilyt on nyt kielletty, mutta mikään ei estä kutsumasta saman virtuaalisen pöydän ääreen isoakin ystäväporukkaa. Keitä kahvit tai nauti lasillinen viiniä yhtä aikaa ystävien kanssa. Lähes kaikki yhteydenpitosovellukset pystyvät vähintään neljän henkilön videopuheluun. Kokeile siis painaa videokamerapainiketta niin Instagramin viestilootassa, Facebookin Messengerissä kuin WhatsAppissakin. Isomman poppoon kokoontuminen onnistuu parhaiten maksuttomalla Zoom-sovelluksella, jossa samalle ruudulle saa näkyviin jopa 49 kaverin kasvot yhtäaikaa. Sen avulla minäkin osallistun joka viikko kuoroharjoituksiin ja myöhemmin perinteisille kuorokaljoille.

kaurapalat

Yhteisen illallisen voi tilata myös ravintolasta. Helsingissä monet ravintolat ovat kehitelleet mitä mielikuvituksellisimpia ideoita pysyäkseen pinnalla aikana, jona ravintoloissa kokoontumista on syytä välttää. Demosta ja Inarista voi tilata kotiin useamman ruokalajin menun ainekset ohjeineen ja viinisuosituksineen. Finnjävel kuljettaa kotiin lohturuokaa: kalakeittoa, karjalanpaistia, lindströminpihvejä ja pullaa. Chapterista voi tilata mm. superhyvää kanaa kotiovelle ja Patisserie Teemu Auran leivokset ja leivät kulkevat kätevästi Woltilla. Monet ravintolat myyvät nyt myös take awayta, kannattaa tsekata ainakin kotikulmien ravintoloiden tilanne ja auttaa yrittäjää hädässä, jos vain voi.

Yrittäjistä puheenollen: jos tililläsi on ylimääräistä pätäkkää, tue pienyrittäjiä tilaamalla tarpeelliset tavarat kivijalkakauppiaiden verkkokaupoista. Itsensä ilahduttaminen on näinä päivinä tärkeää, tilaa siis vaikka korvikset ja kukkia kotiinkuljetuksella tai investoi itseesi ja ilmoittaudu maksulliselle verkkokurssille esimerkiksi solmeilemaan makrameeta. Moni yrittäjä kauppaa nyt lahjakortteja, joiden tuloilla koetetaan sinnitellä pahimman yli. Kortin voi käyttää kampaamoon, kauneushoitolaan, hierojalle, kuntosalille, suutariin, museoon, teatteriin ja ravintolaan sitten, kun se taas sallittua on. Pieni riski tähän tukimuotoon tosin liittyy; on vaikea sanoa kuinka moni joutuu sulkemaan seuraavien kuukausien aikana ovet lopullisesti.

langat

Kaiva esiin lankaa, puikot ja virkkuukoukku. Käsitöillä on sama vaikutus kuin kokkaamisella: kun kädet tekevät, mieli saa aikaa levätä. Taklaa käsityötuntien traumat ja virkkaa patalappu tai neulo elämäsi ensimmäiset villasukat. Ilmaisia ohjeita löydät lankamerkkien nettisivuilta, tsekkaa ainakin Novitan neulemallit. Langat kannattaa nekin tilata netistä esimerkiksi Lankakauppa Titityystä, Kässäkerho Pom Pomista, Handulta tai Snurresta. Näin tuet pienyrittäjiä ja löydät lankoja, jotka on taatusti tuotettu kestävällä tavalla. Kaikista edellä mainituista osoitteista löytyy myös neuleohjeita.

Lue kirjoja, kuluta kuunnelmia ja kirjoita koronapäiväkirjaa. Katsele kirjahyllyä sillä silmällä. Jos kaikki on jo moneen kertaan luettu, tilaa lisää luettavaa verkkokaupasta, muista myös antikvariaattien nettipalvelu Antikka.net! Kirjastot ovat toistaiseksi kiinni, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla niiden verkkosivuilta voi lainata sähkökirjoja.

Äänikirjojen makuun olen päässyt vasta viimeisen vuoden aikana. Harjoittelemista oli, sillä onnistuin ärsyyntymään monen lukijan äänestä. Nyt olen kuitenkin koukussa. Kaupallisten toimijoiden lisäksi verkosta löytyy paljon ilmaista kuunneltavaa esimerkiksi Yle Areenasta ja erilaisista podcast-palveluista. Tiesitkö muuten, että Hesarin kuukausiliitteen pidempiä juttujakin voi kuunnella ilmaiseksi, eikä tarvitse olla edes tilaaja!

japanilaiset ristikot

Etenkin nyt, kun elämme erittäin poikkeuksellisia aikoja, päiväkirjan kirjoittaminen saattaa olla hyvä idea. Jos sanan säilä on hukassa, listaa paperille päivittäisiä tuntemuksia, uutisia ja päivän kohokohtia. Mitä söit, missä kävit kävelyllä, mitä ulkona näkyi, mitä ajattelit ja miten sait ajan kulumaan? Merkitse ylös päivän positiiviset asiat, silloin saat purettua pelkoja ja ahdistuskin saattaa hellittää. Kirjoittessa ajatukset jäsentyvät, eivätkä enää pyöri päätä piinaavassa pyörremyrskyssä. Muodolla ei ole väliä, kirjoita päiväkirjan sijaan vaikka loppusoinnullisia loruja tai japanilaisia haikuja, jos sellaisia paperille pakottamatta syntyy. Myös SKS eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää koronakokemuksia arkistoihinsa tutkijoita varten – kannattaa osallistua, jos aikaa on!

Kirjoita kirje tai lähetä postikortti. Lapsuudessa minulla oli kymmeniä kirjekavereita. Niitä etsittiin Suosikin ja muiden nuortenlehtien palstoilta ja Teksti-tv:n sivuilla. Lehden mukana tuli kuponki, jonka postittamalla sai kirjeenvaihtokavereita ulkomailta. Olen säästänyt ne kaikki. Ehkä nyt olisi aika kaivaa lipaston laatikoista sinne talletetut pastellisävyiset kirjepaperit ja koristeelliset kuoret, joita ostettiin viikkorahoilla Tiimarista. Ehkä sen jälkeen minunkin postiluukustani kolahtaisi eteisen lattialle muutakin kuin verottajan tiedonantoja.

Tee palapeli tai pelaa verkossa lautapelejä. Palapelin tekeminen on minulle tehokkain mindfulnessin muoto. Tuhat palaa, jokaisella yksilöllinen muoto, tasaisen sininen taivas ja rauhallinen mieli. Jos et omista yhtään palapeliä, tilaa kokeeksi verkosta sellainen. Lapsiperheillä on peliseuraa kotona, meidän muiden kannattaa avata läppäri tai tabletti. Kaverit voi kutsua pelaamaan esimerkiksi boardgamearena.comiin tai Tabletop Simulatoriin!

Muista liikkua. Helsingissäkin luonto on lähellä ja tyhjillä kaduilla paljon tilaa. Aamuisin ja iltaisin rannat, luontopolut ja pururadat ovat hiljaisempia, suosi siis niitä, jos haluat liikkua väljemmillä vesillä. Jumppaa ja tanssi somekanavien livelähetysten tahdissa tai seuraa liikuntakeskusten online-tunteja. Tsekkaa ainakin Fiilis Fitness, Elixia, Fressi, Unisport ja Liikuntastudio Luhtavilla. Myös moni personal trainer tarjoaa maksuttomia treenivinkkejä somekanavissaan. Niin ja Yle Areenassa on katsottavissa useita Anne Sällylän vetämiä aitoja retrojumppia 1980-luvulta!

kylvä siemenet

Tai sitten voit vain olla.

Ei koronakaranteenia tai lomautuskuukausia tarvitse suorittamalla suorittaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja lamaantuminen tässä tilanteessa normaalia. Makaa sohvalla tai sängyssä peiton alla. Haaveile kesästä ja suunnittele mielessäsi tulevaa. Itke, jos itkettää. Kuuntele musiikkia tai pihapuun lintujen laulua. Tylsisty ja anna ajatusten virrata. Jos mieli lennähtää luovaksi, kirjaa ideat ylös tarmokkaampia päiviä varten. Jos ei, sulje silmäsi ja kuuntele hiljaisuutta. Sillä kerrankin on aikaa levätä.